1. Lukeminen rentotuttaa

Lukeminen on tutkitusti tehokas keino palautua päivän kiireistä. Se vaikuttaa samoin kuin musiikin kuuntelu tai kevyt liikunta: pulssi ja verenpaine laskevat, lihasjännitys vähenee ja hengitys hidastuu ja syvenee. Edellytyksenä autonomisen hermoston rentoutumiselle on, että lukeminen on tuttua ja mukavaa. Onneksi lukutaitoa voi harjoitella minkä ikäisenä tahansa: jo 20 minuutin lukeminen päivittäin muutaman viikon ajan parantaa lukemista.

Moni unettomuudesta kärsinyt on löytänyt kirjoista helpotusta. Uppoutuminen tarinaan saa unohtamaan nukahtamiseen liittyvän ahdistuksen.

Lähde: Minna Huotilainen, Leeni Peltonen: Tunne aivosi (Otava, 2017)

2. Lukutaito parantaa oppimistuloksia

Sujuva lukutaito parantaa oppimistuloksia, eikä vain äidinkielessä vaan kaikissa kouluaineissa. Hyvän lukutaidon merkitys korostuu toisen asteen opinnoissa tai korkeakoulussa, kun on otettava haltuun lyhyessä ajassa suuria tekstimassoja. Nopea silmäilevä lukutaito on tärkeä taito myös työelämässä.

Ääneen lukeminen jouduttaa lapsen lukutaidon kehittymistä. Se on myös tärkeä yhteinen hetki aikuisen ja lapsen välillä. Ääneen lukemista kannattaa jatkaa, vaikka lapsi osaa jo itse lukea. Näin hän pääsee eläytymään pidempiin ja monimutkaisempiin kirjoihin kuin mihin oma lukutaito riittää.

Lähde: Kaisa Leino, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Juhani Rautopuro: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2016) ja Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat (PS-kustannus, 2019)

3. Kirjat kasvattavat sanavarastoa

Sanavarasto karttuu koko elämän ajan taaperosta ikäihmiseen. Uusia sanoja poimitaan jo hallussa olevien päälle keskustelukumppaneilta ja medioista. Kirjojen etu esimerkiksi radioon, televisioon tai nettiin verrattuna on omatahtisuus: lukiessa voi pysähtyä miettimään uusia sanoja ja niiden merkitystä. Vasta kun sanan ymmärtää, sitä osaa käyttää omassa puheessaan.

Kirjojen lukeminen kartuttaa sanavarastoa tehokkaasti. Tutkimuksen mukaan kirjoja lukevan teinin sanavarastossa on keskimäärin 70 000 sanaa. Saman ikäinen kirjoja karttava hallitsee vain 15 000 sanaa. Aiemmin opitut sanat eivät unohdu, vaikka ne voivatkin jäädä vuosiksi taka-alalle, jos niitä ei käytä. Sanan lukeminen kirjasta aktivoi sen uudestaan käyttöön.

Lähde: Lukukeskus.fi

4. Lukeminen aktivoi muistia

Satavuotiaita tervaskantoja tutkittaessa on huomattu, että suuri osa vireässä henkisessä kunnossa olevista vanhuksista on ahkeria lukijoita. Lukeminen aktivoi muistitoimintoja, kun juonen edetessä on muistettava myös aiemmat henkilöt ja tapahtumat. Muistijälkeä vahvistaa se, jos kirjassa esitellään itselle tuttuja asioita, esimerkiksi paikkoja, joissa on käynyt.

”Kirjojen lukemisen on joissakin tutkimuksissa nähty lisäävän jopa elinvuosia, vaikka aihetta onkin haastavaa tutkia”, kertoo aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen. Se kuitenkin on selvää, että kirjanystävän utelias mieli on eduksi, etenkin jos on halua hyödyntää kirjoista lukemaansa tietoa.

Lähde: Minna Huotilainen, Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja (Otava, 2019)

5. Vahvistaa empatiakykyä

Kirjan henkilöiden kohtaloihin eläytyminen on taito, joka siirtyy myös elävään elämään. Aivotutkimus on osoittanut, että kirjan henkilöitä kohtaan koettu myötätunto aktivoi samoja aivoalueita kuin vastaavassa todellisessa tilanteessa. Lukeminen opettaa myös tulkitsemaan toisten ilmeitä. Käyttäytymistutkijat ovat havainneet, että ahkera lukija huomaa pienetkin muutokset keskustelukumppanin ilmeissä ja äänensävyissä.

Myös elokuvien tai näytelmien katsominen harjoittaa taitoa hypätä toisen saappaisiin. Kirjojen voima perustuu niiden lukemiseen käytettyyn aikaan. Elokuva tai näytelmä on ohi parissa tunnissa, romaanin parissa tulee helposti vietettyä 10–20 tuntia.

Lähde: Elisa Aaltola, Sami Keto: Empatia. Myötäelämisen tiede (Into, 2017)