Elämä
Anni erosi ja meni tanssimaan – Se muutti koko elämän
Anni oli eronnut ja lähti hoivaamaan särkynyttä sydäntään. Se ilta päättyi yllättävällä tavalla. Hän ja kolme muuta kertovat itselleen tärkeistä asioista.
"Tämä on lähtenyt lapasesta", Essi Valtanen sanoo vierellään Jani Valtanen.
Onko harrastus sinulle palautumista arjesta vai elämäntapa, jolle uhraat vapaa-aikasi ja rahasi?
Reetta ja Anni hakevat harrastuksistaan rauhaa, kun taas Essi ja Jani janoavat löytämisen iloa. Nyt he kertovat, mikä saa heidät panostamaan intohimoihinsa.
Elämäntapana etsintä
52 200 kätköä ja 85 maata. Tamperelaiset Essi Valtanen, 50, ja Jani Valtanen, 48, ovat geokätköilyn konkareita. He kertovat löytäneensä kätkön jokaisesta Suomen kunnasta.
”Tämä on lähtenyt täysin lapasesta”, Essi sanoo.
Eteläisin kätkö löytyi Antarktikselta. Reissu oli pitkäaikainen haave ja maksoi 30 000 euroa. Matka juhlisti Essin syntymäpäivää ja pariskunnan kymmenettä hääpäivää.
”Oli onnellinen sattuma, että saimme siellä myös kätkön”, Jani lisää.
Harrastus alkoi vuosikymmen sitten, kun he lähtivät ystävien kanssa geokätköilemään. Se tuntui aarteenetsinnältä. Aluksi he yrittivät etsiä korkeintaan muutaman kätkön päivässä. Vaihe kesti pari viikkoa, kunnes ”homma lähti laukalle”. Pian he hakivat ”kaikki mahdolliset” kätköt.
”Tampereella oli niin paljon kätköjä, ettei tarvinnut lähteä kauas”, Jani sanoo.
Essi opiskelee data-analytiikkaa ja tekee verkkokauppavastaavan töitä. Jani työskentelee lujuuslaskijana. Vapaa-ajan pariskunta käyttää kätköilyyn. Talvisin he etsivät kätköjä muutaman kerran viikossa, kesällä lähes päivittäin.
Reissuun kätköilyn ehdoilla
Pariskunta suunnittelee nykyään kaikki reissut geokätköilyn ehdoilla.
”Matkustamme pikkukaupunkeihin, joissa on hirveät määrät kätköjä. Samalla näkee jotain muuta kuin perinteiset nähtävyydet”, Essi kertoo.
Tänä talvena he vierailevat yhdeksässä Kaakkois-Aasian maassa, joista reissun kohokohta on Kambodžassa sijaitseva Angkorin rauniokaupunki – ja tietenkin siellä olevat kätköt.
Geokätköily voi olla edullista, mutta Essille ja Janille se on elämäntapa, johon uppoaa kaikki ylimääräinen raha.
”Aluksi riitti kynä ja kännykkä, mutta sitten ostimme parilla tonnilla muun muassa teleskooppitikkaat ja kajakin ja lopulta vielä maastoauton”, Essi sanoo.
Matkakustannuksiin rahaa menee eniten. Esimerkiksi elokuinen matka Färsaarille maksoi 2 500 euroa.
”Emme käy esimerkiksi ravintoloissa”, Jani kertoo.
Geokätköilyssä on Janin mielestä parasta löytämisen ilon lisäksi se, että harrastaa voi yhdessä puolison kanssa. Essiä kiinnostavat erityisesti luolat, onkalot ja erikoiset nähtävyydet.
”Geokätköillessä olemme löytäneet kotikaupungistamme Tampereelta uusia paikkoja. Jokainen kätkö on seikkailu.”
Vaaroilta ja havereilta ei ole vältytty. Jani on kiivennyt kallionreunoille köysien varassa ja sukeltanut järven pohjaan kätköjen perässä. Essi on hajottanut kuutisen puhelinta.
”Jos ei ole mustelmia, tietää, että on liian pitkä aika siitä, kun on viimeksi käynyt kätköilemässä.”
Essin ja Janin viimeisin hankinta: geokätköilymatka Färsaarille 2 500 €.
Tanssin taikaa, omaa aikaa
Kun Anni Aalto-Ylevä erosi poikaystävästään juhannuksena 17 vuotta sitten, hän päätti lähteä hoivaamaan särkynyttä sydäntään lavatansseihin vanhempiensa kanssa. Anni jäi kerrasta koukkuun. Olo oli kuin hurmoksessa.
”Tuntui, että olin tullut kotiin. Tansseihin meno oli elämääni eniten vaikuttava valinta.”
Hän alkoi käydä tansseissa useita kertoja viikossa. Tuolloin 17-vuotiaalle Annille harrastus avasi uuden maailman ja yhteisön, jota hän kutsuu tanssiperheeksi. Suuri osa heistä on yhä mukana.
”Kuulun niin sanottuihin ’lavantautisiin’.”
Nyt 34-vuotias Anni on 10-kuukautisen vauvan äiti ja vanhempainvapaalla rekrytointityöstään.
”Kävin vielä viikko ennen laskettua aikaa tanssimassa. Nyt siitä on ollut pakko tinkiä, kun vauva syö lähes pelkästään rintaa. Mutta vielä tulee tanssin ja minun aika.”
Tavallisesti kangasalalainen Anni käy pari kertaa viikossa lähikuntien tanssilavoilla. Kun hän saapuu tanssipaikalle, kehoon laskeutuu rauha ja samalla innostus tulevasta illasta.
Illan aikana tanssitaan 15–20 eri lajia. Annin suosikkeja ovat hitaat tanssit, salsa ja bugg. Kun hän tanssii osaamisensa äärirajoilla, adrenaliini virtaa.
”Tekniikka ei ole vahvuuteni. Sen sijaan osaan antautua hetkeen ja antaa toisen viedä, mutta tuon omat mausteeni mukaan. Olen ylpeä siitä, mihin kehoni pystyy yhteistyössä toisen kanssa.”
Tanssiessa Anni voi olla täysin oma itsensä. Tanssilavalla kukaan ei tarvitse häntä, eikä hänellä ole velvollisuuksia.
”Olen ilmoittanut aika jyrkästikin parisuhteissa, että tämä on minun juttuni. Tarvitsen paikan, jossa en ole vaimo tai äiti, vaan ihan vain Anni.”
Anni Aalto-Ylevä on kova murehtimaan. Tanssi-Anni on huoleton, hauska ja sanavalmis. Tanssikaverina Mikko Savilahti.
Yhteys itseen ja muihin
Tanssi auttaa irrottautumaan arjesta.
”Musiikki ja siihen yhdistettynä liike toisen ihmisen kanssa on tanssin taika. Saan siitä voimaa vaikeissa elämäntilanteissa. Illan jälkeen käyn kierroksilla, mutta olo on samalla raukea.”
Harrastus ei vaadi suuria hankintoja. Eniten rahaa kuluu tanssilippuihin, jotka maksavat noin 20 euroa kerralta, sekä polttoaineisiin, joihin saattaa talvella mennä noin 100 euroa viikossa.
Viimeisin rahareikä oli tanssiristeily, joka maksoi matkoineen, hytteineen ja ruokineen noin 500 euroa. Risteilyillä illat venyvät usein aamuun, kun tanssiperhe jatkaa tansseja laivan käytävillä.
”Tanssissa parasta on yhteys itseen ja muihin.”
Annin viimeisin hankinta: tanssiristeily 500 €.
Kauneuden kaipuu
Jyväskyläläisen Reetta Mölsän, 40, harrastuksesta tuli työ, kun hän opiskeli laulunopettajaksi. Nyt Reetta on hurahtanut leikkokukkien kasvatukseen. Aluksi kukkapenkkejä oli kolme, mutta nyt niitä on jo 20. Leikkokukkia on yli 30 lajiketta, kuten tulppaaneita ja daalioita.
Kukkaharrastus lähti tekemisen tarpeesta, sillä laulunopettajan työssä kesä on usein lomaa. Harrastus on kuitenkin laajentunut, kun Reetta sai kasvihuoneen, jossa esikasvattaa jo tammikuussa kukkia.
”Olen elänyt puutarhaharrastuksen keskellä. Meillä on aina ollut mökkipihassa jonkinlaisia kukkapenkkejä ja pientä hyötyviljelyä. Ennen omaa pihaa olin itse parvekekukkaintoilija ja minulla oli viljelypalsta.”
Aluksi harrastukseen meni noin 500 euroa vuodessa. Tänä vuonna summa nousi 2 500 euroon, kun Reetta laajensi istutuksia. Eniten rahaa uppoaa multaan kuljetuksineen.
”Joka vuosi sanon puolisolle, että kun ostetaan multaa kerralla kunnolla, ensi vuonna ei tarvitse. Mutta aina sitä tarvitsee lisää.”
Harrastuksen päätähtiä ovat silti siemenet, mukulat, juurakot ja sipulit. Ensi kesää varten Reetta osti yli tuhat kukkasipulia. Varastossa kesää odottavat myös 30 daalian juurakkoa ja 100 siemenpussia. Niitä hän tilaa ulkomailta tai nappaa kauppareissulta Prismasta.
”Nuorempana ostelin vaatteita, mutta nykyään käytän ylimääräisen rahan kukkiin.”
Mullassa möyriminen auttaa Reetta Mölsää olemaan läsnä hetkessä ja palautumaan.
Istuttamista keskellä yötä
Harrastus vie kaiken Reetan vapaa-ajan. Jos hän ei ole kuopsuttelemassa kukkapenkkiä, hän suunnittelee ja hankkii tietoa.
Viime kesänä kukkia tuli niin paljon, ettei niille ollut enää omaa käyttöä. Reetta piti muutaman päivän ajan tyttärensä kanssa pop up -kukkakauppaa. Kukat myytiin loppuun. Tuotoilla hän osti tulppaanisipuleita, jotka hän aikoo laittaa ensi keväänä myyntiin.
”Näin kallis harrastus rahoitti itseään.”
Puutarhanhoito auttaa palautumaan arjesta. Toisaalta harrastus tuottaa stressiäkin.
”Siksi istuttelen alkukesästä öisin, kun ei ole muulloin aikaa.”
Kyse on lopulta kauneuden kaipuusta. Kotia koristavaa kukkakimppua arvostaa eri tavalla kuin kaupasta ostettua.
”On mahtavaa nähdä kättensä jälki.”
Reetan viimeisin hankinta: 25 kilon säkki puhallushiekkaa 5,99 €.
Uusimmat
Uusimmat jutut sähköpostiisi