Pohjalaisilla on pokkaa: Kyrö Distillery teki peliliikkeen Lontoossa – ”Sanoin, että nyt on homma kunnossa”

Viisi alastonta suomalaismiestä juoksemassa takapuolet vilkkuen hulmuavassa ruispellossa.

Tunnetuin kuva isokyröläisestä Kyrö Distillery Companysta on levinnyt jo lähes kolmeenkymmeneen maahan. Kuva herättää useimmissa saman ajatuksen: tuossa ovat ne tyypit, joiden ruistislaamon gini on valittu maailman parhaaksi.

Kun kuva otettiin viisi vuotta sitten, tislaamoa ei vielä ollut. Oli vain kaveriporukka, joka päätti saunan lauteilla istuessaan, että suomalaisesta rukiista pitäisi alkaa valmistaa alkoholijuomia.

”Emme tienneet bisneksestä mitään, ja tuotannostakin hyvin vähän. Viimeiset viisi vuotta ovat osoitus siitä, että kun joku asia tempaa mukaansa, siitä voi aika nopeasti oppia uuden ammatin”, aiemmin lääketeollisuudessa työskennellyt toimitusjohtaja Miika Lipiäinen sanoo.

Alussa oli idea viskistä. Jo kehitysvaiheessa sen rinnalle nousi kuitenkin selkeästi mukaan myös gini, ja nykyään yrityksen juomaperheeseen kuuluu myös pari katkeroa, lonkero ja kermalikööri.

”Viskiä odotellessa mielikuvitus on vienyt pitkälle. Giniin päädyimme, koska sen saa tehtyä ruispohjalle ja sen rakentamisessa voi käyttää hienoja suomalaisia marjoja ja yrttejä. Ja koska toimimme Oltermannin vanhassa meijerissä, päätimme tempaista myös kermaliköörin pöytään”, Lipiäinen naurahtaa.

Kansainvälisiä palkintoja ovat niittäneet sekä Napue- että Koskue-ginit. Menestystarina ei Lipiäisen mukaan ole vielä valmis.

”Parin vuoden sisällä teemme uuden avauksen maailmalle suomalaisella ruisviskillä.”

Tislaamo sijaitsee vanhassa osuusmeijerissä Isossakyrössä. Aivan haasteetonta juomien valmistus ei ole ollut, sillä ruis on Lipiäisen sanoin temperamenttisin vilja tislata. Se vaahtoaa, tahmaa ja jähmettyy paikkoihin, joihin sen ei pitäisi jähmettyä.

Rukiista myös puuttuu samanlainen kuoresosa kuin esimerkiksi ohrassa on. Siksi viskin tislauksessa ei suodateta mitään, vaan koko kiinteä aines matkustaa mukana ensimmäiseen tislaukseen asti.

”Se auttaa saamaan rukiista makua irti. Makuun vaikuttaa myös se, että pystymme tilaamaan paikallisilta viljelijöiltä niitä ruislajikkeita, joita haluamme. Esimerkiksi Liperin Myllyltä tulee perinteistä riihiruista, jossa on mukavasti leppäsavua mukana.”

Alusta asti on ollut tärkeää, että kaikki tehdään kotimaisesta rukiista. Niin raaka-aineen puhtaudesta ei tarvitse huolehtia vaan voi keskittyä makuun.

”Olemme lähteneet rohkeasti katsomaan, mihin asti suomalainen ruis taipuu.”

Ja ruis on taipunut. Kyrö Distillery on onnistunut tekemään itsestään ulkomailla suomalaisittain harvinaisen menestyneen brändin. Sen taustalla ovat ennen kaikkea aidot arvot.

Ennen kuin yritys aloitti varsinaista liiketoimintaansa, sen perustajat istuivat alas ja kirjasivat ylös ne asiat, joita he haluavat edistää. Tärkeimpiä arvoja ovat inhimillisyys ja luottamus.

”Päätimme, että teemme maailmanluokan tuotetta rehellisesti. Näytämme kaiken avoimesti raaka-aineista ja prosesseista lähtien. Mitä ikinä tarjoammekin, se on juuri sitä, mitä sanomme. Lisäksi kohtelemme kaikkia, myös kovimpia kilpailijoitamme, suomalaisittain rehdisti”, Lipiäinen kuvaa.

”On tärkeää kohdella ihmisiä jatkuvasti hyvin. Silloin maailmalla välittyy systemaattinen kuva yrityksestä. Brändi ei ole pakkaus, vaan se, mitä sinusta puhutaan, kun lähdet huoneesta.”

Kyrö Distilleryn tyyli on kannattanut. Kun kaverukset yrityksen ensimmäisenä vuonna vasta opettelivat bisnestä, Lipiäinen myi vuoden aikana yhteensä neljä ginipulloa Skodansa takakontista.

Viime vuonna maailmalle lähti tislaamosta noin puoli miljoonaa pulloa.

Lipiäinen uskoo, että monella suomalaisyrityksellä on jo tarina, jota ei vain osata hyödyntää ulkomaille saakka.

”Asioille ei tarvitse keksiä mitään maagista käsikirjoitusta. Meidän oma suomalainen historiamme ja arkinen elämämme riittää. Muutkin toitottavat ulkomailla omaa tarinaansa. Ne meidän suomalaiset tarinammekin pitää vain kertoa.”

Vahvan tarinan lisäksi Kyrö Distilleryn menestys on vaatinut myös pokkaa oikeissa kohdissa. Onnistuneeseen alkuun vaikutti vahvasti Lipiäisen pelisilmä Lontoon The Whiskey Showssa viisi vuotta sitten.

Kyrö Distillery oli tehnyt ensimmäiset koetislaukset, mutta messupaikkaan pienellä yrityksellä ei ollut varaa. Lipiäinen pakkasi reppuunsa mukaan pulloja, nappasi paikan päällä messulasin ja meni vessaan täyttämään lasin omalla tisleellä.

Sitten hän lähti kiertämään salia ja pysähtyi jokaisella pisteellä, jossa oli päätislaaja paikalla.

”Sanoin, että maistan kohta teidän tuotettanne, mutta maistapa ensin tätä ja kerro fiilikset. Saimme yhdessä hujauksessa tuotteestamme 20 mielipidettä alan huippuosaajilta."

"Kun Buffalo Tracen master blender kehui tuotettamme niin hyväksi, että hänen pitää olla varuillaan, soitin omalle päätislaajallemme. Sanoin, että nyt on homma kunnossa, laita vain lisää pönttöön”, Lipiäinen muistelee.

Yrityksen giniä nautitaan joka päivä muun muassa lontoolaisilla ja hongkongilaisilla baaritiskeillä. Sen yritys tietää, sillä 30 työntekijän porukkaan kuuluu myös brändin lähettiläitä, jotka kiertävät maailmalla kertomassa tuotteista ja laatimassa tuotteiden ympärille menuja baarien omistajien kanssa.

”Jos haluaa menestyä, työ brändin kanssa on tehtävä loppuun saakka. Tämä on meidän tapamme olla läsnä meille tärkeissä paikoissa jatkuvasti. Ketju on pitkä talon sisäisesti, aina rukiin ostamisesta baaritiskille saakka”, Lipiäinen kuvaa.

Hän lisää, että jokainen voi omalla panoksellaan olla suomalaisten tuotteiden lähettiläs. Kaikkea kannattaa viedä rohkeasti tuliaisiksi maailmalle.

”Mekin olemme hyötyneet paljon siitä, että pullojamme viedään maihin, joista normi kansalainen voi muutenkin niitä ostaa. Olen kuullut, että juomiamme on mennyt myös YK:n pääsihteerille ja Vladimir Putinille.”