Ruokapakkausten värit eivät todellakaan ole sattumaa — kaikkea tätä pakkaukset kertovat

Kauppapäivä.

Ostoskoriini valikoituu nykyään todennäköisemmin keittoaineksia ja kauden kasviksia kuin sisäfilettä tai lohta.

Syynä on tietenkin inflaatio. Kuluttajahintojen nousu on saanut monet muutkin suomalaiset käyttäytymään samoin kuin minä.

Edullinen ruoka kiinnostaa.

”On tapahtunut valtava muutos. Aiemmin valtatrendeinä olivat yksilöllisyys ja pehmeät arvot. Nyt hinnan merkitys on korostunut”, kertoo S-ryhmän omista merkeistä vastaava johtaja Nina Paavilainen SOK Marketkaupasta.

Edullisia tuotteita löytyy etenkin kaupan omista merkeistä, jotka ovat niin sanottuja a-brändejä huokeahintaisempia tuotesarjoja. Niiden suosio on viime aikoina kasvanut. Omien merkkien osuus päivittäistavarakaupan myynnistä on noin viidennes.

S-ryhmällä omia merkkejä on useampia. Moni tietää esimerkiksi kotimaisuuslupauksista tunnetun Kotimaista-sarjan, Pohjoismaissa suositun, hinta-laatusuhteeltaan mainion Coopin, aina edullisen Xtran ja astetta parempaan arkeen ja juhlaan sopivan Herkun.

Paavilainen kertoo, että omien merkkien brändin rakentamiseen ja markkinointiin käytetään vähemmän rahaa, ja tämä osaltaan vaikuttaa niiden edulliseen hintatasoon.

”Mitä isompia pakkaussarjoja tehdään, sitä vähemmän ne maksavat”, kertoo pakkaussuunnittelija Aino Borg SOK Marketkaupasta.

Kaupan hyllyllä sijaitseva ruokapakkaus on usein helppo bongata, sillä pakkauksen muoto ja ulkoasu on harkittu tarkkaan. Jokaisella omalla merkillä on oma brändi-ilmeensä.

Ei ole sattumaa, että Kotimaista-sarja on pakattu Suomen lipun väreihin. Väreillä halutaan viestiä, että kotimaisten tuotteiden valinta on kuluttajalle helppoa.

“Kotimaista-sarjan tuotteet täyttävät aina joko Hyvää Suomesta tai Sirkkalehti-merkkien kotimaisuusvaatimukset raaka-aineiden ja valmistusmaan osalta”, Paavilainen kertoo.

Laatua ja laatumielikuvaa viestitetään puolestaan tummilla ja murretuilla väreillä. Mutta tämä ei mene aina yksi yhteen.

Kuluttaja tunnistaa kaupan hyllyiltä helposti myös monivärisen Coopin ja kirkkaita värejä tarjoavan Xtran.

Valkoinen on perinteisesti yhdistetty edullisuuteen, kertoo pakkausdesignpäällikkö Tiina Enqvist SOK Marketkaupasta.

”Laatua ja laatumielikuvaa viestitetään puolestaan tummilla ja murretuilla väreillä. Mutta tämä ei mene aina yksi yhteen. Tiedämmehän, että esimerkiksi iPhonet on pakattu valkoisiin pakkauksiin.”

Edullisuutta voidaan viestiä muutenkin kuin väreillä. Mitä edullisempi pakkaus, sitä karsitumpi se yleensä on.

"Edullisimmissa pakkauksissa karsitaan jopa ylimääräisiä printtejä tai ilman määrää pakkausten sisällä."

Aino Borg kertoo, että folioinnit, erilliset pakkauksen sulkijat ja erikoiskartongit ovat yleensä kalliimman hintaluokan juttuja.

”Edullisimmissa pakkauksissa karsitaan jopa ylimääräisiä printtejä tai ilman määrää pakkausten sisällä. Nekin nimittäin maksavat.”

Elintarvikepakkaus on usein myös kulttuurinsa tuote.

Suomalaiselle pakkaussuunnittelulle tyypillistä on erityisesti ympäristöystävällisyys.

Pakkaussuunnittelija Borg huomaa eron Suomen ja muun maailman välillä selkeimmin matkoillaan. Kun Borg vieraili viimeksi Thaimaassa, hän ihaili kauniisti koristeluja välipalapakkauksia. Muovia niissä oli tosin käytetty enemmän kuin Suomessa.

”Ensin on muovipussi, sitten muovikääre ja vasta sitten kartonkipakkaus. Suomen ulkopuolella ylipakkaamista näkee paljon.”

Jatkossa kuluttaja voi olla entistä varmempi, että oma suosikkituote on pakattu ympäristöä ajatellen. EU:n vastuullisuuslainsäädäntö on muutoksessa, ja sen ansiosta yhä suurempi osa pakkauksista tulee jatkossa olemaan uusiomateriaalia.

Karsittu ilme voi olla viesti siitä, että tuotteen hiilijalanjälki on minimoitu.

Borg sanoo, että kaikki suomalaiset eivät muista, että pakkauksista löytyy nykyäänkin yksityiskohtaista tietoa kierrättämisestä. Kuluttajan tulee vain muistaa kurkata pakkauksen nurjalle puolelle, josta tieto löytyy.

”Siellä on tietoa pakkauksen materiaalista ja kierrätysohjeet. Me pakkaussuunnittelijat hämmästelemme sitä, että ihmiset eivät tätä tiedä”, Borg sanoo.

S-ryhmän vastuullisuusohjelma sisältää sekä lyhyen että pitkän aikavälin tavoitteita, ja sen linjaukset pohjautuvat YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin periaatteisiin.

Vastuullisuusajattelulla on vaikutusta myös siihen, mitä ajattelemme siitä, mikä on arvokkaan näköistä.

Nykyään karsittu ja pelkistetty tuote on monen mielestä merkki siitä, että yritys on huomioinut kuluttajan lisäksi ympäristön.

”Karsittu ilme voi olla viesti siitä, että tuotteen hiilijalanjälki on minimoitu. Arvokkaampikin tuote voi olla simppeli”, Borg sanoo.