Arvovaltaisia vieraita, akrobaatteja, huonekalut Cannesista – hotelli Tammerin tarina hakee vertaistaan

Ovessa lukee Marski. Tietenkin marsalkka C.G.E. Mannerheim halusi yöpyä juuri tässä kolmannen kerroksen kulmahuoneessa, jossa on kaksi ikkunaa kahteen ilmansuuntaan. Kulkihan Mannerheimin elämäkin kahteen ilmansuuntaan Suomen ja Venäjän välillä.

Esteetikkoa mahtoi miellyttää myös näkymä. Ikkunan takana on yksi Suomen kauneimmista paloasemista, arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelema jugend-rakennus. Lönn on ensimmäinen oman toimiston perustanut naisarkkitehti Suomessa.

Kun marsalkka saapui Grand Hotel Tammeriin, se sähköisti koko henkilökunnan. Jos hänen suosikkihuoneessaan sattui asumaan toinen vieras, tarinan mukaan tuo onneton siirrettiin äkkiä toiseen huoneeseen. Olihan marsalkan vierailu tapaus.

Tapaus on myös itse hotelli, kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin luomus. Nykyisin ihmiset matkustavat ympäri maailmaa, mutta Tammer tekee yhä vaikutuksen.

”Vieraat sanovat, että kun he astuvat hotellin korkeista ovista sisään, heidän ryhtinsä suoristuu”, hotellinjohtaja Jaana Kariskoski sanoo.

”Ja kun tänne tullaan, aika pysähtyy. Hotelli hurmaa vieraat rauhallisella tunnelmallaan ja kauneudellaan.”

Huonekalut ja astiat tuotiin Ranskasta

Vuonna 1929 maailmanlaajuinen lama kuritti Suomea, mutta Tampereella oltiin juhlatunnelmissa. Kaupunki täytti 150 vuotta, ja juhlan kunniaksi olivat jo valmistuneet esimerkiksi Hämeensilta ja Pyynikin näkötorni.

Syksyllä oli Grand Hotel Tammerin avajaisten vuoro. Sen rakennutti Tampereen Teknillinen Seura. Juuri ennen avajaisjuhlaa höyrylaiva Kuru upposi myrskyssä, ja Näsijärvi nielaisi 138 matkustajaa. Suurten avajaisten sijaan hotellissa järjestettiin pienet tupaantuliaiset.

Hotelli- ja ravintolatoiminnasta vastasi Pietarissa syntynyt ja Ranskassa asunut Alexander Adlivankin. Hän oli pyörittänyt Cannesissa hotellia, josta toi mukanaan huonekaluja, astioita ja pöytähopeita. Alkuperäistä kalustoa on yhä käytössä. Oli Adlivan-kinin idea nimetä hotelli Grand Hotel Tammeriksi.

Tammerin keittiössä nautittiin suuren maailman herkkuja

Radisson Blu Grand Hotel Tammer on kiistatta yksi upeimmista Suomeen koskaan rakennetuista hotelleista. Jokainen aula, portaikko ja käytävä on näkemisen arvoinen. Hotellin kirkkain timantti on kuitenkin kahden kerroksen korkuinen juhlasali, jonka aateloivat suurenmoiset holvikaaret ja korkeat, solakat ikkunat. Linnamaisen salin pylväät on koristeltu ruusukuvioin, ja elegantin vihreät seinät on silattu himmeällä kullalla.

1970-luvulla salia oltiin jo tuhoamassa, sillä tilaan suunniteltiin rakennettavan hotellihuoneita. Onneksi juhlasali päätettiin kuitenkin säilyttää.

Kun Grand Hotel Tammer avattiin, ravintolan listalla oli yli 250 ruokalajia. Keittiössä valmistettiin suuren maailman herkut vasikanmunuaisista alkaen. Jälkiruuaksi saattoi tilata muun muassa vielä tuohon aikaan harvinaisen banaanin.

Sotavuosina ruokaa säännösteltiin ja musta pörssi rehotti. Kun perunan tarjoilu oli kiellettyä ja muu Suomi söi lanttua, Tammerin arvokkaille asiakkaille tarjoiltiin perunat lautasliinoihin piilotettuina.

Herkuista ja taitavasta keittiöstä Tammerissa pidetään yhä kiinni. Hotellin alakerrassa on italialaista ruokaa tarjoava Trattoria Tammerin puisto. Aamiainen tarjoillaan Tammerin juhlasalissa. Siellä järjestetään myös esimerkiksi tamperelaisten rakastamat joulu- ja vappupäivän lounaat.

Vieraita Kekkosesta Gagariin

Aina, kun Tampereella on tapahtunut jotain merkittävää, tärkeimmät vieraat on tuotu Tammeriin. Täällä ovat yöpyneet esimerkiksi presidentit P.E. Svinhufvud, Urho Kekkonen ja Tarja Halonen. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov vietti yön Tammerissa, samoin kosmonautti Juri Gagarin, jonka mukaan on myös nimetty yksi sviitti. Jopa Pariisin banaanihameessaan valloittanut tanssija Josephine Baker on yöpynyt Tammerissa.

Tammer on myös filmitähti: se on esiintynyt esimerkiksi Juice- ja Olavi Virta -elokuvissa sekä Metsolat-tv-sarjassa.

Omanlaisiaan tähtiä ovat olleet myös jotkut hotellin työntekijät, kuten hovimestari Alexander Grobowsky. Ennen Tammeria hän oli palvellut esimerkiksi Savoy-ravintolassa Helsingissä ja Alfred Nobelin yrityksessä Pietarissa. Grobowsky oli vähän pelottavakin hahmo, joka oli tarkka pukeutumisesta. Jos asiakas yritti hotellin ravintolaan kehnommin pukeutuneena, Grobowsky lausui:

”Katso peiliin, mene Voimaan.”

Voimalla Grobowsky viittasi kansanravintolaan, jonka omisti osuusliike Voima.

”Meille hakeutuu yhä töihin ihmisiä, jotka haluavat tulla töihin nimenomaan Tammeriin”, hotellinjohtaja Jaana Kariskoski kertoo.

”He haluavat tänne, koska hotellilla on upea historia ja täällä on aina palveltu asiakkaita hienosti. Ja meillä on maailman parhaat asiakkaat.”

Tavallisten ihmisten Tammer

Hotellin menneisyys näkyy käytäville ripustetuissa vanhoissa valokuvissa. Niissä poseeraa keittiöhenkilökuntaa kiiltävien pannujen ja liesien välissä, tarjoilijoita valkoisissa hohtavissa puseroissaan ja portieereja komeissa univormuissaan.

Kuviin on tallennettu arjen lisäksi iloisia ihmisiä juhlapöydissä sekä hienoja rouvia turkiksissaan ja rintarosseissaan. On tanssiaisia, naamiaisasuja, muotinäytöksiä, iskelmätaivaan tähtiä, akrobaatteja ja seisten pidettyjä juhlapuheita.

Historiikeissa mainitaan usein tähdet ja merkkihenkilöt, mutta juuri tavalliset vieraat ovat pitäneet hotellin pystyssä 90 vuotta. Jokainen vanhojen valokuvien työntekijöistä ja asiakkaista on tärkeä osa hotelli Tammerin uljasta, unohtumatonta tarinaa.