Kari Lumikero ja Nanna Rintala Makumuistoja-ohjelman 7. jaksossa

Makumuistoja, jakso 7, Kari Lumikero ja Nanna Rintala

Tiedätkö, mikä on suomalaisten eniten rakastama lentokoneruoka?

Lentokoneessa ruoan suolaisuus katoaa, mutta muut maut korostuvat. Tämä täytyy osata ottaa huomioon ruokaa laittaessa. Finnair hyödyntää esimerkiksi yrttejä ruoan maustamisessa.

"Suolan maku häviää kovan ilmanpaineen takia. Ilma on myös kuivaa, mikä kuivattaa makunystyröitä, Keränen selventää.



Tämän takia suolan maku häviää lentokoneessa

*Oletko sinä lentokoneruoan ystävä? Mikä on ollut suosikkisi?*
*Makumuistoja MTV:llä keskiviikkoisin klo 20.*

Lue lisää Makumuistoja-ohjelmasta:

Jone Nikula esittelee Jenni Kokanderille Santahaminan varuskuntaa Makumuistoja-ohjelman kuudennessa jaksossa.

Reservin kapteeni Jone Nikula

Jone Nikula muistaa pahalla vain yhtä inttiruokaa: ”piikkilankaestettä” – Katso sotilaskodin top 5 -lista!

__Arvaatko, mitkä ovat sotkun suosituimmat tuotteet? Sotilaskodin top 5 -lista näyttää seuraavalta:__

1. Pomadamunkki/kuorrutemunkki

2. Täytetty sämpylä

3. Täytetty patonki

4. Munkki

5. Lihapiirakka

Ja mikäs se sellainen varuskuntavierailu olisi, jolla ei sotilaskodin eli sotkun tai soden munkkeja syödä?

”Sehän olisi suorastaan valtion vastaista toimintaa”, Nikula lataa.

Perinteisen hillomunkin sijaan Nikula suosittelee Kokanderia maistamaan ”vääpelin räällä” eli vaniljacremellä täytettyä munkkia.

”Toimii”, Kokander arvioi.

*Millaisia ruokamuistoja sinulla on armeijasta? Makumuistoja MTV:llä keskiviikkoisin klo 20.*

Kuka muistaa sotkun munkit?

Ja nämä reseptit kelpaisivat varusmiehellekin:

Makumuistoja-sarjan viidennessä jaksossa Jenni Kokander ja Kari Lumikero vierailevat sormiruokailubileissä.

Makumuistoja: Sormiruokailu, jakso 5

Tässäkö lasten uusi ruokatrendi? ”Siirryin täysimetyksestä suoraan sormiruokailuun”

Lue myös muita Makumuistoja-juttuja:

Lasten ruokailu:

Makumuistoja-ohjelman juontaja Kari Lumikero

Kari Lumikero

Kari Lumikero: “Tämä oli 70-luvun bileruoka” – muistatko sinäkin?

Ota haltuun nämä retroreseptit:

Makumuistoja-ohjelmassa tutustutaan hävikkiruokaan ja sen hyödyntämiseen.

Makumuistoja - Suurella sydämellä 26.12.2018

Näin hävikkiruoka hyödynnetään Vantaalla: vuodessa jopa miljoona kiloa jaetaan eteenpäin!

Hyödynnä hävikkiruoka:

Makumuistoja-ohjelman uusi jakso MTV:llä 19.12. klo 20.

Makumuistoja MTV:llä 19.12.2018 - Ninja Sarasalo

Muistatko tämän 80-luvun trendiruoan? Ninja Sarasalo: ”Siitä tuli turvallinen olo”

Makumuistoja MTV:llä 12.12.2018 kello 20

Makumuistoja MTV:llä 19.12.2018 - Saimi Hoyer

 ”Sienien riivaama” Saimi Hoyer: Tämä sieni on 1000 kertaa parempi kuin kantarelli

Jenni Kokander ja Kari Lumikero Makumuistoja-ohjelmassa Saimi Hoyerin vieraana.

HUOM! Käyttöoikeusrajoite Makumuistoja-ohjelma MTV3 toinen tuotantokausi Jenni Kokander, Kari Lumikero, Saimi Hoyer

Makumuistoja-ohjelma MTV3 toinen tuotantokausi Jenni Kokander, Kari Lumikero, Saimi Hoyer

Juontaja Kari Lumikero uusien makujen äärellä: ”Strutsinmunasta saa maukkaan omeletin”

Lumikero toimi juontajana jo [Makumuistoja-ohjelman ensimmäisellä kaudella](https://beta.yhteishyva.fi/ruoka-ja-reseptit/s-ryhma-tuo-suomalaisten-ruokamuistot-televisioon/article-882272) yhdessä näyttelijä __Jenni Kokanderin__ kanssa. Kaksikko jatkaa myös uudella kaudella, mutta ohjelman runko on hieman muuttunut: jokaisen jakson punaisena lankana on valmistautuminen kulinaariseen juhlaan.

”Tapaamme kussakin jaksossa vieraan, käymme ruokaostoksilla ja valmistelemme juhlaa. Kukin jakso huipentuu meluun, väenpaljouteen, tunnekuohuihin ja iloon.”

> Kukin jakso huipentuu meluun, väenpaljouteen ja tunnekuohuihin.

Juhlien kuvaaminen ajoittain aika kaoottisissakin oloissa oli Lumikeron mukaan haastavaa, mutta hauskaa.

”Esimerkiksi Turussa kuvatussa jaksossa juhlijat olivat 1–2-vuotiaita, sormiruokaa makustelevia taaperoita, jotka tulivat ja menivät – kuten myös sormin syöty ruoka, josta varisi näkyviä muistoja lattialle”, Lumikero naurahtaa.

> Turussa kuvatussa jaksossa juhlijat olivat sormiruokaa makustelevia taaperoita.

”Punkaharjulla __Saimi Hoyer__ puolestaan huijasi meidät sienimetsään hikoilemaan. Samaan aikaan hän keräsi itse hotellinsa vierestä salaisesta paikasta jättikorillisen tatteja, joita saimme maistella ravintolan keittiömestarin loihtimina.”

Jokaisessa jaksossa on juhlien lisäksi kolme muuta muistoa irrallaan juhlateemasta.

Sormiruokajuhlista sienimetsään

S-marketeissa vieraillessaan Lumikero pani merkille, että trendi kohti yhä luonnonmukaisempia, puhtaampia ja ekologisemmin tuotettuja elintarvikkeita näyttää voimistuvan. Lumikeron omassa ruokapöydässä korostuu tällä hetkellä terveellisyys.

”Syön yhä kevyemmin ja vähemmän. Yritän syödä aamuisin karkeista ryyneistä hitaasti kypsyttämääni kaurapuuroa. Se on terveellistä herkkua, jonka valmistaminen sopii eläkeläisen kiireettömään aikatauluun - myös __Cita__-vaimo tykkää.”

Joulupöydässä kuitenkin herkutellaan. Lumikerot ovat tosin harkinneet vakavasti perinteisestä kinkusta luopumista. Tilalle valmistettaisiin kalkkunaa.

”Saa nähdä onnistuuko. Perinteisistä ruoista on vaikea luopua joulunaikaan, koska ne ovat seuranneet mukana lapsuudesta lähtien.”

> Perinteisistä ruoista on vaikea luopua joulunaikaan.

Osa Lumikeron perheenjäsenistä pitää lipeäkalasta, jonka tuoksua hän itse on aina inhonnut. Hän maistaa tätä monelle tuttua jouluherkkua yhdessä Kokanderin kanssa Makumuistoja-ohjelmassa.

”Reaktiomme paljastuu suurelle yleisölle vasta lähetyshetkellä!” Lumikero vinkkaa.

Uusia makuja joulupöytään?

- Makumuistoja-ohjelma on Warner Bros Finlandin yhteistyössä S-marketin kanssa tuottama ruokaohjelma.

- Ohjelmaa esitetään MTV3-kanavalla keskiviikkoisin 12.12.2018 alkaen kello 20–21.

- Sarjaa juontavat toimittaja Kari Lumikero ja näyttelijä Jenni Kokander, jotka toimivat juontajina myös sarjan ensimmäisellä kaudella.

- ”Reaktioiden perusteella ohjelmassa mukana olleille vieraille on jäänyt hyvä mieli. Sarjassa ei ilkeillä, valmistettuja ruokia ei aseteta paremmuusjärjestykseen eikä ohjelmassa harjoiteta pudotuspeliä”, Lumikero huomauttaa.

Lue myös

Rosa Liksom: "Rakastan itsepalvelukassoja"

Ruoka-Kalevala jatkuu: isien rooli kasvaa, sirkat joulupöytään

Isien rooli keittiössä ja hyönteisruoat puhuttivat Ruoka-Kalevalan julkaisutilaisuudessa

Lue lisää Ruoka-Kalevalasta

Ruoka-Kalevala kokoaa makumuistot kansiin

Kirja, joka yhdistää mummolaherkut ja roiskeläppähetket – suomalaisten ruokamuistot koottiin Ruoka-Kalevalaan

*Ruoka-Kalevala* julkaistaan Turun kirjamessuilla 6.10.2017 ja on saatavilla kaikista S-ryhmän ruokakaupoista.

Ruoka-Kalevala on poikkeuksellisella tavalla synnytetty suomalaisen ruokakulttuurin yli 400-sivuinen suurteos. S-ryhmän *ruokakalevala.fi*-verkkosivuston ja Marttojen keräyksen tuloksena saatiin taltioitua tuhansittain suomalaisten rakkaimpia makumuistoja.

Kaikki kerätyt makumuistot tallennetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.

> Muistatko, miltä mummon lihasoppa maistui?

Kirjassa keskiöön nousevat tunteita nostattavat makumuistot: mummolan herkut lapsuudesta, soluasuntojen herkät roiskeläppähetket ja mieltä vielä kymmenien vuosien jälkeen lämmittävät erityiset makuelämykset.

Ruoka-Kalevala kertoo, miten me syömme ja millaisia elämyksiä olemme ruoan ääressä kokeneet. Ruokamuistot on koonnut ja tarinat taustoittanut __Jani Kaaro__. Tavallisten suomalaisten kertomien muistojen lisäksi kirjaan on koottu ruokanovelleita kirjailijoilta __Juha Hurme__, __Virpi Hämeen-Anttila__, __Juha Itkonen__, __Rosa Liksom__, __Enni Mustonen__, O__uti Pakkanen__,__Salla Simukka__ sekä __Pajtim Statovci__.

> Mitä teillä tarjottiin juhlapöydässä?

Jörn Donner: "Lapsuudessani silakkalaatikko oli arjen luksusta"

"Olin kuusivuotias kun talvisota syttyi. Niukkoina vuosina syötiin paljon lanttua ja perunaa. Minulla oli inhokkeja, kuten lapsilla usein. Yksi oli pinaatti. Se oli minusta niin inhottavaa, että yritin piilottaa sitä vessaan.

Lapsuuden lempiruokani oli silakkalaatikko. Sitä syötiin usein, se oli pula-ajan perusruokaa. Nykyajan ihmisten on hyvä muistaa, että aina ei ole ollut laajaa ruokavalikoimaa saatavilla."

Kirjailija Outi Pakkanen: "Friteeratut heinäsirkat olivat herkullisia"

Ruoka-Kalevalaan novellin kirjoittanut Outi Pakkanen: "Friteeratut heinäsirkat olivat herkullisia"

**Outi Pakkasen** dekkareissa kokataan paljon. Niissä päähenkilö on usein Anna Laine, joka rakastaa hyvää ruokaa. Kirjailija paljastaa, että Anna Laineen ulkonäkö on lainattu oikeasta elämästä, Pakkasen työtoverilta vuosikymmenten takaa. Tämä tumma, pitkä ja hoikka nainen söi koko ajan, muttei lihonut koskaan.

Osa Pakkasen lukijoista ei voi sietää ruokakuvauksia, mutta 95 prosenttia haluaa niitä ehdottomasti. Pakkanen itse nauttii niiden kirjoittamisesta.

"Ihminen kirjoittaa siitä, mistä hän tykkää. Kerään ihan varta vasten materiaalia ruokakohtauksia varten."

Pakkasen mielestä kokkaaminen ja syöminen ovat jonkinlaisia suvantopaikkoja, joita kirjoissa tarvitaan. Eniten kiitosta hän saa Helsinki-kuvauksistaan, mutta toiseksi eniten kiitetään ruokakuvauksia. Ruuasta on tullut Pakkasen tavaramerkki: jos kirjassa ei ole reseptejä, lukijoilta tulee pyyhkeitä.

Pakkanen arvostaa ruokaa myös muuten. Hän ei unohda syödä kirjoittaessaankaan. Useimmiten hän tekee lounaaksi ruokaisan salaatin. Välipalaksi hän napsii kevytkalkkunanakkeja suoraan paketista. Ne ovat kuulemma erityisen hyviä jääkaapinkylminä.

> "Kyllä silakat kuuluu paistaa voissa."

Välimeren ruokavaliota pidetään maailman terveellisimpänä. Pakkanenkin kiittelee sitä, mutta lisää samaan hengenvetoon:

"Mutta kun tehdään ruokaa, johon kuuluvat voi ja kerma, silloin käytetään voita ja kermaa. Eikä mitään muuta! Ajattele vaikka paistettuja silakoita: kyllä ne kuuluu paistaa voissa."

# Suomi on mieletön ruoka-aitta

Suomalaista ruokaa Pakkanen ylistää. Koska meillä on niin puhdas luonto, meillä on myös maailman parhaat raaka-aineet, hän sanoo.

"Missään muualla maailmassa ei ole niin puhdasta ruokaa kuin meillä. Ja vielä villiyrtit, marjat ja sienet… ja kaikki järvikalat. Ja pitkät, valoisat kesäyöt, jolloin sato ehtii rauhassa kypsyä. Tämä maa on ihan mieletön ruoka-aitta!"

Pieni särö löytyy tästäkin paratiisista. Pakkanen haluaa olla rehellinen. Jos suomalaiset tomaatit maistuvat kitkeriltä tai vetisiltä, hän ostaa ulkomaisia. Tärkeintä ruoassa on maku.

"Ihmettelen välillä sekä makuja että hintoja. En syytä viljelijöitä, mutta ajattelen, että meillä saisi olla enemmän kilpailua kaupan alalla."

# Pizza – suomalaisten kansallisruoka

Äskettäin Pakkanen voitti ennakkoluulonsa ja maistoi joensuulaisen yrittäjän friteeraamia sirkkoja. Ne olivat hänestä todella herkullisia.

"Hyönteisissä on epäilemättä meidän ruokatulevaisuutemme."

Kun Outi Pakkaselta pyydettiin novellia *Ruoka-Kalevala*-kirjaan, hän innostui heti. Pohdittuaan, mikä on nykyisin suomalaisten kansallisruoka, hän päätyi pizzaan. Novellin nimeksi tuli *Rossanon pizza* ja se sijoittuu Italian Bolognaan. Novellin päähenkilö on ylipainoinen nainen, joka taistelee kilojensa kanssa.

"Haluan puolustaa ihmisen oikeutta olla sen näköinen ja kokoinen kuin hän on. Ja haluan myös käsitellä tätä aivan älytöntä nuoruuden, kauneuden ja laihuuden ihannointia, joka on mennyt äärimmäisyyksiin."

*Ruoka-Kalevala kokoaa yhteen suomalaista ruokaperintöä: miten me syömme ja millaisia elämyksiä olemme ruoan ääressä kokeneet. Ruokamuistokeräyksen tarinat on koonnut yhteen ja taustoittanut Jani Kaaro. Teoksessa pääsevät ääneen erityisesti tavalliset suomalaiset, jotka ovat jakaneet muistonsa. Lisäksi ruokatarinansa kertoo novellimuodossa kahdeksan suomalaista kaunokirjailijaa.*

Kirjailija Juha Itkonen: "Miksei ruisleipä leviä maailmalle?"

Ruoka-Kalevalaan novellin kirjoittanut Juha Itkonen: "Miksei ruisleipä leviä maailmalle?"

Mieto vai tulinen? Turkkilaisella aksentilla esitetty kysymys kuului aina samalla tavalla, muistelee **Juha Itkonen** aikaa, jolloin kebab tuli Hämeenlinnaan. Elettiin 1990-luvun alkua ja Juha oli lukioikäinen.

Kebabia Itkonen ajattelee lämmöllä. Hän on kirjoittanut siitä novellin.

"Otin päähenkilöksi Esko Vuorisen kirjastani *Hetken hohtava valo*. Näin syntyi novellin mittainen jatko romaanilleni. Esko on sen ikäpolven mies, joka ei osaa laittaa ruokaa, ja hänelle on tullut avioero. Hän päättää mennä kebab-ravintolaan syömään ja kohtaa turkkilaisen ravintoloitsijan."

Novelli on lämminhenkinen, humaani ja vähän surumielinen tarina, joka sivuaa myös kiihkeänä käytävää maahanmuuttokeskustelua.

"Siinä herkutellaan kebabilla ja kuvataan sitä, miten nälkäinen mies pääsee iskemään hampaansa tähän ihanan makuiseen lihaan."

# Aterioilla syntyy jännitteitä

Itkosen mielestä kirjoissa tarvitaan konkreettia asioita. Ei voi kuvata pelkkää ajattelua. Siksi ruoka ja syöminen ovat hyviä aiheita.

"Aterialla istuttaessa ihmisten kesken saattaa syntyä kaikenlaisia jännitteitä, ja niiden kuvaaminen on herkullista."

Jos Itkonen kirjoittaa työhuoneellaan ja kirjoitus sujuu hyvin, syöminen on enemmän välttämätön paha kuin odotettu hetki. Kirjoittaessa hän syö yleensä eväitä tai lämmittää jotain mikrossa.

En silti unohda syödä, koska minulle tulee usein kirjoittaessa kylmä. Se johtunee nälästä."

> "Appiukon rosvopaistista tulee aina hyvää tai vielä parempaa."

*Viisikko*-kirjoissa syötiin vähän väliä, ja viisikon eväät olivat suomalaislapselle eksoottisia.

"Olisin halunnut syödä samoja ruokia, ja minua harmitti, kun niitä ei saanut mistään," Itkonen muistelee.

Suomessa ei tosiaankaan myyty inkivääriolutta, eikä evääksi ollut tapana ottaa kinkkua ja kovaksi keitettyjä kananmunia eikä sardiineja. Hedelmäkakusta puhumattakaan.

**Veikko Huovisen** *Lampaansyöjät* Juha Itkonen luki noin 13-vuotiaana ja innostui rosvopaistista. Sen kanssa hänelle kävi myöhemmin tuuri: appiukko kaivaa mökillään joka juhannuksena lampaan kuoppaan.

"Sieltä se tulee aina tosi hyvänä. Metodista johtuen siihen liittyy tietynlainen arvaamattomuus. Ei voi tietää, onko se yhtä hyvää kuin viime vuonna vai vielä parempaa."

# Ruisleivän kaipuu

Itkosen mielestä suomalainen ruoka kirkastuu heti, kun reissaa pidempään muissa maissa. Hän kaipaa aina ruisleipää ollessaan kauemmin poissa Suomesta.

"Ymmärrän, ettei salmiakki leviä meiltä maailmalle. Mutta ihmettelen, miksi ruisleipää ei syödä kaikkialla. Sehän on niin hirveän hyvää ja ravintoarvoltaan parempaa kuin mikään muu. Koko muu maailma syö vaaleaa leipää – valtava menetys sille!"

*Ruoka-Kalevala kokoaa yhteen suomalaista ruokaperintöä: miten me syömme ja millaisia elämyksiä olemme ruoan ääressä kokeneet. Ruokamuistokeräyksen tarinat on koonnut yhteen ja taustoittanut Jani Kaaro. Teoksessa pääsevät ääneen erityisesti tavalliset suomalaiset, jotka ovat jakaneet muistonsa. Lisäksi ruokatarinansa kertoo novellimuodossa kahdeksan suomalaista kaunokirjailijaa.*

Virpi Hämeen-Anttila: "Jäin libanonilaiseen mezeen kerralla koukkuun"

Katso Virpi Hämeen-Anttilan falafel-pyöryköiden resepti

Kirjailija Outi Pakkanen: "En aio mennä hautaan, ennen kuin opin tekemään täydellisen kaalilaatikon."

Kirjailija Outi Pakkanen: "En aio mennä hautaan, ennen kuin opin tekemään täydellisen kaalilaatikon"

Kirjailija Juha Itkonen: "Täytyyhän isän osata jotain ruokaa laittaa"

Aino Mattila ihastui juustokakkuun niin, että leipoo niitä nykyisin myös tilaustöinä. Hänen oma suosikkimakunsa on kolmen suklaan kerrosjuustokakku. Aino kertoi reseptinsä tarinan Makumuistoja-tv-sarjassa.

kolmen suklaan kerrosjuustokakku netti

Kolmen suklaan kerrosjuustokakku

Porkkanakakku on monen suosikki ja loistava tarjottava kahvipöydän vieraille. Tällä ohjeella sitä valmistuu helposti koko pellillinen. Koristele halutessasi piirakka kookoshiutaleilla.

Porkkanakakku (pellillinen)

Tällä ruoalla Kari Lumikero hurmaa vaimonsa

Näin Jenni Kokander hurmattiin ruoalla keskellä yötä

Kurkistus kulisseihin: Jenni kakun kimpussa

Makumuistoja

Kaikki aiheesta Makumuistoja