Katutason ravintolassa tarjoillaan lähiruokaa. Myös hotellin ruokakonseptia on suunniteltu turkulaisvoimin.
Hotelli Seurahuoneen toisen kerroksen ravintolan seinälle on ripustettu luonnos, jossa on pöytä, pari siroa tuolia ja suuri, suorakulmainen ikkuna.
Se on kauan sitten tehty luonnos ravintolan sisustuksesta.
Tuo kuva on avain Solo Sokos Hotel Turun Seurahuoneen menneisyyteen, sillä siihen on ikuistettu välähdys Seurahuoneesta silloin, kun hotellia vasta suunniteltiin.
Raitiovaunut kalkattivat iloisesti pitkin Turun katuja. 1920-luku oli ollut kupliva vuosikymmen, ja kuin sen huipennukseksi Turku sai uuden hotellin vuonna 1928.
Seurahuone. Oi millainen hotelli se olikaan!
Ulkoa jykevä, vakaa ja klassistinen, sisältä osin suorastaan eksoottinen.
Hotellin sisustukseen oli tuotu väreillä ja koristemaalauksilla kaukomaiden tunnelmaa. Ehkä syynä oli se, että tuohon aikaan ulkomaille pääsi harva. Kotimaan matkailu eli kultakauttaan, joten suomalaisille matkailijoille haluttiin tarjota rajat ylittäviä ajatuksia ja kokemuksia.
Hotellin sisustukseen oli tuotu väreillä ja koristemaalauksilla kaukomaiden tunnelmaa.
Seurahuoneen arkkitehteina toimineet Erik Bryggman ja Ilmari Ahonen olivat tietoisia trendeistä, ja Seurahuoneen sisustusta innoittivat esimerkiksi antiikin seinämaalaukset. Egypti antoi sisustajille siivet, ja tuloksena oli violettia, sinistä ja kultaa.
Ravintolasalin keskellä olleen pylväskatoksen tehtävänä oli luoda saliin vaikutelma yötaivaan alla olevasta temppelistä. Katoksen alla tanssittiin.
Seurahuoneen alkuperäiseen ravintolaan Bryggman ja Ahonen suunnittelivat myös upean kiiltäväksi maalatun sisäkaton, saman tyyppisen kuin Eduskuntatalossa on.
Muuten ravintolasali oli sisustettu sametilla, satiinilla ja punaisella silkillä, jota koristivat kiinalaiset kuva-aiheet.
Oliko siis ihme, että Seurahuoneen ravintolasalia ylistettiin ”suomalaisen klassistisen arkkitehtuurin loistavimmaksi interiööriksi”.
Ja juuri tuosta alkuperäisestä interiööristä kertoo luonnos nykyisen Seurahuoneen seinällä. Siihen arkkitehti Bryggman on luonnostellut ravintolasalin sisustusta ja tunnelmaa 1920-luvulla.
Ja jälleen ollaan 20-luvulla. Ja jälleen on Seurahuone täydessä loistossaan. Hotelli remontoitiin 20 miljoonalla eurolla, ja kunnostus valmistui vuosi sitten keväällä 2019.
Hotelli pantiin täysin uusiksi: vain runko säilyi. Samalla esimerkiksi hotellin julkisivu sai takaisin lähes alkuperäisen näköisen ilmeensä.
Toki maailma on muuttunut sadan vuoden aikana, eikä hotellin kulmassa ole enää pankkikonttoria tai sen kivijalassa myymälöitä. Mutta uuden sisustuksen myötä hotelliin on palautettu ylellisyyttä ja aistikkuutta. Hotellin tunnelma on samaan aikaan ajaton ja ajankohtainen.
Hotellin tunnelma on samaan aikaan ajaton ja ajankohtainen.
Ja suorastaan helmeilevä. Helmiä on nimittäin koristeasetelmissa, henkilökunnan avainketjuissa ja huoneissa olevien peilien kiinnityksissä.
Art decoa – 1920-luvun tyylisuuntaa – on tuotu hienovaraisesti hotellin sisustukseen. Se näkyy osassa valaisimia ja aulan lattian ruudukossa. Seinille on ripustettu art deco -ajalta olevia julisteita sekä muotilehtien kuvia. Hotellin baarimikot tarjoilevat 1920-luvun cocktaileja.
Sisustusarkkitehti Jaakko Puron loihtima sisustus on elegantti, kutsuva ja rauhoittava.
Seurahuoneen sisustus oli kokeneissa käsissä, sillä Puro on sisustanut hotelleja Pietariin, Osloon, Helsinkiin ja Turkuun. Hän osaa puhaltaa hotelleihin hengen.
”Sisääntuloaula eli ensimmäinen kerros avattiin yhtenäiseksi tilaksi, jolloin asiakas hahmottaa koko tilan heti sisään tullessaan”, Jaakko Puro kertoo.
Asiakas voi yhdellä katseella nähdä aulan lisäksi vastaanoton ja ravintolan.
Puro sanoo, että tilat on mietitty niin, että kaikkialla voi syödä, juoda, työskennellä tai vain nauttia elämästä. Hotellin pienemmätkin kulmat ja nurkat hyödynnettiin tekemällä niistä kirjastoja ja lukunurkkauksia.
”Jokaisen kulman takaa löytyy jotain hauskaa ja mielenkiintoista”, Puro kertoo.
”Täällä yhdistyvät hemmottelu ja mietityt yksityiskohdat”, sanoo Tuija Suominen-Åkerlund. Hän on hotellin vuodesta 1971 omistaneen Turun Osuuskaupan matkailu- ja ravitsemistoimialan kehitysjohtaja. Suominen-Åkerlundin oma ura alkoi Seurahuoneelta. Hän tuli sinne aikoinaan töihin tuoreena abiturienttina.
”Aloitin nissetyttönä eli apulaisena ravintolassa”, Tuija Suominen-Åkerlund kertoo.
Ympyrä sulkeutui, kun hän vastasi hotellin uudistuksesta.
”Seurahuoneella on aina ollut iso joukko kanta-asiakkaita. Täällä on huolehtivainen henki”, Suominen-Åkerlund sanoo.
”Täällä on huolehtivainen henki.”
Toki Seurahuoneella on vieraillut tähtiäkin, kuten Rolling Stones vuonna 1965. Ja esimerkiksi Turun telakan laivojen vesillelaskujen tarjoilut tulivat pitkään Seurahuoneelta. Legendaarinen pääkylmäkkö Tyyne pisti toppatakin ylleen ja sulkeutui hotellin suureen pakkashuoneeseen. Siellä hän taiteili jäätelöstä huikeita veistoksia tilaisuuksia ja tarjoiluita säväyttämään. Tyynen veistokset saattoivat olla esimerkiksi laivan mallisia. Vieraat huokailivat ihastuksesta, kun sisältä valaistut jäätelöveistokset kannettiin pimennettyyn juhlatilaan.
Turkulaiset tulevat yhä Seurahuoneelle syömään ja viettämään iltaa. Ja siihen tilat antavat mainiot mahdollisuudet. Sisääntuloaula on takkoineen ja suurine seinänkokoisine antiikkipeileineen kuin pesä, josta ei haluaisi lähteä pois ollenkaan. Mutta kannattaisi. Katutason ravintolassa on tavattoman miellyttävä tunnelma ja ruoka tulee läheltä.
Entäpä huoneet? Ne on sisustettu todellisella tyylillä. Kerrankin kannattaa tuijotella myös jalkoihinsa, sillä huoneiden puiset kalanruotolattiat lämmittävät esteetikon sydäntä ja hivelevät silmää.
Naisten saunassakin odottaa yllätys: jalkakylpy! Harvassa hotellissa huolehditaan vieraasta näin kokonaisvaltaisesti – jalkoja myöten.