Nouseva trendi ohjaa matkailijoita luontoon – nämä elämykset ovat asiantuntijan mukaan uutta luksusta

Keskustelusta unohtuu silti usein yksi tärkeä seikka, sanoo Selänniemi. Ekologinen jalanjälki on vain yksi ihmisen matkallaan jättämistä jalanjäljistä.

”Myös taloudellinen ja sosiokulttuurinen jalanjälki merkitsevät. Matkailu on liiketoimintaa. Ja liiketoiminnan on oltava sekä kannattavaa että yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti hyväksyttävää, jotta se voi olla kestävää.”

Myös taloudellinen ja sosiokulttuurinen jalanjälki merkitsevät.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kotimaan matkailijan olisi hyvä käyttää matkakohteen palveluita. Kun yöpyy hotellissa tai mökissä, käy ravintolassa illallisella ja ostaa lipun taidenäyttelyyn, hyödyttää paikallista taloutta. Silloin matkustus on kestävällä pohjalla.

”Tämä ideaali pätee kaikessa matkailussa. Omien eväiden syömisestä ei hyödy kuin eväät myynyt huoltoasema”, Selänniemi vertaa.

Luonto ja hyvinvointi ovat matkailun nousevia trendejä. Se on kestävän matkailun kannalta loistouutinen.

”Uutta luksusta on, kun saa nauttia hiljaisuudesta, puhtaasta luonnosta ja laadukkaista palveluista. Ihmiset haluavat kokemuksia, mutta myös mielihyvää ja rentoutumista. Sitä luontoelämykset tarjoavat ekologisella ja kestävällä tavalla.”

”Uutta luksusta on, kun saa nauttia hiljaisuudesta.”

Juuri luonnon ja hyvinvoinnin perässä Suomeen matkustetaan myös ulkomailta. Helsingin brändääminen maailman luontopääkaupungiksi onkin ollut vireillä jo tovin. Selänniemen mukaan luontomatkailun potentiaali on kuitenkin vielä pitkälti hyödyntämättä etenkin pääkaupunkiseudulla.

”Helsingissä pääsee urbaaniin kulttuuriin keskellä luontoa. Kivenheiton päässä keskustasta on upea saaristo, kaksi kansallispuistoa ja jopa keskuspuisto, joka on metsä. Kaikki tämä mahdollistaisi lähialuematkailun ja erittäin helpon tavan päästä tutustumaan Suomen luontoon. Siihen tarvitsemme paljon innovatiivisia yrittäjiä, jotka lähtevät kokeilemaan uusia juttuja.”

Esimerkki matkailun kaipaamista innovaatioista on Selänniemen mukaan jo parina kesänä Espoon Nuuksiossa järjestetty Tentsile Experience EcoCamp, jossa retkeilijät yöpyvät puussa kuunnellen luonnon autenttisia ääniä.

”Luontoelämysten saavuttaminen pitää tehdä helpommaksi, monipuolistaa tarjontaa ja vuokrata tarvittavia välineitä”, Selänniemi kuvaa.

”Luontoelämysten saavuttaminen pitää tehdä helpommaksi.”

Yhdeksi viime vuosien onnistuneimmaksi innovaatioksi Selänniemi mainitsee museokortin, jolla pääsee museoihin ympäri Suomen. Kortti on lisännyt sekä museoiden kävijämääriä että kotimaanmatkailua. Kortteja on myyty parisataa tuhatta.

”Se on jo aika kriittinen massa suurkuluttajia. Kynnys pysähtyä kiinnostavaan museoon ohikulkumatkalla on pienempi, kun on kortti taskussa. Innovaation ei siis tarvitse olla monimutkainen saadakseen ihmiset liikkeelle.”

Muutosta on tapahtunut myös suomalaisen matkailijan pään sisällä. Aurinkomatkojen varatoimitusjohtajanakin toiminut Selänniemi on tarkkaillut turisteja lähietäisyydeltä sekä väitöskirjassaan että pitkällä urallaan matkailun parissa.

Vielä joitain vuosia sitten me suomalaiset suhtauduimme eri tavalla ulkomaan ja kotimaan lomaan. Reissasimme Suomessa kohdelähtöisesti: auto starttasi selkeästi Särkänniemeen tai Ouluun tapaamaan sukulaisia. Ulkomaanmatkalla taas halusimme kokea selkeän irtioton arjesta. Kohde saattoi olla jopa yhdentekevä, kun vain pääsimme pois tutuista kuvioista.

”Irtiotto arjesta voi löytyä huomattavasti lähempänä kotia kuin aiemmin.”

Nyt kotimaan ja ulkomaan reissaajamme ovat kovaa vauhtia lähentymässä toisiaan, sanoo Selänniemi.

”Irtiotto arjesta voi löytyä huomattavasti lähempänä kotia kuin aiemmin. Etenkin uudenlainen kosketus luontoon lisää kokemusta, että uusia elämyksiä voi saada läheltäkin.”