Läpinäkyvää kelmua kiertyy vauhdilla pahvisen hylsyn ympärille. Kun 50 metriä on täynnä, koneen terä katkaisee kelmun ja kelmurulla pyörähtää syöttökuljettimelle. Tuotantokoneen toisella laidalla koneen ajuri Taru Salminen lisää pahveja, jotka kone taittelee koteloiksi ja siirtää toiselle kuljettimelle.
Kotelokuljettimen ja rullakuljettimen risteyksessä valmis tuorekelmurulla pyörähtää koteloonsa. Sulkija liimaa kotelon kiinni, ja kuljetin saattelee valmiin pakkauksen laatikkoon.
Salmisen ajama Rollo-rullauskone valmistaa Elmukelmua Rauman Lapissa sijaitsevalla tehtaalla kahdessa vuorossa. Salminen on tullut töihin aamukuudelta, tarkastanut koneen ja jatkanut siitä, mihin hänen kollegansa on iltakymmeneltä lopettanut.
Kelmun valmistus 7 300-metrisestä raakarullasta kaupoissa myytäviksi 50 metrin pakkauksiksi on yhden naisen työmaa.
Suomalainen perheyritys
Ensimmäisenä ruoan säilyttämiseen soveltuvaa tuorekelmua alkoi Suomessa valmistaa A. Ahlström Oy:n tehdas Eurassa 1970-luvulla. 1990-luvun lopulla Ahlströmin ruokapuolen paperi- ja kertakäyttöastiat siirtyivät Fredmanin perheyritykselle ja kelmutuotanto muiden mukana Eurasta Lappiin. Tänään 40-vuotiasta Elmukelmua valmistaa veljesten Peter ja Clas Fredmanin omistama Eskimo Finland Oy.
Tehtaan tuotantopäällikkö Juha-Pekka Valo näyttää mummolasta löytämäänsä 80-luvun kelmupakkausta. Punainen pakkaus on aikansa designia, mutta tuorekelmu sen sisällä lähes samaa tavaraa kuin tänäänkin.
"Kelmun ominaisuuksia ja pakkausta on vuosien saatossa parannettu, mutta perusraakaaine ja valmistustapa ovat säilyneet lähes samana", sanoo toimitusjohtaja Peter Fredman.
Ryttyjä ei kaivata
Moni tunnistaa Elmukelmun nimeltä, mutta vain harva tietää, mistä nimi on peräisin. Kelmu on LD-polyeteenipohjaista kalvoa, joka valmistetaan polyeteenimuovista puristetusta granulaatista kuumentamalla ja puhaltamalla. Nimi on lyhenne elintarvikemuovi-sanasta.
Kelmussa käytettävän kalvon raakaaine tulee 550 kilon raakarullalavoissa Pohjanmaalta, kotimaiselta valmistajalta.
"Kotimaisuus on meille tärkeää. Haluamme hankkia raaka-aineet läheltä. Silloin laatua on helpompi hallita", sanoo hankinnoista vastaava logistiikkajohtaja Clas Fredman.
Hänen mukaansa muitakin raaka-aineita on testattu, mutta ominaisuudet eivät ole täyttäneet tuotannon ja kuluttajien tiukkoja vaatimuksia.
"Liian tahmea tai pehmeä kalvo menee rullatessa helposti ryttyyn eikä toimi käytössä", selventää tuotantopäällikkö Juha-Pekka Valo.
Hänen mukaansa hyvä kalvoraaka-aine on sitkeää, tarttuvaa ja kirkasta. Kelmu rullautuu ulos kotelosta rypistymättä ja katkeaa helposti pakkauksen muovista katkaisuterää vasten.
Myös Taru Salminen pitää raakakalvon laatua tärkeänä työnsä onnistumisessa. Harjaantunut silmä näkee jo 7 300-metrisen raakarullan päältä, onko kalvo kelvollista.
"Ei tässä testejä tarvita. Jos kelmu on huonoa, sen tuntee ja näkee, kun nostaa rullaa akseliin ja laittaa kalvoa hylsylle", Salminen toteaa.