”Taide tuo meille lohtua ja toivoa" – lue tästä asiantuntijan taidevinkit Helsinki Biennaaliin

Ilmastonmuutos, luontokato, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Elämme aikaa, jossa moni tavallinen kansalainen joutuu pohtimaan valtavan isoja asioita – ja ne aiheuttavat monelle huolta. Miten käsitellä ja ymmärtää maailmassa tapahtuvia myllerryksiä?

Yksi apuväline on taide, sanoo HAM Helsingin taidemuseosäätiön johtaja Arja Miller.

”Taiteen kautta voi löytää uusia näkökulmia haasteellisiin asioihin ja kriiseihin. Taide tarjoaa meille lohtua ja toivoa”, Miller sanoo.

HAMin johtajana hän vastaa myös tänä kesänä toista kertaa järjestettävästä kansainvälisestä kuvataidetapahtumasta Helsinki Biennaalista.

Miller kertoo, että Biennaaliin on valittu teoksia, jotka puhuttelevat muitakin kuin vain taidetta ja sen historiaa tuntevia. Biennaalin taide kuuluu jokaiselle suomalaiselle, hän sanoo.

”Kaikki taiteilijat toivovat, että mahdollisimman moni kokisi heidän teoksensa ja saisi siitä elämyksiä. Taidemuseona me olemme tietenkin taiteilijoiden asialla.”

Helsinki Biennaalin nykytaideteoksia pääsee tänä vuonna ihastelemaan Vallisaaren lisäksi Tennispalatsin HAM-museossa, keskustakirjasto Oodissa, Lyypekinlaiturilla Kauppatorilla ja kevyen liikenteen väylä Baanalla. Digitaalisiin teoksiin voi tutustua Biennaalin verkkosivustolla.

Suurin osa teoksista löytyy Vallisaaresta, joka on Millerille tuttu ja mieluisa paikka. Saareen asetetut teokset ovat vuoropuhelussa saaren ainutlaatuisen luonnon kanssa. Miller suosittelee tekemään kohteeseen päiväretken ja istahtamaan teosten tutkimisen lomassa vaikkapa piknikille.

”Vallisaari oli pitkään eristyksissä, koska se oli sotilaskohde. Siellä on paljon kiinnostavaa historiaa, koskemattomia lehtoja, tsaarin vierailua varten 1800-luvulla rakennettu lehmuskuja ja kasvillisuutta, jota ei juuri muualla näe.”

Miller vinkkaa, että Vallisaareen kannattaa ottaa mukaan hyvät jalkineet ja juomapullo. Vallisaari ei ole täysin esteetön.

”Siksi olemme halunneet tuoda teoksia myös muualle. Lyypekinlaiturilta lähtee lautta Vallisaareen, ja sieltä löytyy eteläafrikkalaisen Dineo Seshee Bopapen puhutteleva Muistan äitejä -niminen teos. Se vie hetkessä ajatukset pois kaupungin hälinästä.”

Museokäynnin on tutkitusti todistettu edistävän hyvinvointia – ja vaikutus on havaittavissa vielä kuukauden kuluttua käynnistä. Miller sanoo ihmisten tarvitsevan kipinöitä mielikuvitukselle sekä paikkoja, joissa uusia elämyksiä ja virikkeitä voi kokea vapaasti.

Hän kannustaa ihmisiä käyttämään museoita itselleen sopivalla tavalla.

”Yhdelle museo on omaa aikaa ja irtiotto hektisestä arjesta, paikka nollata ajatuksia. Toiselle se voi olla paikka kohdata ystäviä ja keskustella yhteisestä taidekokemuksesta”, Miller sanoo.

Hän kuvaa hyvää taideteosta sipuliksi: kuka tahansa voi nähdä teoksen, mutta jokainen saa tulkita sitä omalla tavallaan.

”Taide on vapaa valtakunta, joten jokainen voi ottaa sipulista valitsemansa kerrokset. Ytimeen menevät ne, jotka haluavat, ja kaikkihan eivät edes tykkää sipulista”, Miller toteaa.

”Lapsilla ei ole oletuksia siitä, mitä teoksista pitäisi muka ymmärtää.”

Miller kehottaa ihmisiä ottamaan myös lapset mukaan katsomaan taidetta. Niin Millerkin teki silloin, kun hänen lapsensa olivat pieniä.

”Lapsilta tulee usein parhaat tulkinnat taideteoksista. Heillä ei ole estoja eikä oletuksia siitä, mitä teoksista pitäisi muka ymmärtää. He ajattelevat outside the box – ihan niin kuin taiteilijat.”

”Lapsilla ei ole oletuksia siitä, mitä teoksista pitäisi muka ymmärtää.”

1. Diana Policarpo: Ciguatera, HAM Helsingin taidemuseo, Tennispalatsi

”Policarpon teos kertoo Pohjois-Atlantilla sijaitsevista Selvagenssaarista. Taiteilija tuo saariryhmän Tennispalatsiin: salissa on valtavia kallioröykkiöitä, ja videoteokset kertovat mystisen saariryhmän elämästä. Vaikuttava teos ottaa Tennispalatsin korkean kaarihallitilan hienosti haltuun.”

2. Asunción Molinos Gordo: ¡Cuánto río allá arriba!, Vallisaari

”Espanjalaistaiteilija on tuonut ruutikellariin huikean teoksen, jossa on asetettu savesta tehtyjä vesiruukkuja päällekkäin ikään kuin torneiksi. Kyseessä on kaunis installaatio, joka ottaa kantaa veden tasapuoliseen jakautumiseen. Lisäksi teoksessa on myös feministinen teema: jos katsoo tarkkaan, huomaa ruukuissa olevan naisen nautintoon liittyviä kuvia.”

3. Alma Heikkilä: Sopeutua yhdessä, Vallisaari

”Heikkilän teos on Vallisaaressa keskellä metsää. Se on pieni paviljonki, jonka sisällä oleva kipsiveistos muuttaa väriään näyttelyn kuluessa, kun kasvipigmentti värjää sadeveden, joka taas värjää vähitellen veistoksen. Kasvipigmentti on valmistettu Vallisaaressa ja muualla Helsingissä kasvavista kasveista. Teos elää ja hengittää metsän mukana.”