Kun oriveteläisellä Kotaniemen maitotilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2015, nuori isäntä Heikki Salomaa ei voinut aavistaa, millaisia kesiä tulisi kokemaan. Kesä 2017 oli sateisin miesmuistiin, ja seuraavasta tuli historian kuivin.
”Sen tässä on jo oppinut, että kaikenlaisiin säihin pitää varautua”, hän toteaa.
Monilla maitotiloilla säilörehusato jäi kuivan kesän takia niin heikoksi, että kesän jälkeen jouduttiin turvautumaan ostorehuun. Kotaniemen tilalla sadon pelasti se, että tilalla on suosittu monilajisia nurmia jo pidemmän aikaa ja maat ovat multavia.
Salomaan mukaan kaikkein parhaiten menestyivät pitkäjuuriset lajikkeet, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia kaikkein tehokkaimmin. Hyviä hiilensitojia ovat esimerkiksi apila ja nurminata. Viiden vuoden ajan tilalla on kokeiltu myös hernevehnä-seosta, joka siirtää hiiltä syvälle maahan, sitoo typpeä ja on samalla mainio valkuaisen lähde lehmille.
”Pellolla pitää kasvun perusolosuhteiden olla kunnossa, jotta kasvit saadaan yhteyttämään mahdollisimman paljon. Mitä enemmän kasvit kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä. Pidempijuuriset vievät kasvaessaan hiiltä syvemmälle peltoon, joten siitä tulee maaperään paremmin pysyvää hiiltä. Hiilen lisääntyminen parantaa maan multavuutta.”
