Laulaminen on terveydelle hyväksi. Tässä viisi tutkittua vaikutusta.
1. Kuorsaaminen vähenee
Kuorsaava kumppani kannattaa lähettää laulutunnille. Ohjatun lauluharjoittelun tuottama äänen jalostaminen ja nielun lihaksiston voimistuminen vähentävät kuorsausta ja jopa lievän ja keskivaikean uniapnean oireita.
Brittitutkimuksessa havaittiin, että 20 minuutin päivittäinen lauluharjoittelu kotioloissa vähensi huomattavasti kuorsaamista ja kuorsauksen äänenvoimakkuutta.
Tutkijat rajasivat tutkimuksesta pois henkilöt, joiden havaittiin kärsivän vaikeasta uniapneasta tai vaikeasta liikalihavuudesta.
Lähde: International Journal of Otola-ryngology and Head & Neck Surgery
2. Kielitaito kehittyy
Muskariharrastus auttaa lapsen kielen kehitystä. Tutkijat testasivat viikoittaisen, päivähoidon osana järjestettävän musiikkileikkikoulutoiminnan vaikutuksia 5–6-vuotiaiden suomalaislasten kielen kehitykseen kahden vuoden aikana.
Tulosten mukaan muskariin osallistuneiden lasten äänteiden prosessointitaidot ja sanavarasto karttuivat enemmän kuin lapsilla, jotka osallistuivat päivähoidon aikana muskarin sijaan tanssitunneille tai lapsilla, joille ei järjestetty päivähoidossa erillistä harrastustoimintaa.
Myös vieraan kielen oppiminen on lukemista tehokkaampaa, kun lapset opettelevat vieraskielisen tekstin laulun muodossa.
Lähde: Scientific Reports, Psychology of Music
3. Terveys kohenee
Tutkijat saivat käyttöönsä laajan kansallisen aineiston, jossa suomalaisilta oli kysytty heidän omaa kokemustaan fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilastaan.
Kun aineistosta poimittiin vanhemman aikuisväestön kuoroharrastajat ja heitä verrattiin yhteneväiseen joukkoon muissa harrastuksissa aktiivisia suomalaisia, tulos oli yllätys tutkijoillekin. Psyykkisessä hyvinvoinnissa ei juurikaan löydetty eroja, mutta sen sijaan kuorolaulajat kokivat olevansa fyysisesti terveempiä.
Lähde: Musicae Scientiae
4. Se tekee onnelliseksi
Laulaminen voi tuottaa samanlaista euforiaa kuin pitkä juoksulenkki. Ilmiön tiedetään johtuvan ainakin osittain elimistön endokannabioideista. Niiden muodostamalla välittäjäainejärjestelmällä on vaikutusta muun muassa kivun tuntemuksiin, mielihyvään, ruokahaluun, muistiin ja uni-valverytmiin.
Tutkijat havaitsivat, että laulaminen lisäsi enemmän elimistön endokannabinoideja kuin lukeminen, tanssiminen tai pyöräily. Se myös paransi huomattavasti tutkittavien mielialaa. Laulamisen tiedetään liikuttelevan myös ”rakkaushormoni” oksitosiinin, välittäjäaine dopamiinin ja mielihyvää lisäävien endorfiinien pitoisuuksia.
Lähde: Frontiers in Behavioral Neuroscience, Frontiers in Human Neuroscience
5. Kehtolaulu voimistaa
Tuore tutkimus kertoo, että hellä hyräily sekä lempeä laulu ja soitto vahvistavat keskosena syntyneen lapsen ja vanhempien välistä suhdetta sekä rauhoittavat lasta sairaala-aikana. Laulu myös helpottaa vanhempien kokemaa stressiä.
Kehtolaululla on useita keskoslasten kehitystä tukevia vaikutuksia. Tulokset kertovat muun muassa paremmista happiarvoista ja sydänterveydestä, rauhallisemmista unijaksoista ja paremmasta painonnoususta. Laululla ja läheisyydellä hoidetut keskoset ovat jopa kotiutuneet sairaalasta verrokkiryhmää nopeammin.
Lähde: Pediatrics, Voices; a World Forum for Music Therapy
