Kodin ensiapuopas

Kaatumiset ja putoamiset ovat yleisimpiä kotitapaturmia. Pään lyöminen lattiaan voi aiheuttaa vakaviakin vammoja. Erityisesti vanhuksille kaatumiset saattavat olla kohtalokkaita.

Kaatumisten ennaltaehkäisy

• Valaistuksen lisääminen. 70-vuotias tarvitsee valoa kolminkertaisen määrän nuoriin verrattuna.
• Matonkulmien suoristaminen. Kotona ei saisi olla sojottavia matonkulmia, joihin voi kompastua. Mattojen alle laitettavat liukuesteet estävät maton liikkumista jalkojen alta. Lattiat on hyvä pitää puhtaana irtotavaroista.
• Hatarien tuolien ja jakkaroiden välttäminen. Ylähyllyille kurottamista varten on hyvä olla tukevat tikkaat.
• Liukkaus pois. Märkätiloihin kannattaa hankkia liukuesteet. Liukkailla keleillä on syytä huolehtia myös pihan hiekoituksesta ja lumenpoistosta.

Toiminta kaatumisen jälkeen

Hakeudu lääkäriin, jos

• lyöt pääsi lattiaan ja menetät hetkeksikin tajuntasi
• sinua huimaa tai oksettaa
• päästäsi vuotaa verta.

Jos lapsi lyö päänsä, mutta ei menetä tajuntaansa tai oirehdi muuten ja pienen itkun jälkeen jatkaa leikkejään normaalisti, kolauksesta ei luultavasti ole seurannut mitään vakavaa. Seuraa kuitenkin lapsen toimintaa ja liikkumista ja vie lapsi tarvittaessa lääkäriin tarkastukseen.

Liedelle ei saa jättää mitään kiehumaan vartioimatta.

Tulipalojen ennaltaehkäisy

• Ruoanlaitto. Liesituuletin kannattaa pitää puhtaana, jotta palo ei pääsisi leviämään hormiin tuulettimeen kiinnittyneen rasvan kautta. Kattilankansi pidetään käden ulottuvilla munkkeja ja muita rasvassa paistettavia herkkuja tehdessä. Keitoksia ei saa jättää kiehumaan yksinään levylle, eikä liedelle kannata jättää mitään kotoa poistuessa.
• Lieden ostaminen. Uutta liettä hankittaessa on hyvä suosia turvaliesiä, jotka on varustettu lieden käyttöaikaa ja -lämpötilaa rajoittavilla turvalaitteilla.
• Kynttilöiden turvallisuus. Kynttilät asetetaan paikkoihin, joihin lapset ja lemmikkieläimet eivät pääse. Kynttilät eivät saa palaa verhojen lähellä. Herkästi syttyviä kynttilänjalkoja ja koristemansetteja pitäisi välttää.
• Vaatteiden kuivatus. Vaatteita ei saisi kuivattaa saunassa tai sähköpattereiden päällä.
• Palovaroittimen ja sähkölaitteiden toiminnan varmistaminen. Vaikka palovaroitin on pakollinen, se puuttuu yllättävän useasta kodista. Palovaroittimen toiminta kannattaa tarkistaa kerran kuukaudessa. Jääkaappien ja muiden sähkölaitteiden selustat tulisi imuroida säännöllisesti.

 Ihminen ei tavallisesti kuole liekkeihin vaan tulipalon aiheuttamiin myrkkykaasuihin. Ne voivat tappaa jo 3–4 minuutissa, ilman että liekkiäkään on syttynyt.

Toiminta tulipalossa

• Pienen tulipalon, kuten kattilan rasvapalon tai tv:n palamisen, voi ensin yrittää sammuttaa itse sammutuspeitteellä tai sen puuttuessa esimerkiksi paksulla matolla tukahduttamalla.
• Rasva- tai muuta nestepaloa ei koskaan saa sammuttaa vedellä. Kattilassa syttymään päässyt rasva sammuu, kun kattilan peittää kannella. Muita paloja voi yrittää sammuttaa vedellä.
• Liesituuletin suljetaan, jotta liekit eivät leviä tuulettimen hormistoon.
• Jos paloa ei saa sammutettua, ovet ja ikkunat suljetaan palon leviämisen estämiseksi. Asunnosta poistutaan ja soitetaan hätänumeroon 112.

Lääkkeet tulee säilyttää lapsien ulottumattomissa.

Erityisen varovainen on oltava pienten lasten kanssa, sillä monet aikuiselle vaarattomat aineet, kuten rautatabletit, saattavat olla pienelle lapselle hengenvaarallisia.

Myrkytysten ennaltaehkäisy

• Myrkyllisten aineiden säilytys. Myrkyllisiä aineita, kuten sytytysnesteitä ja muita kodin kemikaaleja, sekä lääkkeitä säilytetään lukittujen ovien takana niin, etteivät lapset pääse niihin käsiksi. Myrkyllisiä aineita ostettaessa kannattaa valita tuote, jossa on turvakorkki.
• Alkoholi. Laseihin jääneet alkoholijämät kaadetaan heti pois, jotta lapsi ei pääse tutustumaan aineisiin vanhempiaan matkimalla.
• Lääkekaapin sisältö. Kotiin kannattaa hankkia lääkehiiltä myrkytystapausten varalle ja kyypakkaus käärmeenpuremia varten. Kyypakkauksen lääke ei kestä pakkasta, joten jos sitä säilytetään talven yli kylmässä mökissä, pitää ostaa uusi pakkaus.

Myrkytysepäily ja toiminta myrkytystilanteessa

Myrkytystä epäiltäessä soitetaan Myrkytystietokeskukseen p. 09 471 977 tai vakavissa myrkytysoireissa hätänumeroon 112.

Myrkytystilanteessa

• Myrkyllistä ainetta niellyttä henkilöä ei saa automaattisesti oksettaa, vaan ensin soitetaan Myrkytystietokeskukseen ja kysytään ohjeita.
• Suu huuhdellaan, aine poistetaan ja tarvittaessa annetaan lääkehiiltä.
• Jos myrkyllistä ainetta joutuu silmiin, ne huuhdellaan välittömästi runsaalla vedellä, minkä jälkeen hakeudutaan lääkäriin.
• Käärmeenpuremissa pitää välttää raajan liikuttelua, ottaa kyypakkauksen lääke ja hakeutua lääkäriin.

Käärmeenpurema vaatii aina lääkärin hoitoa. Kyypakkauksen lääke estää ainoastaan voimakkaan allergisen reaktion syntymistä.

Kotoa ja vapaa-ajan asunnolta tulisi löytyä perusensiapuvälineet:

• särkylääkettä
• laastareita
• sidetarpeita
• kyypakkaus
• lääkehiiltä
• sammutuspeite
• jauhesammutin.

Kodin tai vapaa-ajan asunnon sijaintitiedot kannattaa pitää näkyvästi esillä. Apua voi joutua hälyttämään sellainen henkilö, jolla ne eivät ole ennestään tiedossa. Hätätilanteessa tuttukin osoite saattaa unohtua.

Lähteet ja lisätietoa:

• Suomen Punainen Risti: tietoa ensiapukoulutuksista ja ensiapuohjeita
• Hätäkeskuslaitos: hyödyllistä tietoa hätätapauksista
• Myrkytystietokeskus: ensiapuohjeet myrkytystapauksiin