Vantaan jätevoimalan tyhjänä ammottavan jätebunkkerin koko huimaa päätä. Betonisäiliö on olympiastadionin uima-altaan kokoinen, mutta 38 metriä syvä. Siihen mahtuu Uudellamaalla viikon aikana syntyvä sekajäte.
Syksyllä voimala alkaa tuottaa sekajätteestä energiaa Vantaan sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin.
Vantaan Energia alkoi rakentaa jätevoimalaa Itä-Vantaalle Kehä III:n ja Porvoontien risteykseen vajaat kolme vuotta sitten. Satojen miljoonien eurojen hankkeen taustalla on uusi jätelainsäädäntö, jonka myötä biojätteen ja muun palavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille lopetetaan vuoteen 2016 mennessä.
Jätteenpoltto ei ole halpaa. Öljyn hinnan nousu ja päästökauppa ovat kuitenkin nostaneet fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian hintaa, minkä johdosta jätteenpoltosta on tullut taloudellisesti aiempaa kannattavampaa.
"Jätettä on poltettu Euroopassa iät ja ajat, ja esimerkiksi Tanskassa ei mene kaatopaikalle enää mitään. Me olemme Suomessa hieman jäljessä kierrätyksessä ja jätteenpoltossa, osittain ehkä siitä syystä, että meillä on tilaa kaatopaikoille", kertoo projektijohtaja Kalle Patomeri Vantaan Energiasta.
Vuonna 2012 Suomessa tuotettiin yhdyskuntajätettä 2,74 miljoonaa tonnia. Siitä poltettiin 0,9 miljoonaa tonnia.