”Mitä jos tulevaisuudessa tapahtuisi näin tai noin?” - siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys, jota Elina Hiltunen kysyy päivästä toiseen.

Hiltunen ja tulevaisuudentutkijat yrittävät avautua erilaisille mahdollisuuksille ja miettiä itsestäänselvyyksien ulkopuolelta.

”Meillä kaikilla on tietyt henkilökohtaiset ja kulttuuriset näkemykset ja ennakkoluulot, joiden takia emme välttämättä näe, mitä kaikkea ympärillämme tapahtuu.”

Tulevaisuudentutkimus ei ole passiivista toimintaa. Positiivinen esimerkki kansainvälisestä tulevaisuuden arvioinnista, jossa haetaan konkreettisia toimenpiteitä, on hallitusten välisen kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC.

"Ratkaisut voivat löytyä jokapäiväiseltä tasolta."

Entä mitä ovat ”heikot signaalit”, joista Hiltunen usein puhuu?

”Ne ovat mielenkiintoisinta tulevaisuustietoa uusista nousevista ilmiöistä ja uusista tavoista tehdä asioita”, Hiltunen kuvaa.

Hiltusen ensimmäinen Yhteishyvän kolumni käsittelee perunaa ja sitä, miten se liittyy väestönkasvuun ja ympäristömuutokseen. Arkisesta asiasta edetään isoimpaan mahdollisimpaan kuvaan.

Lue kolumni: Tulevaisuudentutkija listaa lukuisia syitä, miksi meidän pitäisi syödä enemmän perunaa: "Ekoteko, kultakimpale, ravintopommi"

”Ratkaisut voivat löytyä jokapäiväiseltä tasolta, esimerkiksi vähennetään lihansyöntiä. Jokaisen ihmisen arjessa näkyy tulevaisuus”, Hiltunen sanoo.

Elina Hiltusella on nyt Yhteishyvässä miljoonayleisö. Painaako vastuu?

”Pidän suurena kunniana sitä, että pääsen kirjoittamaan Yhteishyvään. ’Vau, hienoa’ oli ensimmäinen reaktioni.”

Innostus ja perusuteliaisuus maailmaa kohtaan ovat lähtökohdat, jotka aikoinaan veivät Hiltusen tulevaisuuden tutkimuksen alalle. Hänessä on aina ollut luova puoli.

”Lapsena halusin karjalanpiirakan rypyttäjäksi tai ambulanssilääkäriksi.”

Toisaalta hänellä on myös diplomi-insinöörin ja kauppatieteen tohtorin tutkinnot. 25 vuotta sitten hän päätyi ohjelmaan, jossa nämä kolme aspektia yhdistyivät.

”Se oli rakkautta ensi silmäyksellä, ihastuin täysin tähän alaan.”

Puhekeikkojen ja erilaisia innovaatioita asiakkaiden kanssa hakevien työpajojen eli tulevaisuusharjoitusten lisäksi Hiltunen omistaa paljon ajastaan perinteiselle tutkimustyölle.

”Tutkin tulevaisuutta ja kirjoitan kirjoja, luen kirjallisuutta ja raportteja, kuuntelen podcasteja, haastattelen ihmisiä. Imen ja analysoin tietoa, ja yritän löytää ratkaisuja uhkakuviin.”

Tämän hetken kolmena suurimpana ihmiskunnan uhkakuvana ja haasteena Hiltunen pitää ilmastonmuutosta, eriarvoisuuden kasvua, ja resurssien riittävyyttä. Tärkein on ilmastonmuutos.

"Me ökykulutamme verrattuna esimerkiksi intialaiseen."

Kolme elementtiä ratkaisevat, miten selviämme ilmastonmuutoksesta: teknologia, kansainvälinen yhteistyö ja sen mukaiset yhteiset päätökset sekä kuluttajien käyttäytymisen muutos.

”Me ökykulutamme verrattuna esimerkiksi intialaiseen. Meidän on helpompi lähteä siitä karsimaan kuin intialaisten. Samalla meille voi avautua edelläkävijän rooli ja uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia.”

Välillä ihmisten laiskuus ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoava populismi ärsyttävät Hiltusta.

”Me voimme oikeasti vaikuttaa asioihin.”