Koulukiusattu päätti näyttää kiusaajilleen – nosti todistuksen keskiarvoa 6,9:sta 8,8:aan | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Riikka-Maria Karjalainen ei antanut koulukiusaamisen lannistaa, vaan on tehnyt sinnikkäästi töitä päästäkseen elämässä eteenpäin.

Riikka-Maria Karjalainen ei antanut koulukiusaamisen lannistaa, vaan on tehnyt sinnikkäästi töitä päästäkseen elämässä eteenpäin.

Koulukiusattu päätti näyttää kiusaajilleen – nosti todistuksen keskiarvoa 6,9:sta 8,8:aan

Teksti:
Juha Riihimäki
Kuvat:
Tomi Glad
Julkaistu: 23.9.2020
Muokattu: 23.9.2020
Riikka-Maria Karjalaista kiusattiin kouluaikana ADHD:n ja perheen köyhyyden takia. Karjalainen halusi lukioon ja päästä näyttämään kiusaajille, mihin hänestä on. Ilman ulkopuolista apua se olisi jäänyt vain haaveeksi. Pelastakaa lapset -järjestö auttoi lukiokirjojen hankinnassa.

Yläkoulussa Riikka-Maria Karjalaista ärsytti. Hän olisi halunnut oman skootterin. Tai edes päästä rippileirille Himokselle, koska kaveritkin olivat ilmoittautuneet sinne.

Mopokortti ja laskettelurippikoulu olivat kuitenkin liian kalliita. Ja niin olivat monet muutkin asiat Karjalaisen perheelle.

Lapsena Riikka-Maria ei kiinnittänyt huomiota kodin tiukkaan rahatilanteeseen, vaan leikki nukeilla ja ulkona niin kuin muutkin muksut. Se oli 2000-luvun alussa vielä helppoa. Viihtymiseen ei tarvittu älypuhelimia tai tabletteja.

"Miksi meillä ei ole autoa, omakotitaloa ja isää.”

Sen Karjalainen kyllä huomasi jo varhain, että äidiltä puuttui ajokortti. Se ei ollut kivaa, mutta yleensä kyydit kuitenkin järjestyivät.

”Kävimme keskusteluja siitä, ettei meillä ole rahaa. Kysyin joskus äidiltä, miksi meillä ei ole autoa, omakotitaloa ja isää”, Karjalainen, 22, kertoo.

Aikuisena Karjalainen ymmärsi, miten vähällä rahalla yksinhuoltajaäiti joutui tulemaan toimeen. Se ei olisi riittänyt, ellei perhe olisi saanut ulkopuolista apua. Tuo apu mahdollisti Karjalaisen koulunkäynnin ja avasi tien tulevaisuuteen.

Suosituimmat erottuivat

Karjalainen oli 4-vuotias, kun hän muutti äitinsä kanssa pois Espoosta. He asuivat Haapamäellä ja Keuruulla, ja asettuivat Kankaanpäähän 2012.

Yläkoulussa Karjalaisella ei ollut helppoa. Hän koki olevansa ulkopuolinen. Hän asui äitinsä kanssa riippuvuuskuntoutujille tarkoitetussa A-kodissa.

”Muiden lasten vanhemmat olivat normitöissä ja yhden isä oli yrittäjä. Tilastollisesti katsottuna olin huono-osaisimmasta perheestä.”

Koulussa oli ryhmiä, joihin Karjalaisella ei ollut asiaa. Suosituimmat ja parhaimpina pidetyt tyypit erottuivat selvästi. Heillä oli mopoautot ja aina uusimmat iPhonet.

Kiusaaminen oli suoraa huutelua tai vähän ovelampaa, somessa tapahtuvaa. Siihen eivät opettajat voineet puuttua.

Karjalainen sanoo, että kiusaamisen aiheita oli monia.

”Kiusaaminen ei liittynyt vain vähävaraisuuteen. Minulla on ADHD ja ahdistuneisuushäiriö, ja ne herättivät huomiota. En pystynyt säätelemään toimintaani ja puhuin hyvin impulsiivisesti. Turhauduin, kun en pystynyt keskittymään mihinkään.”

Jatkuvat epäonnistumiset olivat raskaita luonteeltaan kunnianhimoiselle Karjalaiselle. Hän alkoi uskoa, että ei kannata edes yrittää. Hän suojautui negatiivisuuden ja kapinallisen asenteen taakse, vaikka se ei tuntunut omalta.

Lukiokirjat olivat se suurin juttu

ADHD-lääkityksen Karjalainen sai 15-vuotiaana. Lääkityksen avulla hän pystyi keskittymään ja jaksoi esimerkiksi kirjoittaa selkeitä muistiinpanoja. Aiemmin kova yrittäminenkään ei ollut auttanut.

Se sai Karjalaisen tajuamaan, ettei hän olekaan tyhmä. Koulussa tuli onnistumisen kokemuksia, ja opiskelu alkoi oikeasti kiinnostaa.

”Nostin peruskoulun päättötodistukseen keskiarvoni 6,9:stä 8,8:aan, ja pääsin lukioon.”

Ilman vähävaraisille tarkoitettua apua opiskelu ei olisi hyvästä keskiarvosta huolimatta toteutunut.

”Sain Pelastakaa Lapset ry:n kautta lukiokirjat. Ne olivat niin kalliita, ettei meillä ikinä olisi ollut niihin varaa. Se on suurin juttu minulle, suurin minkä muistan”, Karjalainen sanoo.

Vanhojen tanssit ja abiristeily jäivät väliin

Lukio oli tärkeä, mutta raskas vaihe. Vaikka koulussa oleminen ahdisti eikä Karjalaisella ollut siellä kavereita, hän pyrki keskittymään opiskeluun.

Kaikki ylimääräinen lukiossa vaati rahaa. Niinpä Karjalaiselta menivät ohi esimerkiksi vanhojen tanssit ja abiristeily.

”Toisaalta ei niistä ulkopuolisena olisi paljon nauttinutkaan”, hän sanoo.

Kesätöitä Karjalainen haki, mutta hänestä tuntui, että pienellä paikkakunnalla työpaikat jaettiin suhteiden kautta. Yhden lomajakson hän oli töissä Kankaanpään kaupungilla.

Kiusaaminen jatkui lukiossa, ja Karjalainen sai kuulla käyttävänsä ”sossukyniä”, juovansa ”sossukolaa” ja milloin mitäkin. Hänellä oli kuitenkin päämäärä.

”Kiinnostuin psykologiasta. Sen opiskelu tuntui kuitenkin vähän epärealistiselta, joten päätin tähdätä sosiaalialalle ja suorittaa sosionomin tutkinnon. Ja ehkä myöhemmin kouluttautua terapeutiksi.”

”Onneksi äiti uskalsi hakea apua”

Lukiokirjojen lisäksi Karjalaisen perhe on saanut Pelastakaa lapset ry:ltä myös muuta apua.

Jo silloin, kun Riikka-Maria oli ihan pieni, perhe sai apua vaatteisiin, harrastuksiin ja ruokaan. Karjalainen pääsi esimerkiksi ratsastamaan.

Erityisen tärkeää järjestön apu oli joulun aikaan. Karjalainen sanoo olevansa onnellinen, että äiti ymmärsi ja uskalsi hakea apua. Sen lisäksi äidin mielikuvitus ja halu ilahduttaa lastaan jättivät kauniita muistoja.

”Uskoin pienenä tonttuihin. Jouluna äiti teki lumeen pieniä jalanjälkiä ja olin vakuuttunut, että tontut ovat käyneet syömässä meidän riisipuurokattilalla”, Karjalainen sanoo ja nauraa.

”Aion hyödyntää joitain äidin tekemiä juttuja oman 1-vuotiaan poikani kanssa. On ihanaa nähdä, miten raikas ja iloinen lapsen ajatusmaailma on.”

Ylioppilaaksi Karjalainen kirjoitti 2018. Sitä hän pitää elämänsä toiseksi suurimpana saavutuksena heti poikansa jälkeen. He asuvat kahdestaan Porissa.

Sosionomin opintolinjan paikka ei vielä auennut. Viime keväänä hän ylsi 5. varasijalle. Se ei silti masenna.

”Olen ollut työkokeilussa nuorten työpajalla. Ensi keväänä haen uudestaan kouluun. Sosiaalialan vaihtoehtona olen miettinyt kauneudenhoitoalaa.”

Karjalainen sanoo, että nyt hänen elämässään on tasapainoa – ja paljon naurua, jota lapsen kasvun ja kehityksen seuraaminen tuo.

”Uskon, että kaikilla asioilla on merkitystä ja ne tapahtuvat ajallaan. Elämä vie oikeaan suuntaan.”

Pelastakaa Lapset ry

Pelastakaa Lapset ry on vuonna 1922 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka tukee vaikeissa oloissa eläviä lapsia ja edistää lasten oikeuksien toteutumista Suomessa ja maailmalla.

Järjestö osa kansainvälistä Save the Children -liikettä, joka toimii lasten hyväksi yli 100 maassa.

Pelastakaa lapset ry pyrkii parantamaan tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saamaan aikaan välittömiä ja pysyviä parannuksia lasten elämään.

Toimintaan kuuluvat esimerkiksi tukihenkilö-, tukiperhe-, lomakoti- ja sporttikummitoiminta, adoptiot, lasten suojelu digitaalisessa mediassa, kehitysyhteistyö ja humanitaarinen työ.

Järjestö kerää lahjoituksia muun muassa kotimaan vähävaraisten perheiden auttamiseen, humanitaariseen työhön ja koronakriisin takia ahdinkoon joutuneiden perheiden auttamiseen.

SOK ja HOK-Elanto ovat Linnanmäen pääyhteistyökumppaneita. Näillä varoilla mahdollistetaan Lasten Päivän Säätiöön kuuluvien järjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, arvokas lastensuojelutyö.

Lue myös