Ruokavisiönääri, ravintoloitsija Henri Alén tekee ruokaostoksia perheelleen ja katselee samalla ympärilleen ruokakaupassa. Hän luettelee nopeasti monta asiaa, miten kauppa voi omilla valinnoillaan ohjata kiireistä asiakasta.
"Sillä, miten ja missä tuotteet ovat kaupassa esillä, on iso vaikutus. Kotimaisten sesonkivihannesten nostaminen houkuttelevasti esille vaikuttaa niiden kysyntään", Alén uskoo.
Myös valikoimilla on merkitystä.
"Uusia suuntauksia on mahdollista edistää ottamalla tuotteita kaupan hyllylle. Esimerkkinä voisi mainita kasvipohjaiset maidot", Alén sanoo.
Henri Alén tunnetaan rohkeana ruokavisiönäärinä, joka on perustanut uuteen kasvatusteknologiaan nojaavan ravintola Ultiman. Alén on vakuuttunut siitä, että ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiita ottamaan paljon enemmän vastuuta siitä, mitä he syövät. Kasvisten osuus lautasella lisääntyy, koska ihmiset sisäistävät, että valinnoilla voi vaikuttaa maapallon tulevaisuuteen.
Maatalous ei ole tulevaisuudessa enää säiden ja vuodenaikojen armoilla.
"Tekniikan ansiosta voimme tuottaa kasveja ympäri vuoden, tehokkaammin ja lähempänä. Kasvit kasvavat ravintoliuoksella ja tarkasti säädellyn kastelujärjestelmän voimalla. Maatalous ei ole tulevaisuudessa enää säiden ja vuodenaikojen armoilla. Välimatkat kutistuvat, emmekä rasita ympäristöä kuljetuksen aiheuttamilla päästöillä, ja samalla voimme vähentää pakkausjätettä. Suomessa on erinomaiset edellytykset tähän ruoka- ja ympäristöteknologian huippuosaamisen ansiosta. Meillä on loistavia insinöörejä", Henri Alén visioi.
1. Muutos tapahtuu hitaasti
"Mikään ei ole niin hidasta kuin yrittää muuttaa ihmisten ruokailutottumuksia. Me tiedämme, miten meidän tulisi elää, jotta kehomme ja mielemme voisi hyvin. Pitäisi liikkua, syödä enemmän kasviksia ja suosia hyviä rasvoja ja välttää huonoja. Tiedon muuttaminen käytännöksi on vaikeampaa. Väsyneenä kaupassa työpäivän jälkeen sivuutamme kaiken tiedon ja ostamme niitä elintarvikkeita, joita olemme aikaisemminkin ostaneet, koska se käy rutiinilla.
Silti olen toiveikas. Uskon, että suomalaisilla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet omaksua ajatus vastuullisesta syömisestä, koska ruokakulttuurimme on nuori. Meillä ei ole pinttyneitä käsityksiä siitä, millaista hyvän ruuan täytyy olla. Olemme kiinnostuneita muista ruokakulttuureista.
Me olemme myös hyvin rationaalisia. Se voi toisaalta edistää vastuullista ruokakulttuuria, koska tiedämme, että se on järkevää.
Suomalaisilla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet omaksua ajatus vastuullisesta syömisestä, koska ruokakulttuurimme on nuori.
Myös kaupan tietoa kuluttajista voisi hyödyntää. Ihmisistä ostoskäyttäytymisestä kerättyä tietoa voisi käyttää heidän omaksi edukseen. Kännykässä voisi olla applikaatio, josta voisi seurata omia valintojaan. Se kertoisi rehellisesti, paljonko on tullut ostettua kaljaa, kasviöljyä tai sokeria. Tieto voisi vaikuttaa seuraavan kauppareissun ostoslistaan ja sitä kautta terveellisempiin valintoihin."
2. Vastuu on jokaisella meistä
"Aloin ajatella ruuan vastuullisuutta, kun olin nuorena kokkina Palacen keittiössä Markus Maulavirran opissa. Siellä kaikkien raaka-aineiden alkuperä oli tarkkaan tiedossa. Tiesimme, miltä tilalta tulivat sipulit, mistä nauriit ja perunat. Kävimme farmeilla tutustumassa eläinten elinoloihin ja seurasimme teurastusta. Siitä syntyi kunnioitus raaka-aineita kohtaan. Samasta syystä koetan jakaa tietoa omalle henkilökunnalleni. Haluamme tarjota ruokaa, josta voimme ylpeydellä kertoa asiakkaillemme.
Ravintolamaailma on ruokatrendeissä kuluttajien edellä. Muutos ammattilaisten ajattelussa oppipoikajoiltani on valtava. Juureksista piti silloin muotoilla pieniä siroja palloja, ja loppuosa lensi hävikkiin. Nyt hyödynnetään koko mukula ja eläimestä käytetään tarkemmin kaikki ruhon osat. Sitkeämmät kohdat haudutetaan pitkään, jotta niistä saadaan maukkaita.
Tarvitseeko jääkaapin aina olla niin täynnä?
Kiertotalousajattelu lähtee hankintahetkestä. Emme osta ravintolaan mitään sellaista, joka ei varmasti päädy lautaselle. Samalla tavalla perheissä tulisi miettiä, että se, mitä ostetaan, tulee myös syödyksi. Jos yrttejä jää yli, ne voi kuivattaa uunissa ja tehdä niistä yrttisuolaa. Kalan ruodoista voi keit-tää kalaliemen. Ja tarvitseeko jääkaapin aina olla niin täynnä? Se, mitä ei voida jatkojalostaa, kompostoidaan."
3. Lapset ovat avainasemassa
"Lapset kannattaa opettaa suhtautumaan uusin ruoka-aineisiin ja makuihin uteliaalla kiinnostuksella. Minulle punahomejuustot ovat tällainen uteliaisuuden kohde. Ne maistuvat edelleen suussani pistäviltä ja karvailta, enkä varsinaisesti pidä niistä, mutta maistelen niitä kuin tutkimusmatkailija.
Lapset saa syömään vastuullisesti ja terveellisesti, kun heidät totuttaa siihen. Jos tarjolla on aina rasvaista teollista ruokaa, lapset oppivat pitämään siitä. Ei kukaan lapsi syö aina kaikkea, mutta kun terveellistä on aina tarjolla, se alkaa jossain vaiheessa maistua. Syyllistäminen ei ole oikea tie.
Voimme itse olla esimerkkinä, vaatia hyvää laatua ja osoittaa kiinnostusta ruuan alkuperää kohtaan.
Meidän neli-viisikymppisten tehtävä on huolehtia siitä, että seuraavasta sukupolvesta kasvaa vastuullisia kuluttajia. Meidän tulee kannustaa ja jakaa tietoa. Voimme itse olla esimerkkinä, vaatia hyvää laatua ja osoittaa kiinnostusta ruuan alkuperää kohtaan. Näin lapsi ja nuori saa hyvät eväät tehdä kestäviä valintoja, joista myös seuraavat polvet kiittävät. Ne voivat olla pieniä tekoja: tutustutaan yhdessä WWF:n kalaoppaaseen, ja tarkistetaan, että kalatiskiltä valitaan kestävästi kalastettu tai kasvatettu kala."
