"Suomessa neulotaan enemmän kuin missään muualla maailmassa"

Novita ei ole minulle työ, se on elämäntehtävä. Kun isä kysyi vuonna 1998, eikö olisi jo aika palata Novitaan, en epäröinyt hetkeäkään.

Paluuni aikoihin catwalkeilla ihasteltiin Yohji Yamamoton pitkiä neulehuiveja ja muhkupipoja. Myös arvoissa tapahtui jyrkkä muutos. Tehokkuuden ja kasvun ihanteiden ohella alettiin puhua slow livingistä. Ihmisille oli yhtäkkiä erityisen tärkeää saada luoda jotain omilla käsillään. Finanssikriisi vain vahvisti mindfulness-trendiä ja tee-se-itse-ajattelua. Hiljentymisestä ja kotoilusta tuli muodikasta. Kun kasvukäyrät sakkasivat ja maailman talous huoletti, oli mukavaa vetää villasukat jalkaan ja käpertyä kodin turvalliseen tunnelmaan.

Käsityöt tuovat vastapainon kiireelle.

Ennen neulottiin tarpeeseen, nyt harrastus on monelle intohimo ja elämäntapa. Käsityöt tuovat vastapainon kiireelle. Ompelukerhotkin ovat kokeneet sosiaalisen median myötä renessanssin. Innostavissa neuleyhteisöissä neulotaan vaihe vaiheelta samaa ohjetta yhdessä. Ryhmän jäsenet jakavat kuvia tuotoksistaan ja saavat vertaistukea pulmatilanteissa. Onnistumisen elämys on kollektiivinen.

Asiakaskuntamme nuortuu ja kansainvälistyy koko ajan. Menossa on suorastaan neulebuumi. Yllätyn itsekin harva se päivä kasvavista luvuista. Esimerkiksi Facebookin Voihan villasukka -ryhmässämme on jo yli 74 000 jäsentä. Novitaknits.comin videota, jossa näytetään kuinka villasukan kantapää tehdään, on katsottu jo lähes 280 000 kertaa.

Some on synnyttänyt myös uusia hittejä, kuten käsivarsineulonnan, jossa käsivarret ovat ikään kuin jättimäiset neulepuikot, joilla neulotaan ranteen paksuisesta langasta muhkeita peittoja.

Harrastajat janoavat jatkuvasti uusia ohjeita kuin kotikokit reseptejä. Meidän tehtävämme on paitsi tehdä maailman parasta lankaa myös antaa inspiraatiota uusiin kokeiluihin.

Miesten osuus asiakaskunnastamme on kasvanut 10 prosenttiin. Kasvu alkoi muutamia vuosia sitten nuorten lumilautailijakundien virkkaamista pipoista. Miesten innostusta kutimiin lisäsi Sochin (2014) olympiajoukkueen psykologi Hannaleena Ronkainen, joka keksi laittaa maajoukkueen neulomaan yhteistyönä kaulaliinaa. Pyeongchangin (2018) talviolympialaisissa Suomen joukkue jatkoi neuleharrastusta neulomalla torkkupeiton presidenttiparin vastasyntyneelle vauvalle. Näiden tempausten myötä lumilautamaajoukkueen valmentaja Antti Koskisesta tuli kansainvälinen julkkis, Knitting Man, joka nousi netti-ilmiöksi, eli meemiksi.

Talviolympialaisissa Suomen joukkue jatkoi neuleharrastusta neulomalla torkkupeiton presidenttiparin vastasyntyneelle vauvalle.

Myös näyttelijä Antti Holma on kertonut neulovansa villasukkia rentoutuakseen. Tällaiset esimerkit innostavat varsinkin nuoria.

Maailmalla kiertäessä huomaa, että Suomi on todellinen neulontamaa. Täällä kouluissa opetetaan edelleen, kuinka silmukat luodaan ja miten neulotaan sukka. Se on kansainvälisesti hyvin poikkeuksellista. Suomessa on aina arvostettu käsitöitä, ja suomalaiset ovat taitavia neulomaan. Kylmä ilmasto on myös pitänyt huolen siitä, että tarve neuleille on loputon. Suomalaiset neulovat kaikenlaista, mutta villasukat ovat yhä edelleen suosituin neuleaihe ympäri vuoden.

Suomessa neulotaan henkeä kohti enemmän kuin missään muualla maailmassa.

Jos Ruotsissa kaikki on lagom – sopivasti kaikkea, eikä mitään täysillä – suomalaiset haluavat olla omaperäisiä ja rohkeita. Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kiinnostuneita pelkästään massamuodista, yksilöllisyys on Suomessa arvostettua. Kun neuloo itse, saa takuulla jotain uniikkia.

Uskallan väittää, että Suomessa neulotaan henkeä kohti enemmän kuin missään muualla maailmassa. Täällä neulotaan paljon myös lahjaksi ja hyväntekeväisyyteen. Monet syöpäsairaat ja keskoset ovat saaneet jonkun suomalaisen käsin neuloman neuleen ylleen.

Kerityt ja lajitellut villat hankitaan huutokaupasta lähinnä Englannista. Tämän jälkeen villat pestään ja karstataan villakuitunauhaksi.

Kouvolan Korian tehtaalla villat värjätään ja kehrätään ensin yksisäikeiseksi langaksi. Tämän jälkeen lanka kerrataan, eli yhteen liitetään useita yksisäikeisiä lankoja, jotka vielä kierretään. Näin langasta saadaan joustavaa ja kestävää.

Tämän jälkeen lanka käsitellään höyryllä pörheäksi, keritään kerälle ja viimeistellään vyötteellä.