Suuri osa suomalaisista koululaisista opiskelee nyt kotona etätöitä tekevien vanhempiensa kanssa.
Luokanopettajana työskentelevä espoolainen Nelli Äikää muistuttaa, ettei vanhempien tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, jos he eivät osaa tai pysty auttamaan lapsiaan jatkuvasti koulutehtävissä.
”Opettajana minä olen edelleen vastuussa lasten oppimisesta. Omille oppilailleni olen painottanut, että he kysyvät apua tehtäviin ensisijaisesti minulta eivätkä vanhemmiltaan, jotka yrittävät tehdä töitään haastavassa tilanteessa. Minä olen se, jolle maksetaan palkkaa opettamisesta.”
Yhteys kaikkiin oppilaisiin kaksi kertaa päivässä
Espoolaisen Kuitinmäen koulussa 5. luokan opettajana työskentelevä Äikää on reilun viikon ajan alkaen aloittanut arkiaamunsa samalla kaavalla. Puoli kymmeneltä hän ottaa kotoaan oppilaisiinsa videoyhteyden Google Meet -sovelluksen avulla ja varmistaa samalla, että kaikki 20 luokan oppilasta ovat tahoillaan läsnä kuuntelemassa opetusta – siis paikalla koulussa.
Sama toistuu iltapäivällä yhden aikaan. Oppilaat voivat itse valita sallivatko he oman videoyhteytensä muiden nähtäväksi vai ovatko he mukana vain äänellään.
”Tärkeintä on, että etäkanavat ovat entuudestaan tuttuja ja helppokäyttöisiä oppilaille.”
Yhteisen opetustuokion jälkeen Äikää jättää usein yhteyden auki, jotta apua kaipaavat oppilaat voivat tarvittaessa pyytää neuvoja.
”Opetin juuri uutena asiana yhtälöiden laskua ja se tuntui osasta haastavalta. Yhteisen opetuksen jälkeen jotkut oppilaat jäivät kanssani käymään tehtäviä läpi”, Äikää kertoo.
Oppilaat voivat itse valita sallivatko he oman videoyhteytensä muiden nähtäväksi vai ovatko he mukana vain äänellään.
Tietokoneyhteyden lisäksi Äikää tarjoaa oppilailleen myös toisen yhteydenottotavan. Hän kävi ostamassa vanhaan puhelimeensa prepaid-liittymän ja jakoi uuden numeron oppilailleen. Näin lapset saavat opettajaansa henkilökohtaisen ja vain heidän käyttöönsä tarkoitetun linjan.
”Koin tärkeänä, että lapset saavat tarvittaessa apua minulta koko koulupäivän ajan, kuten silloinkin kun koulunkäynti on normaalia.”
Luokan oppilailla oli entuudestaan oma viestiryhmänsä, johon he lisäsivät Äikään. ”Lapsilla on matalampi kynnys kysyä mieltä askarruttavia asioita opettajalta viestiryhmän kautta, koska he ovat tottuneet kommunikoimaan sitä kautta päivittäin toistensa ja myös vanhempiensa kanssa.”
Kaipuu aikuisen seuraan
Vaikka etäopetus kuulostaa jouhevalta, Äikää kertoo siihen liittyvän myös haasteita.
”Monelle lapselle ope on tärkeä sosiaalinen aikuiskontakti päivän aikana. Osa lapsista kaipaa selvästi nyt open tukea ja ihan tavallista jutustelua. Videopuheluiden aikana he saattavat esitellä minulle huonettaan ja lemmikkejään.”
Eniten lapset ovat maininneet ikävöivänsä muiden lasten seuraa ja sitä, että ope olisi koko ajan auttamassa. Opettajan työ on hetkessä muuttanut luonnettaan.
”Normaalitilanteessa opettajan työ on vuorovaikutteista, mutta nyt en pysty näkemään lasten ilmeitä tai eleitä tehtävien tekemisen aikana. Niissä tilanteissa pystyin aiemmin tunnistamaan, miten homma etenee, mutta nyt joudun tyytymään siihen, mitä lapset sanovat.”
Moni vastaa kaiken menevän ”ihan hyvin”, vaikka todellisuudessa tilanne voi olla ihan toinen.
Siksi Äikää soittaa perjantaisin yksitellen jokaiselle oppilaalleen henkilökohtaisen videopuhelun. Open kanssa kahden kesken jutustellessa saatetaankin sitten palata alkuviikon mieltä askarruttaviin tehtäviin.
”Tässä haastavassa tilanteessa pyrin tekemään kaikkeni, jotta opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus säilyisi.”
Palautetta pitää antaa herkästi
Espoon Kurttilassa asuvan Äikään puoliso tekee myös kotona nyt töitään etänä, ja heidän 3. ja 5. luokkalaiset poikansa opiskelevat niin ikään kotona.
”Meidän perheemme pitää tässä tilanteessa järjissään se, että ulkoilemme monta kertaa päivässä yhdessä ja olemme pitäneet päivärytmin samanlaisena päivittäin. Syömme yhdessä, käymme kävelyillä ja pelaamme palloa pihalla.”
Muuttuneessa tilanteessa Äikää kertoo kaipaavansa erityisesti työyhteisöä, vertaistukea ja opettajien välisiä spontaaneja pedagogisia keskusteluja, vaikka tietokoneyhteyden välityksellä palavereja järjestelläänkin.
Koulua kotona suorittavien lasten vanhemmille hänellä on yksi vinkki.
”Kannattaa heti kertoa opettajalle, jos tuntuu siltä, että lapsen saamat tehtävät ovat liian vaikeita tai niitä on liikaa. Palautetta pitää antaa herkästi, jotta lapsi ei ahdistu vaan saa kaipaamaansa apua.”
Siitäkin Äikää haluaa muistuttaa, että lukuvuodesta on jo kolme neljäsosaa takanapäin.
”Jokaisella luokanopettajalla on jo tässä kohtaa vuotta hyvä käsitys kunkin lapsen oppimisesta ja sen edistymisestä. Vaikka alakoululaisten lukuvuoden loppu menisi kokonaan etäopetuksessa, tätä ajanjaksoa ei painoteta koko lukuvuoden arviota tehtäessä. Opettajan velvollisuus on nyt pysytellä kärryillä jokaisen oppilaan edistymisestä.”
Palautetta pitää antaa herkästi, jotta lapsi ei ahdistu vaan saa kaipaamaansa apua.
Erikoinen tilanne vaatii lapsilta nyt toisenlaista itsenäisyyttä ja omatoimisuutta kuin aiemmin.
Oman roolinsa Äikää näkee poikkeavassa tilanteessa selvästi.
”Tärkein tehtäväni on olla läsnä ja saatavilla. Lasten täytyy tietää, että olen edelleen kiinnostunut heistä ja minulta voi aina kysyä. He näkevät minut joka päivä, vaikka se ehkä jo joitain heistä ärsyttääkin. Haluan, että he tietävät, etten hylkää heitä.”
