Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Teemajuttu muutos

Suomalaiset ovat Maailman onnellisuusraportin mukaan maailman onnelisin kansa.

Suomalaiset ammentavat voimaa arjesta muutosten edessä: ”Suomalaisissa on monenlaisia selviytyjiä”

Teksti:
Yhteishyvän työryhmä
Kuvat:
Otto Ponto ja Panu Pälviä
Julkaistu: 24.11.2022
Muokattu: 24.11.2022
Jokainen kohtaa muutokset tavallaan, mutta jotain yhteistä suomalaisten selviytymistavoissa silti on.

Suomalaisissa on monenlaisia selviytyjiä”, sanoo lääkäri ja MIELI ry:n johtaja Meri Larivaara.

Paljon merkitsee se, millaisessa elämäntilanteessa muutokset kohdataan, mutta yhteisiäkin piirteitä selviytymisessä on.

”Meille suomalaisille on tyypillistä se, että ammennamme voimaa ihan tavallisesta elämästä. Koronan aikaan moni lähti metsään lataamaan akkujaan. Samoin läheisten ihmissuhteiden merkitys korostui”, Larivaara sanoo.

Resilienssi eli kyky sopeutua muutoksiin on ollut viime vuosien muotisana. Korona testasi muutosvalmiuttamme laittamalla elämän uusiksi lähes yhdessä yössä. Ukrainan sota vei perusturvallisuudentunteemme, ja ilmastonmuutoksenkin vaikutukset tuntuvat. Kiihtyneen inflaation aiheuttama hintojen nousu näkyy arjessa.

Muutoskykyämme tullaan testaamaan vastakin. Kun esimerkiksi väestö vanhenee, tarvitsemme uusia toimintatapoja vanhustenhuoltoon ja lisää työvoimaa eläkkeelle jäävien tilalle. Se vaatii sopeutumista niin yksilöiltä kuin yhteiskunnaltakin.

Auttaminen tekee hyvää

Perinteisissä mielikuvissa suomalainen pärjää sisukkaasti yksin. Larivaaran mukaan yksinpärjäämisen eetos on vain osatotuus. Sekä korona-aika että Venäjän hyökkäys Ukrainaan herättivät suomalaisissa valtavan auttamishalun. Toivoa voi jakaa. Pienetkin ystävälliset teot voivat kannatella. Pandemian jyllätessä rappukäytävien heippa-lapuissa tarjottiin apua kaupassa käyntiin.

”Jos pystyy auttamaan, saa itsekin voimaa”, Larivaara sanoo.

Hän kannustaa miettimään, mikä omassa elämässä on hyvin.

”Samalla kukin voi suunnata omaa elämäänsä uudelleen kohti tärkeiksi kokemiaan arvoja ja merkityksellisinä pitämiään asioita”, Larivaara sanoo.

Muutokset voivat auttaa pohtimaan,mikä on merkityksellistä.

Kaikki yhteisen hyvän puolesta

Historiaan katsomalla muutoskykymme vaikuttaa hyvältä: talvisodan ihme yhdisti suomalaiset ja sai uhrautumaan yhteisen hyvän eteen. Suomen historian professori Juha Siltalan mukaan todellisuus ei kuitenkaan ollut näin yksioikoinen.

”Jatkosodan aikaan uhrimieli jo rakoili. Kolmannes maataloustuotannosta ohjautui mustaan pörssiin. Kuponkijonossa edelle meneville odottaville äideille huudeltiin. Sotaan väsyttiin. Elämä oli paitsi yhteisen hyvän eteen ponnistelua myös itsekästä selviytymiskamppailua”, hän muistuttaa.

Uhraus yhteisen hyvän eteen onnistuu, kun uskomme, että kaikki ovat mukana talkoissa. Yhdessä rakennetussa hyvinvointivaltiossa halutaan huolehtia niistäkin, jotka ovat jäämässä sen reunamille.

Siltala sanookin, että Suomessa usko ympärillä olevien ihmisten luotettavuuteen on korkeammalla kuin monessa muussa maassa.

Uskoa tulevaisuuteen lujittaa suomalaisen yhteiskunnan vakaus, ennustettavuus ja turvallisuus – siis juuri ne asiat, joita Maailman onnellisuusraporttikin mittaa. Ja sen mukaan me olemme maailman onnellisin kansa.

Lue kolme tarinaa muutoksesta!

Lisää aiheesta