Suomalaisperheen ateriassa olisi saattanut olla mausteena salmonellalla saastunutta kuivattua vietnamilaista chiliä tai Bacillus cereus -bakteerilla saastunutta kardemummaa Guatemalasta, ellei Jonna Neffling työtovereineen olisi ollut valppaana. Hän työskentelee tuoteturvallisuuspäällikkönä tullin valvontaosastolla.

Tutkittavana on noin 3000 tuote-erää vuodessa, ja niistä noin 80 prosenttia läpäisee analyysit.

”Kymmenen prosenttia tuote-eristä hylätään, eli maahantuontia sellaisenaan ei sallita. Yleisiä syitä hylkäämiseen ovat puutteet merkinnöissä, liian suuret torjunta-ainejäämät tai lisäaineiden virheellinen käyttö. Toiset kymmenen prosenttia koostuu tuotteista, joissa on lievempiä puutteita”, Jonna Neffling kertoo.

Nefflingin johtama yksikkö vastaa siitä, että Suomessa myytävät ulkomaiset elintarvikkeet, kuten hedelmät ja vihannekset, tulevat valvotuiksi. Eläinperäisten tuotteiden valvonta kuuluu Ruokavirastolle.

”Tutkimme vuosittain tuhansia elintarvikkeita ja raportoimme Euroopan komissiolle niistä noin 20–40. Vakavia ongelmia löytyy vähän, mutta silloin kun niitä ilmenee, valvonta puree.”

Se, että tuoretuotteet ovat äärimmäisen hyvin valvottuja, on mukava ajatus Nefflingille myös kuluttajana.

”Onko järkevää tuoda goji-marjoja ja chia-siemeniä maapallon toiselta puolelta?”

Kaikki EU:n ulkopuolelta tulevat elintarvikkeet tullataan ja osa niistä valitaan riskiarvioinnin perusteella tutkimuksiin. Ne eivät pääse kuluttajan lautaselle ennen kuin niiden on todettu vastaavan EU-lainsäädännön asettamia vaatimuksia.

Pistokoeluonteisesti eriä tutkitaan myös EU:n sisäkaupan tuotteista, vaikka periaatteessa ne kulkevat pysähtymättä yli rajojen.

Mustikka päihittää goji-marjan

”Aasialaisen ruoan buumin aikana Aasiasta tuoduissa lehtivihanneksissa oli paljon ongelmia. Nyt niiden tuonti on vähentynyt. Sehän on ideaalitilanne, että valvonta puree. Vuoden 2010 tienoilla Egyptin appelsiineissa oli torjunta-ainejäämäongelmaa, mutta ilmeisesti valvonnan tehostamisen vuoksi tilanne korjaantui.

Toisinaan joku ulkomainen superfood saa kuluttajat villiintymään, mikä on minusta käsittämätöntä. Onko järkevää ja ekologista tuoda goji-marjoja, chia-siemeniä ja maca-jauhetta maapallon toiselta puolelta, kun samaan aikaan mustikat, puolukat ja karpalot mätänevät metsiimme?

Kotimaiset puhtaat marjat ovat kaikille turvallinen vaihtoehto, mutta Kiinasta tuotavissa goji-marjoissa on ollut paljon ongelmia. Niitä valvotaan nyt Euroopan komission pyynnöstä tehostetusti. Myös osa siemenistä on tehostetussa valvonnassa. Siementen käyttö on lisääntynyt sen jälkeen, kun ne lisättiin ravitsemussuosituksiin.”

Uudet ruokatrendit ja ilmastonmuutos muuttavat pelikenttää

”Tässä työssä on velvollisuus pysyä kärryillä uusista ruokavalioista ja -trendeistä. Tällä hetkellä markkinoille tulee paljon vegetuotteita, joilla korvataan maitoa ja lihaa. Monet niistä ovat kotimaisia, joten niiden valvonta ei kuulu meille. Kun ruokatrendit ja tuotteet muuttuvat, myös pelikenttämme muuttuu. Ilmastonmuutoskeskustelu poikii ehkä tulevaisuudessa meille uutta työsarkaa.

Ruoka ei ole yksinkertainen asia, ja kuluttajat joutuvat pohtimaan aiempaa enemmän tehdessään valintoja. Itselleni on tärkeää, että ruoka olisi eettisesti tuotettua. Yritän syödä terveellisen kasvispainotteisesti sekä vähentää lihan käyttöä. Tuoteryhmä, jota en osta lainkaan, on hyvin kaukaa tuodut luomutuotteet. Ne eivät aina täytä meidän luomumääräyksiämme.

Kerran kysyin myyjältä, oltiinko kaupassa tietoisia siitä, että paprikat haisivat pahalle. Hän vastasi, että se ei ole mahdollista, sillä tulli valvoo niitä. Silloin nauratti. Totesin myyjälle, että mikään viranomainen ei voi valvoa kaikkia mahdollisia tuotteita.”

Ongelmajätettäkin on jäänyt haaviin

”Viljaa tuodaan Suomeen miljoonia kiloja, joten se koskettaa hyvin suurta ihmisjoukkoa. Omenoita voi tulla kerralla rajan yli useita 20000 kilon kontteja. On tärkeää, että niitä valvotaan jollain lailla. Toisaalta ongelmia voi olla myös tuotteissa, joita tuodaan lähinnä pieniä eriä, kuten mausteissa.

Ammattitaitoa tarvitaan sen arvioimisen, mikä tietyssä tuotteessa voisi olla suurin riski juuri nyt. Ihan kaikkea emme voi tutkia kustannussyistäkään. Yleisimmät tuontielintarvikkeen turvallisuuden riskit liittyvät huonoon mikrobiologiseen laatuun, torjunta-aineisiin, hometoksiinien ja raskasmetallien pitoisuuksiin sekä lisäaineisiin.

Kiinnitämme erityisesti huomiota tuotteisiin, joissa on ollut omien havaintojemme mukaan ongelmia. Usein ne tulevat maista, joissa esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö voi poiketa paljon siitä, mitä EU-alueella edellytetään. Elintarvikehygienia ei välttämättä ole vaadittavalla tasolla. Työ on avannut silmäni huomaamaan, että kaikilla toimijoilla ei ole sitä tietotaitoa, jota elintarvikebisneksessä tarvitaan.

Hurjin tapaus uraltani olivat ravintolisät, joissa oli niin paljon elohopeaa, että katsoimme viisaimmaksi ohjeistaa niiden hävittämisen ongelmajätteenä. Valvonta on siis välttämätöntä.”