Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Meillä on toive, ettei ihmisten tarvitse ostaa uutta takkia joka vuosi, sanoo Makian luova johtaja Totti Nyberg.

Aluksi oli vain nimi ja pari printattua paitaa, nyt Makia menestyy katu-uskottavilla vaatteillaan

Teksti:
Sami Sykkö
Kuvat:
Aleksi Poutanen
Julkaistu: 11.3.2024
|
Muokattu: 14.3.2024
Alku oli vaatimaton, puolimatka velkainen, mutta kun tuotanto tuotiin pois Kiinasta, alkoi Makiasta kutoutua suomalaisen muodin menestystarina.

Synnytys tapahtui Helsingin ydinkeskustassa vuonna 2001. Punavuorelaisessa kellarissa sai alkunsa vaateyritys Makia.

Synnytyksen jälkeen tuli kuitenkin pitkäksi aikaa hiljaista.

”Ensimmäiset vuodet meillä oli vain nimi ja pari printattua T-paitaa. Leikimme vaatebrändiä vuoteen 2006, jolloin tekeminen alkoi olla totista”, Makian luova johtaja Totti Nyberg kertoo.

Makian parka on päätynyt Designmuseon kokoelmiin.

Makian ensimmäinen mallisto tuli myyntiin vasta vuonna 2007. Joukossa oli hitti: musta raglanhihainen parkatakki. Sen suunnitteli Jesse Hyväri, joka vastaa edelleen Makian mallistojen suunnittelusta.

Tuossa parkatakissa kulminoituivat Nybergin mukaan Makian arvot: pohjoismaisuus, käytännöllisyys, korkea laatu sekä konstailematon tyyli, joka kestää aikaa ja alati vaihtuvia trendejä.

”Sitä parkaa on myyty vuosien aikana kymmeniä tuhansia kappaleita.”

Parka on päätynyt jopa Designmuseon kokoelmiin.

Rohkea markkinointi erottaa muista

Muutama vuosi sitten Makiasta tuli osa Manna-konsernia, ja yritys muutti vanhaan tehdasrakennukseen Helsingin Vallilaan.

Kolmikerroksisessa tyylikkäästi sisustetussa rakennuksessa on suuret ikkunat ja katto hyvin korkealla. Täällä punatiilisen rakennuksen ylimmässä kerroksessa suunnitellaan Makian mallistoja ja käydään kauppaa.

Keskimmäisessä kerroksessa on muun muassa Mannan valokuvausstudio, jossa kuvataan juuri nyt Makian mallistoja verkkokauppaa varten. Alin kerros toimii Mannaan kuuluvan Vallila Interiorin showroomina.

Makian menestysparkan suunnittelija Jesse Hyväri istuu työpöytänsä ääressä katse tulevassa: hän työstää talven 2024–25 mallistoa. Tuleva kokoelma on olemassa vasta pieninä tietokoneella työstettyinä luonnoksina, mutta Hyvärin suunnitelmista näkee heti, että Makian menestyksen peruskivet ovat jatkossakin takit, T-paidat ja colleget. Niiden myynnissä auttavat vahva brändi ja mieleenpainuva markkinointi – ja molemmissa Makia on onnistunut erottumaan kilpailijoista.

Aluksi Makiaa myytiin lumilautailijoiden piireissä, onhan merkin perustaja Joni Malmi entinen lumilautailun junioreiden maailmanmestari. Asiakasjoukko alkoi kasvaa ja laajentua, kun 2010-luvun ensi vuosina Makian markkinointiin tulivat avuksi julkisuuden kasvot ja brändin ystävät, kuten Vesa-Matti Loiri, JVG ja Kimi Räikkönen.

Sittemmin Makia on kasvattanut tunnettuuttaan esimerkiksi tekemällä katumuotiin kuuluvia yhteistyömallistoja eli kollaboraatioita. Yhteistyökumppaneiden lista on pitkä: Muumit, Rapalan uistimet, We got Beef -ravintola, pornokauppa King´s Sex, Finnair ja Tom of Finland. Yhteistyö Tom of Finlandin kanssa tehtiin samaan aikaan, kun Kiasmassa oli suuri Tom of Finland -näyttely. Vaatemallistolle tarvittiin vahva mainoskasvo, ja Makia keksi pyytää malliksi Jorma Uotisen. Mustavalkoiset mainoskuvat ovat huikeat. Niissä Uotinen tanssii Punavuoden kaduilla – katu-uskottavasti tietenkin.

Voisi sanoa, että jälleen kerran Makian mainonta oli kerrassaan makiaa.

Veloista voittokulkuun

Vaikka ideoista ei ole ollut pulaa, niin rahasta on ollut. Taloudellisesti Makia ei ollut aluksi menestys. Merkin taru olisi ollut hyvin erilainen ilman sijoittajia, jotka mahdollistivat sen, että velkainen vaatebrändi pääsi jatkamaan ja kasvamaan.

Makia on luvannut asiakkailleen, ettei heidän tarvitse miettiä pukeutumistaan koko ajan, vaan merkin vaatteet sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen ja kestävät käytössä. Mutta kasvun vuosina Makian tuotanto siirrettiin Kiinaan ja laatu alkoi kärsiä.

”Toimitimme huonolaatuista tavaraa myöhässä. Meille jäi isot varastot. Raha oli koko ajan loppu”, Nyberg kertoo.

Tappiot kasvoivat valtaviksi. Konkurssia katsottiin silmiin vuonna 2015. Seuraavana vuonna mallistoa pienennettiin ja tuotanto tuotiin lähemmäs kotimaata: Baltiaan ja Turkkiin. Vaatteet saatiin taas asiakkaille oikeaan aikaan, ja ne alkoivat tuottaa aiempaa enemmän. Samalla Makian myynti kasvoi ja tuottavuus parani.

Pian tappiollinen Makia oli voitollinen. Vuonna 2018 voittoa tehtiin jo miljoona euroa. 2021 oli ennätysvuosi, kun Makian liikevaihto oli 12 miljoonaa.

Makian ihka ensimmäinen mallisto oli pikkuruinen, vain 10 tuotetta. Nyt kokoelmaan kuuluu vuositasolla tuhat tuotetta, kun mukaan lasketaan eri koot ja värit.

”Keskitymme hyviin materiaaleihin ja käytännöllisyyteen. Meillä on toive, ettei ihmisten tarvitse ostaa uutta takkia joka vuosi”, Nyberg sanoo.

”Vaatteiden korkea laatu on isoin vastuullisuustekomme.”

Makia suorastaan suosittelee miettimään uusien vaatteiden ostamista vähän pidempään. ”Sleep on it”, kampanja kehottaa. Eli mieti yön yli ennen kuin hankit uuden vaatteen.

”Kehotamme asiakkaita myös korjaamaan vaatteitaan, jotta ne kestävät käytössä. Lähetämme nappeja, jos asiakkaat tarvitsevat niitä korjatakseen vaatteensa. Vaatteiden korkea laatu on isoin vastuullisuustekomme.”

Sokokset tärkeimpiä jälleenmyyjiä

Makiaa myydään ympäri Eurooppaa, mutta sen kaikkein tärkeimmät myyjät ovat suomalaiset Sokos-tavaratalot.

”Olemme kasvaneet Sokoksen kanssa vuosikymmenen ajan”, Nyberg sanoo.

Vuosien mittaan Makia on tehnyt Sokoksen asiakkaille myös omia printtejä ja värejä. Totti Nybergin mukaan Sokoksella on ollut kova usko Makiaan.

”Makia myi hyvin Sokoksilla silloinkin, kun meillä oli vaikeat ajat.”

Nykyisin Makialla on lippulaivamyymälä Helsingin keskustassa Lasipalatsissa, ja myynti vetää myös verkossa. Se ei kuitenkaan ole vähentänyt Sokoksen merkitystä.

”Ei mene päivääkään, ettemme puhuisi Makialla Sokoksesta.”

Lue myös

Lisää aiheesta