Vietä väljempi joulu! Yhä useampi suomalainen poikkeaa jouluperinteistä - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Vietä väljempi joulu! Yhä useampi suomalainen poikkeaa jouluperinteistä

Uudet joulunviettotavat

Joulunviettotavoissa perinteet ovat kunniassa, mutta niistä voi myös poiketa. Uudenlainen väljyys houkuttelee monia viettämään joulua niin kuin itsestä tuntuu parhaalta.

Jaa Somessa
Teksti
Kirsi Hemanus
Kuvat
Getty Images

Nousussa: Joulupöytään ystävien kanssa

Yhdessä syöminen on monen mielestä joulussa kaikkein tärkeintä. Niin sanoo myös Ruokatieto Yhdistyksen toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi.

”Jouluaaton ateriaan panostetaan. Minusta on ihana tunne, kun koko joulua viettävä maailma pysähtyy hetkeksi ja ihmiset kokoontuvat yhteen”, hän sanoo.

Jos ei ole perhettä, voi jouluna syödä myös naapureiden tai ystävien kanssa.

”Monet nuoret viettävät juhlapyhiä ystäväpiirissä. Se on ihan trendi.”

Perinteiset suomalaiset jouluruoat on valmistettu kotimaisista raaka-aineista. Maaseudulla kasvatettiin jouluksi sika, ja oman maan juureksista ja perunasta tehtiin laatikot.

”Kinkku ja laatikot ovat varmaankin ne perinteisimmät suomalaiset jouluruoat, joista ei haluta luopua”, Syväniemi sanoo.

Ruokakulttuuri kuitenkin elää ja muuttuu ajassa. Nykyisin joulupöytäänkin kaivataan vaihtelua.

”Olemme eläneet jo pitkään valtavaa yltäkylläisyyden aikaa, joten valinnanvaraa on. Suomalaiset ovat myös erityisruokavalioiden kansaa, ja nykyisin identiteettiä ilmennetään usein ruokavalion kautta”, Syväniemi sanoo.

Joulua viettävät suomalaiset antavat keskimäärin kuusi joululahjaa. – YouGov

Nousussa: Tutut maut uudella tavalla

Suurin osa suomalaisista on sekasyöjiä, mutta kasvissyöjiä ja vegaaneja on yhä enemmän.

Lähes kaikille joulupöydän tuotteille löytyykin nykyään vaihtoehto perusruokakaupoista. On gluteenitonta, lihatonta, maidotonta, kotimaista, ulkomaista ja niin edelleen. Kysymys on enemmänkin siitä, jaksaako etsiä.

”Lihalle on joulunakin paljon hyviä kasvipohjaisia vaihtoehtoja, ja myös kalaa syödään jouluna paljon. Valmiin ostaminenkin on hyväksytympää.”

”Yksi tapa on tarjota jouluisia makuja uudessa muodossa. Voi olla punajuurta, possunlihaa, kanelia ja puolukkaa, mutta ei perinteisinä jouluruokina”, sanoo Anni-Mari Syväniemi.

Yhteiskunnan ilmapiirin vapautuminen ja moniäänistyminen näkyy siinäkin, että useat ravintolat ovat jouluna auki.

”Nykyisin hyväksytään paremmin jokaisen oma tapa viettää joulua.”

Viime vuonna kotimaisia hyasintteja viljeltiin 2,6 miljoonaa ja joulutähtiä noin 1,8 miljoonaa kappaletta. – Kauppapuutarhaliitto

Hiipumassa: Turha stressaaminen

Silti jouluun liittyy valtavasti odotuksia. Joka sukupolvessa on niitä, jotka tavoittelevat täydellistä joulua. Pakonomaisesta suorittamisesta kannattaa pyrkiä eroon.

”Vaikka perinteet pitävät meitä koossa, ne on hyvä osata siirtää tähän aikaan.”

Anni-Mari Syväniemen perheessä joulunviettoa halutaan jo keventää, sillä lapset alkavat olla isoja. Viime vuonna perhe meni joulun alla yhdessä Food Market Herkkuun, ja jokainen sai valita jotain, mitä haluaa. Kaikkea perinteistä ei enää kukaan perheenjäsenistä kaipaa joulupöytään.

Myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistotutkija Juha Nirkko sanoo, että herkuttelu on yksi tapa erottaa arki ja juhla toisistaan.

”Toki se on nykyisin paradoksi, sillä elämme yltäkylläisyydessä arkisinkin. Jos sadan vuoden takainen ihminen näkisi, millaista arkiruoka on nyt, hän ajattelisi, että meillä on juhla joka päivä”, naurahtaa Nirkko.

Kun syömiseen satsataan tässä tilanteessa tavallistakin enemmän, ähkyhän siitä tulee.

Reilu kolmannes suomalaisista arvioi kotimaisten tuotteiden osuuden jouluhankinnoista olevan yli puolet. – Suomalaisen Työn Liitto

Ennallaan: Voittamaton joulukuusi

Entä muut tärkeät jouluperinteet? Niitä ovat perinteitä tutkineen Juha Nirkon mukaan ainakin joulukuusi, kortit ja läheisten muistaminen.

”Kuusi on joulun symboli. Sen asema ykköskoristeena on horjumaton”, Nirkko sanoo.

Viime vuonna Suomessa ostettiin 1,5 miljoonaa joulukuusta, joista suurin osa oli kotimaisia.

Myös joulukortit ovat yhä tärkeitä, vaikka niiden määrä on vähentynyt sähköisten joulutervehdysten myötä.

”Tämän vuosituhannen alussa lähetettiin noin 50 miljoonaa joulukorttia. Määrä on noin puolittunut, ja nyt niitä lähetetään 20–30 miljoonaa.”

Kortti on tärkein muistamisen väline, ja joulukorttien lähettäminen ja saaminen on yleensä vastavuoroista. Niitä lähetetään myös sukupolvien välillä.

”Joulukorttiin liittyy paljon merkityksiä. Se on hyvin henkilökohtainen, ja sillä viestitään kaukaisellekin sukulaiselle, että en ole unohtanut sinua.”

75 % suomalaisista joulukortin lähettäjistä käyttää paperista osoitekirjaa osoitetietojen lähteenä. Naisvastaajista joka kolmas kysyi osoitetietoja omalta äidiltään tai muulta lähipiiriltä. – Posti

Ennallaan: Lahjojen antaminen

Jouluna muistetaan läheisten lisäksi myös tuntemattomia; viime jouluna 42 prosenttia suomalaisista lahjoitti rahaa tai osallistui muuten hyväntekeväisyyteen.

”Sillä ehkä rauhoitetaan myös omaatuntoa, sillä jouluhan on kulutusjuhla. Keskimäärin aikuinen suomalainen käytti viime jouluna jouluhankintoihin noin 580 euroa, josta suurin osa kului lahjoihin”, sanoo Nirkko.

Ajatus lahjojen antamisesta on yhä olennainen.

”Ylipäänsä jouluun liittyy paljon isoja asioita, jotka kuuluu tehdä, jotta tulisi kunnon joulu.”

Ennallaan: Jouluksi kotiin

Juha Nirkko sanoo, että kulttuuriimme kuuluu yhä perusjoulutarina, jonka mukaan jouluksi mennään kotiin. Se on ollut tärkeää sodan aikana ja varsinkin maaltapaon jälkeen.

”Jos on jostakin kotoisin, siellä pitää käydä jouluna”, hän sanoo.

Viime jouluna Suomessa tehtiin 2,1 miljoonaa kotimaanmatkaa, joilla yövyttiin, useimmiten ilmaismajoituksessa sukulaisten tai tuttavien luona. Matkustaminen on osa muistamista.

Myös hartaus näkyy kuluttamisen rinnalla. Hautausmaat täyttyvät kynttilöiden tuojista, ja kirkkojen jouluaaton hartauksissa käydään ahkerasti. Joulurauhan julistus aattona kello 12 on monelle yhä merkki siitä, että joulun valmisteluista siirrytään sen viettoon.

”Se on vanha tapa, joka on otettu omaksi. Joulussa on paljon vanhoja kerrostumia, joista jotkut kelpuutetaan omaan jouluun.”

Joulun 2017 soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen kappale Last Christmas. Joulun toiseksi soitetuin ja samalla soitetuin kotimainen kappale oli Katri Helenan Joulumaa.– Gramex

Nousussa: Monta tapaa viettää joulua

Maailma kuitenkin muuttuu hiljalleen. Esimerkiksi Helsingissä joukkoliikenne lakkaa aattona tiettyyn aikaan, mutta aikaraja on siirtynyt myöhemmäksi.

”Joulu ei ole enää nykyään niin pyhää aikaa, että silloin pitäisi olla vain kotona. Ylipäänsä joulunviettoon on tullut uudenlaista väljyyttä”, Nirkko sanoo.

Perinteentutkijan mielestä myös perinteiden ravistelu kuuluu aina asiaan.

”Jo 1800-luvun sanomalehdissä paheksuttiin sitä, että joulu on kulutusjuhla. Perinteen pohtiminen on itsessään osa perinnettä.”

Tuike omien lasten silmissä oli Juha Nirkolle pitkään tärkeintä joulussa. Nyt, kun lapset ovat jo isoja, hän arvostaa eniten joulurauhaa.

”On paljon löysiä päiviä. Päivät ovat pimeitä ja lyhyitä, eikä ole pakko lähteä mihinkään.”

Keskitalven pimein hetki on lähes taianomainen: kirkkoisät eivät ole sattumalta valinneet sitä joulun ajankohdaksi. Joulu tuo sekä fyysistä että henkistä valoa pimeään.

Joulupyhät kaupassa

  • Jouluaaton suosio kauppapäivänä on kasvanut 40 % vuoden 2015 jouluaatosta vuoden 2018 jouluaattoon.
  • Suurin osa jouluaaton ja joulupäivän asiakkaista on miehiä.
  • Jouluna kaupassa viihtyvät nuoremmat ikäluokat. Jouluyönä yli 50 % asiakkaista on alle 35-vuotiaita ja joulupäivänä 70 % kävijöistä on alle 55-vuotiaita.
  • Joka viides asiakas ostaa jouluna suklaata, kun tavallisena arkena suklaan ostajia on noin 12 % asiakkaista.
  • Yöasuja ostaneiden osuus joulunpyhinä on nelinkertainen verrattuna tavalliseen.
  • Jouluyön ostetuimpia käyttö-tavaratuotteita ovat paristot, joulukortit ja joulukukat. Ruoka-osastolla näkyy riisipiirakoiden suosio.

Lähde: S-ryhmän asiakasomistajadata

Yhteishyvän lukijat kertovat: Mikä joulussa on tärkeintä?

”Haluan rikkoa perinteitä. Mitään ei ole pakko tehdä. Kun lapset olivat vielä kotona, he saivat päättää kolme ruokaa, mitä tehtiin.”

”Lahjoja ostetaan vähemmän. Kotona on kellarissa kuusi, jonka haen, jos huvittaa koristella.”

”Nautin pitkästä vapaasta nyt enemmän. En hössötä, vaan tunnelma on tärkein. Jos ei ehdi itse valmistaa kaikkea, voi ostaa vaikka myyjäisistä.”

”En vietä joulua. Se on päivä muiden joukossa. Yksin menee, niin kuin muutkin joulut.”

”Joulunviettomme on yksinkertaistunut. Nyt keskitytään niihin asioihin, joista perhe todella pitää. Kaikki ’joulupakot’ on karsittu pois.”

”Joulu on turhaa hössötystä. Nukun, teen pizzaa tai lähden matkoille.”

Lähde: Yhteishyvän Facebook-kysely

Suomalaisperheet kertovat joulunvietostaan

Julkaistu: 25.11.2019
Muokattu: 28.11.2019
Jaa Somessa