Ruukkukasvien hoito talven yli

Pihan ja parvekkeen kesäkukat ovat yleensä yksivuotinen silmänilo. Jotkin kesäkukat saa kuitenkin säilymään talven yli, jos huolehtii muutamista asioista.

Melko helppoja talvetettavia ovat esimerkiksi pelargonit, marketat, verenpisarat ja äitienpäiväruusut sekä arat mukulakasvit. Ne viihtyvät talven viileässä mutta valoisassa paikassa. Lämpötila saisi olla noin +5–10 astetta, jossa kasvit vaipuvat lepotilaan. Myös monivuotiset ruukkukasvit saa selviämään talvesta, kunhan multatilaa ja pakkassuojaa riittää.

Talvilevon aikana kasvia ei lannoiteta, ja sitä kastellaan vain niukasti. Valo pitää lehtivihreän aktiivisena, minkä ansiosta kasvi säilyy hengissä. Kasvit saattavat selvitä vähemmässäkin valossa, joskin hieman rapistua. Kevään kasvuunlähtö korvaa talven aikana kärsineet versot.

Suloisista äitienpäiväruusuista on talvetettuna useamman vuoden iloksi. Vähennä ruukkuruusun kastelua vähitellen syys–lokakuussa ilman, että multa kuivahtaa täysin. Ahkerana kukkijana ruusu ei välttämättä ymmärrä varistaa lehtiään, mikä olisi kuitenkin toivottavaa.

Vie ruusu talvehtimaan viileään kellariin, noin +2–9 asteen lämpötilaan. Ruusu ei tarvitse valoa talvehtiakseen. Juuria ei saa päästää kuivumaan kokonaan talvellakaan, joten aina silloin tällöin on muistettava tehdä tervehdyskäynti kastelukannun kanssa. Hyvin suojattuna äitienpäiväruusu saattaa talvehtia myös kukkapenkissä.

Arat sipuli- ja mukulakasvit, kuten daaliat, ovat talvettajan helppoja hoidokkeja. Ne nostetaan ennen maan jäätymistä varastoon, mutta vielä ensimmäisinä pakkasöinä ei ole kiirettä.

Leikkaa paleltuneet varret ja kaiva juurakot varovasti ylös. Juurakot saavat kuivahtaa lämpimässä jonkin aikaa, ennen kuin ne asetellaan paperipusseihin, laatikkoon tai puolikosteaan turpeeseen ja viedään mielellään alle +10-asteiseen, pimeään tilaan.

Kostuta juurakoita talven mittaan tarpeen vaatiessa. Juurakko ei saa mädäntyä kosteudesta, mutta ei myöskään kurtistua kuivaksi.

Siirrä juurakot valoon kevään tullen ja kastele huolella.

Monivuotisten kasvien selviytyminen ruukuissa talven yli ei ole varmaa. Talvenkestävien lajien kanssa pääsee kuitenkin usein hyviin tuloksiin, kun kasvulaatikot ovat reilunkokoisia ja ne suojaa huolellisesti pakkaselta.

Pienet puut, pensaat ja köynnökset kaipaavat vähintään puolen metrin syvyisen kasvualustan. Leveyttä vaaditaan suunnilleen saman verran. Tilavuuksissa mitattuna multaa olisi hyvä olla 50–100 litraa. Mitä suurempi kasvi, sitä suurempi ruukku tarvitaan. Kasvulaatikon materiaaliksi sopii muovi tai puu. Keraaminen ruukkukin käy, jos se on talvenkestävä.

Talvisuojat viritellään vasta säiden kuivuttua pakkasten tullen. Kasvin juuristo on saatava turvaan jäätymiseltä, joten ruukku eristetään. Sen alle laitetaan styroksilevy ja ulkopuoli vuorataan styroksilla tai peitellään pakkaspeitteellä. Tyventä voi suojata talvensuojaturpeella, sanomalehdillä, lehtikarikkeella tai havuilla.

Syyslannoitteen antaminen elokuussa edistää tuleentumista ja parantaa talvenkestävyyttä, koska kasvi ryhtyy lannoitteen ansiosta ajoissa valmistautumaan lepokauteen.

Jos ruukku sijaitsee pihalla, pakkassuojaksi voi kasata lunta ruukun ympärille tai asettaa havuja sen päälle lumenkerääjiksi ja kevätauringon suojaksi.

Keväällä etenkin ainavihannat havut on suojattava auringonpaahteelta, jotta ne eivät haihduttaisi vettä maan ollessa vielä kohmeessa. Suojahuppu, säkkikangas tai kasvuharso hillitsee kevätauringon haitallista paahdetta. Ruukkujen talvisuojat poistetaan, kun muukin luonto alkaa herätä kevääseen.