Positiivinen ajattelu vie pidemmälle

"Päätin jo kauan sitten pitää sadepäivistä. Nykyisin tulen sateesta onnelliseksi", väittää myönteisestä ajattelusta kirjoja julkaissut psykologi Keijo Tahkokallio.

Tahkokallion mukaan kaikkien tulisi tehdä samoin. Tällöin pystyy ilahtumaan sekä sadepisaroiden ropinasta että nauttimaan lämmittävistä auringonsäteistä. Ihmisille on toki luontaista inhota sadetta, sillä varsinkin ennen se merkitsi uhkaa, kylmää ja märkää. Nykyisten kumisaappaiden ja sähköpattereiden aikaan sadekammosta ei kuitenkaan ole hyötyä.

Silti sateen rakastaminen saattaa kuulostaa yltiöpositiiviselta. Tahkokallion mukaan myönteinen ajattelu kuitenkin helpottaa elämää monella tavalla. Onnellisin on usein se, joka tyytyy siihen, mitä saa.

Yleiskielessä optimismi ja positiivinen ajattelu liitetään usein toisiinsa. Vaikka niissä on paljon yhteistä, kyse on Tahkokallion mukaan eri asioista.

"Optimismi on luonteen ominaisuus. Sitäkin voi pyrkiä kehittämään, mutta silti ajattelua on helpompi muuttaa kuin luonnetta", Tahkokallio sanoo.

Optimismi tarkoittaa erityisesti uskoa tulevaan. Siihen, että sateen jälkeen paistaa vielä aurinko. Kun pessimisti ja optimisti tekevät yhteistä projektia, pessimisti ajattelee epäonnistuvansa varmasti tai onnistuvansa korkeintaan tuurilla. Optimisti uskoo onnistuvansa, mutta jos jokin menee pieleen, hän ei muserru.

Löydä kauneus koleuden seasta

Vaikka ihminen kokisi olevansa perusluonteeltaan negatiivisesti ajatteleva, uusi asenne ei ole mahdottomuus. Tahkokallion mukaan positiivinen ajattelu ei ole perinnöllinen ominaisuus vaan pikemminkin työkalu, jota voi kehittää.

"Aina on mahdollista valita itse, mistä pitää. Tällöin täytyy vain löytää asioista niiden ilahduttavat puolet, kuten sadepäivien kaunis taivas", Tahkokallio kertoo.

Asenteen muutos kannattaa, sillä se pienentää pettymyksen tunnetta, auttaa vähentämään stressiä ja lisää elämän nautinnollisuutta. Ajattelun merkitys ihmiselle on valtava, sillä ajatukset vaikut­tavat koko ihmiselämään kehoa myöten.

"On vanhanaikaista ajatella, että keho ja mieli olisivat toisistaan erillisiä. Emme ajattele vain aivoilla vaan koko ruumiilla", Tahkokallio sanoo.

Positiivisen psykologian asiantuntija, sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipponen sanoo asennemuutoksen onnistuvan, kunhan keskittyy oikeisiin asioihin.

"Yhden päivän aikana ihminen kokee tuhansia pieniä asioita. Kyse on siitä, mitkä päivän tapahtumista valitsee. Senkö, että aamulla oli harmaata vai että päivällä sai monta asiaa edistettyä?" Lipponen selittää.

Tahkokallio vakuuttaa oppineensa pitämään sateen lisäksi imuroinnista. Hänen mukaansa myönteisyyden avain on keskittyä aina juuri siihen, mitä on tekemässä.

"Imurointi muuttuu rentoutumisharjoitukseksi, kun imuroidessa sanoo mielessään suulaketta työntäessä 'hieno työntö' ja vetäessä 'hieno veto'. Kannattaa kokeilla", Tahkokallio kehottaa.

Parempi palkka ja mieli

Ajattelutavan muuttamiseen on lukuisia hyviä syitä. Lipponen kertoo tutkimuksista, joiden mukaan myönteinen ajattelu lisää onnellisuutta kaikilla elämänaloilla. Positiivisesti ajattelevat osaavat usein luovia sosiaalisessa elämässä, mikä auttaa niin työssä kuin parisuhteessakin. Jopa avioliitot kestävät pidempään.

On havaittu myös, että positiiviset urheilijat pääsevät negatiivisia pidemmälle. Lisäksi usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin suojaa sydän-, verisuoni- ja tulehdustaudeilta, sillä se saa elämään terveellisemmin.

"Ne, jotka uskovat voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, polttavat vähemmän tupakkaa, juovat vähemmän alkoholia ja harrastavat enemmän liikuntaa" Lipponen kertoo.

Ei kuitenkaan kannata huolestua, vaikka olisi perusluonteeltaan kielteinen. Lipponen huomauttaa, että tutkimukset eivät kerro koko totuutta, sillä niissä puhutaan lähinnä keskiarvoista.

Kehityksen avain on oman ajattelutavan muuttaminen tietoisesti. Tällöin pääsee osaksi samoista hyödyistä kuin valmiiksi myönteiset ihmiset.

"Ja totta kai myönteinen suhtautuminen heijastuu ympäristöstä takaisin", Lipponen sanoo.

Tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen, siksi positiivisen ihmisen vierellä on helppo olla.

Positiivisuus näyttää tuntuvan myös palkkapussissa. Myönteisesti ajattelevien tulot ovat tilastollisesti hieman suuremmat ja koulutusaste korkeampi. He myös etenevät työuralla paremmin. Lipposen mukaan tätä selittää ainakin se, että positiivisesti ajattelevat sitoutuvat tavoitteisiinsa ja uskovat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

"Lisäksi positiivisesti ajattelevilla on töissä kivaa", sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkimusjohtaja ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

"Positiivinen ajattelu luo osaltaan työn imua eli iloa ja innostusta. Imussa olevat kokevat työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi", Hakanen kertoo.

Nykyajan työelämä on usein tulospaineiden sekä yt-neuvottelujen värittämää. Positiivinen ihminen saa kuitenkin madallettua stressitasoaan nopeasti. Hän on myös tuottava, sillä hän tarttuu haasteisiin päättäväisemmin kuin negatiivinen.

Kaiken lisäksi työpaikan kahvipöydässä on hauskempaa jutella myönteisen kuin kielteisen ihmisen kanssa, sillä ainaista valitusta pomosta tai asiakkaista on pitkän päälle raskasta kuunnella. Positiivista työkaveria on helppo lähestyä ja häntä pidetään luotettavana, kuvailee Hakanen.

Työhönsä positiivisesti suhtautuva saa nauttia asenteensa hedelmistä myös vapaa-ajallaan.

"Työn imun vaikutukset läikkyvät koko elämään. Innokkaat työntekijät ovat onnellisia, tyytyväisiä pari- ja perhesuhteissaan sekä aktiivisia vapaa-ajallaan. Heillä on myös harvemmin masennusta", Hakanen luettelee.

"Positiivinen ajattelu luo osaltaan työn imua eli iloa ja innostusta. Imussa olevat kokevat työnsä mielekkääksi ja tärkeäksi."

Ajatusten tasapainolla on väliä

Toisinaan elämässä sattuu asioita, joista on vaikea löytää mitään hyvää. Harva pitää vaikkapa kompastumisesta tai työkaverin ilkeästä kommentista kesken palaverin.

Kielteisiä ajatuksia ei silti kannata täysin kieltää, sillä ne ovat osa tervettä ihmistä. Esimerkiksi isoja taloudellisia päätöksiä tai suuria sopimuksia tehtäessä täytyy pystyä pohtimaan, mitä jos kaikki meneekin pieleen.

Positiiviseen ajatteluun pyrkiminen ei tarkoita, että kaikesta täytyy väkisin vääntää myönteistä. Jokainen kohtaa elämässään myös surun hetkiä ja menetyksiä. Myös myönteisesti ajatteleva voi sairastua. Silloin ei tarvitse ajatella, että "olipa kiva juttu".

"Myönteinen ajattelu voi kuitenkin kantaa vaikeuksien yli. Jossain vaiheessa voi huomata, että sairastumiseenkin liittyi vähintään neutraaleja asioita tai se opetti jotain uutta", Krisse Lipponen sanoo.

Positiivisella asenteella voi pyrkiä keskittymään johonkin muuhun kuin elämän nurjaan puoleen. Lipponen nostaa esimerkiksi itselleen tutun ihmisryhmän, vaikeasti liikuntarajoitteiset ihmiset, jotka onnistuvat löytämään iloa arjen hyvistä hetkistä, kuten ystävien seurasta tai saunomisesta.

Mikseivät kaikki tee niin?

Miksi kaikki eivät sitten käännä ajatteluaan myönteisemmäksi, jos positiivisuuden hyvät vaikutukset kerran ovat niin kattavat? Yksi syy lienee se, etteivät ajattelulla saavutettavat terveyshyödyt ole vielä kaikkien tiedossa.

Toiseksi, kielteiset ajatukset ovat ihmisrodulle ominaisia.

"Evoluution avulla on helppo perustella, että uhkiin täytyy reagoida. Sen sijaan kivat ja kauniit asiat eivät ole niin olennaisia lajin säilymiselle", Lipponen kertoo.

Ihminen voi kuitenkin arvioida, onko kulloiseenkin tapahtumaan syytä reagoida kielteisillä ajatuksilla. Esimerkiksi laukkuun vuotanut vesipullo on ikävä muttei kovin dramaattinen asia.

Ajattelun kääntäminen positiiviseksi ei käy pelkällä napinpainalluksella. Jos ajatteluaan voisi muuttaa helposti, yhä useampi onnistuisi myös laihduttamaan tai lopettamaan tupakanpolton. Vaikka kaikkeen päättäisi suhtautua positiivisesti ja hyväksyvästi, todennäköisesti seuraavan aamun ruuhka ärsyttäisi yhä.

Kuitenkin jo muutaman kuukauden harjoittelulla tottuu etsimään asioista miellyttäviä puolia. Kun positiivisen ajattelun palauttaa mieleen yhä uudelleen, myös ajattelutavat alkavat muuttua hiljalleen. Keijo Tahkokallio vinkkaa pitämään positiivisen ajattelun ideaa mielessä vaikkapa puolillaan olevan juomalasin kuvan avulla. Kuvan voi pistää lompakkoon tai piirtää kämmeneensä. Sen voi ottaa myös taustakuvaksi tietokoneelle.

"Harjoituksen ansiosta ruuhkaankin tai sadekuuroihin voi oppia suhtautumaan eri tilanteissa tyynesti", vakuuttaa Tahkokallio.

Mistä löydän myönteisen näkökulman?

Näkökulmaa vaihtamalla voi helpottaa elämää monella tavalla. Myönteisen näkökulman löytäminen laskee stressitasoa, lisää hyväntuulisuutta ja saattaa säästää riidoilta.

Positiivisen psykologian asiantuntija Krisse Lipponen antaa esimerkin myönteisen näkökulman eli arvostavan silmän etsimisestä:

"Astu kadulle ja ala katsoa maailmaa arvostavalla silmällä. Etsi asioita, joista pidät ja jotka ovat arvokkaita ja kauniita. Voit nähdä monta asiaa, joista et tykkää, mutta kiinnitä huomiosi myönteisiin asioihin."

Siis vaikka kenkäsi kastuisivat aamulenkillä, voit kiinnittää huomiosi kauniiseen taivaaseen tai vastaantulevaan hauskaan koiraan.

Huono päivä? Ei enää

• Listaa hyvänä päivänä asioita, joista tulet iloiseksi. Miellyttääkö sinua koiravideoiden katselu tai puhelu ystävälle? Kaiva lista esiin huonona aamuna.
• Jos töihin meno ärsyttää, älä ajattele sitä. Keskity ensin valmistautumiseen, sitten työmatkaan. Tee töissä asia kerrallaan. Näin työpäivän rasittavat puolet eivät paina koko päivää.
• Jos työkaverisi on sinulle ilkeä, ajattele, ettei hän välttämättä ilkeile pahuuttaan. Ihmisten toimintaa voi selittää monesta näkökulmasta.
• Käytä näkökulman vaihtamiseen huumoria. Kun kurjasta jutusta tekee vitsin, olo helpottuu kummasti.
• Valitse asia, joka ärsyttää eniten, ja päätä kehittyä siinä todella hyväksi. Ihminen pitää kaikesta, missä on taitava, oli kyseessä sitten sängynpetaus tai kenkien lankkaaminen.

Vinkit antoivat Krisse Lipponen ja Keijo Tahkokallio.

Lisää aiheesta

Elastinen: "Mieliala on omissa käsissäni