Ruokahävikki on roskiin päätyvää ruokaa, joka olisi voitu paremmalla suunnittelulla hyödyntää ravintona. Kotitaloudet tuottavat suurimman osan hävikistä. Ruokahävikki kuormittaa kukkaron lisäksi ympäristöä.
Hävikkiä voi vähentää omilla valinnoillaan ja saada aikaan laajempia vaikutuksia. Listasimme viisi syytä, miksi ruokahävikkiään kannattaa hillitä.
1 Aiheutat päästöjä
Ruoka aiheuttaa lähes kolmanneksen ilmastovaikutuksistamme. Muun muassa maanviljely, eläintalous, elintarviketeollisuus ja kuljetukset kuormittavat ilmastoa. Suomessa roskiin päätynyt ruoka vastaa arviolta 100 000 henkilöauton vuosittaista kasvihuonekaasujen päästöä. Vaikka pilaantuneen ruuan lajittelisikin biojätteeseen, ei sen tuotannosta aiheutuvia päästöjä saa enää kumottua.
"Jos heität biojätteeseen palan ruisleipää, aiheutat suuremman ympäristökuorman, kuin pakkauksen tuottamisesta on syntynyt. Ruokatuotannon kuormitus on aina suurempi kuin elintarviketta suojaavan pakkauksen", muistuttaa vastuullisuuspäällikkö Senja Forsman S-ryhmän vähittäiskaupasta.
2 Törsäät luonnonvaroja
Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta on käytössä sellaisen ruuan tuottamiseen, joka jää lopulta hyödyntämättä. Väestönkasvun myötä tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän ruokaa, jonka tuottaminen johtaa peltopinta-alan kasvuun ja luonnontilaisten alueiden vähenemiseen. Ruokahävikkiin puuttuminen voi osaltaan hillitä näitä.
Hävikkiviikko.fi -sivuston mukaan kehittyvissä maissa hävikki on seurausta yleensä huonoista kuljetus- ja säilytysvälineistä. Vauraammissa maissa – kuten Suomessa – hävikki johtuu useimmin suunnittelemattomuudesta ja huolimattomuudesta.
3 Heität rahaa roskiin
Globaalien ilmastovaikutusten pohtiminen on joskus hankalaa, mutta ruokahävikillä on suora vaikutus myös omaan kukkaroon. Jokainen suomalainen heittää Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksen mukaan ruuan mukana roskiin 125 euroa vuosittain. Nelihenkisessä perheessä tämä tarkoittaa 500 euroa hukkaan heitettyä rahaa.
Hävikin määrä on suurin niissä kotitalouksissa, joissa käytetään muutenkin eniten rahaa ruokaan.
4 Hävikki on arvokysymys
Lautasillemme päätyvä ruoka on monen työvaiheen summa. Elintarvike on ensin viljelty tai kasvatettu, kerätty, jalostettu, kuljetettu ja myyty. Pöydässämme istuu monta ruokatuotannon ammattilaista. Puhdasta ja maistuvaa ruokaa tulee arvostaa myös tämän työn kannalta.
5 Hävikin vähentämisellä on vaikutusta
Tunnemme usein voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä, mutta ruokahävikin vähentämisellä on konkreettista merkitystä.
"Jos jokainen kiinnittää edes hieman huomiota roskiin menevän ruuan määrään, ovat kerronnalliset vaikutukset suuret. Ruokahävikin vähentäminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja kannustaa keksimään luovia tapoja hyödyntää tähteitä", Forsman sanoo.
Hävikin hillitseminen voi lisätä myös yhteisöllisyyttä, sillä monet naapurustot ja järjestöt jakavat ylimääräistä ruokaa nälkäisemmille ja tuovat näin ihmisiä yhteen.
Lähteet: havikkiviikko.fi, saasyoda.fi, Luonnonvarakeskus LUKE
