Beata Leppilampi lukee paljon lapsilleen – Näin se lapsissa näkyy

Helsingin keskustassa sijaitsevassa pr-tilassa on alkamassa pressitilaisuus.

Beata Leppilampi, 30, on juuri pääsemässä puheensa ytimeen, kun huoneesta kuuluu pieni mutta päättäväinen äännähdys. Tilaisuuden nuorin vieras pitää ääntä niin, että Leppilampi tarttuu vieressään olevaan satukirjaan. Saliin laskeutuu hiljaisuus, kun Beata ojentaa pikkuiselle kirjan tutkittavaksi. Tämä jos mikä on merkki satujen voimasta – ja juuri siitä Beata Leppilampi haluaa tänään puhua.

Entinen taitoluistelija ja kahden lapsen äiti on lanseerannut Satuni-sovelluksen, joka luo satuja lapsen mielikuvituksen ja tekoälyn avustuksella. Sovellukseen voi vaikkapa kirjata perheen päivän aikana tekemät asiat, joista käyttäjä saa henkilökohtaisen iltasadun. Tarinoista voi tilata itselleen myös satukirjan.

Kiinnostus satuihin kumpuaa Beatan lapsuudesta. Perheen isä, plastiikkakirurgi Anthony Papp, luki iltasatuja jälkikasvulleen. Isän mielikuvitukselliset jutut eivät olleet mitä tahansa loruja, sillä hän loi ne itse.

"Saduissa seikkaili taitava nalle nimeltä Palle, joka joutui erinäisiin kommelluksiin. Nykyään isä keksii satuja nallesta lapsenlapsilleen puhelimen välityksellä. Isä asuu ulkomailla", Beata kertoo.

Kun Beata oli pieni, häneen tekivät isän tarinoiden lisäksi vaikutuksen erilaiset prinsessasadut. Hän luki myös innokkaasti, ainakin siihen saakka, kun perhe muutti Kanadaan. Beata asui siellä 21-vuotiaaksi.

Teini-iässä lukuinto hiipui hetkeksi.

"Opettaja valitsi kirjat, ja niitä piti lukea koko ajan. En muista, että olisin ollut vastahakoinen, mutta teini-iässä lukemiseen ei ehkä ollut suurta intoa. Silti rakastin lukea kotona – luin esimerkiksi Twilight-kirjat aina kun ne tulivat."

Perheessä on lukusääntö

Äidiksi Beata tuli 26-vuotiaana, ja silloin lukeminen sai uuden merkityksen. Nykyään Beatalla on kaksi lasta, joille on luettu vauvasta asti. Vanhemmat uskovat, että lukemalla sanavarasto kehittyy kuin huomaamatta.

Perheessä ruutuaikaa valvotaan tarkasti, mutta kirjan lukeminen on sallittua milloin vain.

"Kirjat ovat aina esillä: olen laittanut ne kansi eteenpäin olohuoneeseen omaan kirjahyllyyn, ja me vanhemmat vaihtelemme kirjoja säännöllisesti."

Esikoisensa kanssa Beata päätti heti alussa, että lapselle luetaan joka päivä. Päätös on pysynyt. Nyt nelivuotias hakee kirjan oma-aloitteisesti äidilleen luettavaksi.

"Kirjat ovat usein pitkiä, vaikka toivoisin välillä lyhyempiä. Mutta tämä on meidän juttumme. Toivon, että se jatkuu mahdollisimman pitkään."

Kaksivuotias puolestaan yllättää sanavarastollaan. Kun pikkuinen kailottaa suureen ääneen, "lähti kuin telkkä pöntöstä", vanhempia hymyilyttää.

Beata uskoo, että lukeminen kehittää myös lasten tunnetaitoja. Tunteiden ymmärtäminen on puolestaan avain lapsen hyvinvoinnin tukemiseen.

"Lasten maailma on pieni, ja hermostuminen kumpuaa useimmiten tunteesta, ei ulkoisista asioista. Kun sen ymmärtää, ongelmat ratkeavat helpommin."

Beata kirjoittaa vanhemmuudesta kirjaa

Nykyään Beata lukee vähemmän kuin ennen, sillä arki kahden lapsen äitinä ja yrittäjänä on kiireistä. Hän kuitenkin perehtyy kasvatukseen ja äitiyteen liittyvään kirjallisuuteen. Tekeillä on kirja äidiksi kasvamisesta ja vauvavuosista, johon on koottu haastatteluja inspiroivilta äideiltä.

“Haluan, että kirja tarjoaa monipuolisen kuvan siitä, miten ainutlaatuinen ja haastava vauvavuosi voi olla,” Beata kertoo.

Kiinnostus ihmismieleen kumpuaa opinnoista. Beata on valmistunut urheilutoimittajaksi ja suorittanut kandidaatin tutkinnon kanadalaisessa yliopistossa pääaineenaan liiketalous. Lisäksi hän on opiskellut psykologiaa.

Äitiyden myötä kiinnostus mielen ilmiöihin on vain vahvistunut.

"Kun synnytät lapsen, vaikutat myös siihen, minkälaiseksi hän kasvaa. Se on hirveän kiehtovaa. Vanhemmuus on minulle intohimoprojekti. Haluan tehdä sen mahdollisimman hyvin."