Kasviöljyt tuovat ruokavalioon tarpeellista pehmeää rasvaa. Ruokaöljy kannattaa valita maun ja käyttötarkoituksen mukaan, sillä kaikki öljyt eivät kestä esimerkiksi kuumennusta yhtä hyvin.
Kasviöljyt sopivat osaksi jokapäiväistä ruokavaliota, sillä ne sisältävät runsaasti tyydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa, joka on hyväksi terveydelle. Valtaosa – noin 2/3 – käytetyistä rasvoista tulisikin nauttia pehmeinä rasvoina. Ne vaikuttavat elimistössä suotuisasti muun muassa verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin sekä sokeriaineenvaihduntaan. Pellavansiemen- ja rypsiöljy ovat erityisen hyviä omega-3-rasvahappojen lähteitä.
Kasviöljyt puristetaan öljykasvin siemenistä. Poikkeuksia ovat avokado- ja oliiviöljyt, jotka puristetaan hedelmälihasta. Puristamisen jälkeen siemeniin jäävää öljyä voidaan ottaa vielä talteen uuttamalla. Öljyn erotuksen jälkeen kasviöljy puhdistetaan, jolloin siitä poistuu haju- ja makuaineita. Samalla kasviöljyn väri kirkastuu.
Kylmäpuristuksessa siemeniä ei lämmitetä ennen puristusta. Kylmäpuristettua kasviöljyä ei yleensä myöskään puhdisteta. Siksi se tyypillisesti haisee ja maistuu voimakkaammalle kuin vastaava puhdistettu kasviöljy. Kylmäpuristetun ja puhdistetun kasviöljyn rasvakoostumus ja vitamiinipitoisuus vastaavat toisiaan.
Useimpia kasviöljyjä voi käyttää monipuolisesti ruoanlaittoon ja leivontaan. Kasviöljyn rasvahappokoostumus vaikuttaa kuitenkin siihen, miten hyvin öljy kestää kuumennusta. Runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävät kasviöljyt kestävät korkeita lämpötiloja huonommin kuin muut kasviöljyt. Monityydyttymättömät rasvahapot hapettuvat kuumennettaessa herkästi, eikä öljy ole sen jälkeen yhtä terveellistä. Siksi esimerkiksi auringonkukkaöljy ei ole paras valinta paistinpannulle, mutta sopii hyvin vaikkapa salaattikastikkeeseen.
