Lee Cooperin farkkutehdas käynnistyi Keiteleellä 70-luvulla, kun naisille tarvittiin töitä – se oli alku valtavalle menestykselle

Mainos on totisesti klassikko. Alussa tv-ruudussa näkyi kaksi paljasta pyllyä. Sitten niiden verhoksi ilmestyivät farkut. Mallien kasvoja ei näytetty, sillä huomio haluttiin kohdistaa takapuoliin. ”Peffasta istuu, reisistä svengaa”, mainoksessa laulettiin.

Lee Cooperin farkkumainos jäi kansan mieleen ja suomalaisen mainonnan historiaan. Samalla vahvistui tarina kiinnostavasta kotimaisesta farkkumerkistä, vaikkei se alun perin suomalainen ollutkaan. Lee Cooper syntyi Britanniassa vuonna 1908 ja lisenssin myötä uudelleen Suomessa vuonna 1974.

Pienen pohjoissavolaisen kunnan isät olivat tuohon aikaan huolissaan, ettei Keiteleellä ole tulevaisuutta, jos ei siellä ole työpaikkoja. He pyysivät paikallisia liikemiehiä avuksi.

”Kekseliäät keiteleläiset liikemiehet halusivat saada naisille työpaikkoja, ja siksi he päättivät perustaa vaatetehtaan. Vuonna 1974 Keiteleelle saatiin Lee Cooperin lisenssi”, kertoo Lee Coopereita valmistavan Masi Jeans Oy:n toimitusjohtaja Anu Koskimäki.

Tulosta syntyi: Lee Cooperin lisenssi ja uusi tehdas olivat alku valtavalle menestykselle. 1970-luvulla farkkumarkkinalla ei ollut juuri ulkomaista kilpailua, ja farkut olivat nuorisomuodin ykkösvaate. Kotimaisia farkkuja myytiin kuin maitoa. Televisioon tehtiin isoja Lee Cooperin tv-kampanjoita, joissa malleina nähtiin sen ajan julkkiksia.

50 vuotta farkkuja

Nyt, 50 vuotta myöhemmin, Lee Coopereita valmistava, Keiteleellä syntynyt Masi Jeans on yhä pystyssä.

Masi Jeans valmistaa Lee Coopereiden lisäksi Very Nice -merkin farkut, Fredriksonin valmistujaislakit sekä Sail &Ski -merkin ulkoilu- ja urheiluvaatteet. Kaikki muut tuotteet paitsi Fredriksonin lakit valmistuvat Virossa Masi Jeansin omalla Valgan tehtaalla.

Helsingin Herttoniemessä on Masi Jeansin toimisto, jossa tuotteet suunnitellaan ja myydään. Ja täällä Herttoniemessä Anu Koskimäki nyt esittelee Lee Cooperin farkkuja, jotka roikkuvat tangoilla konttorin kokoustilassa.

Koskimäki tuli taloon vuonna 2016. Sitä ennen hän oli pitkään töissä Stockmannilla, jossa hän vastasi viimeiseksi Baltian liiketoiminnoista.

Suomalaisille mitoitettuja

Lee Cooperin farkut on mitoitettu istumaan suomalaisille vartaloille.

”Teemme farkkuja tavallisille ihmisille. Emme mene trendien etunenässä”, Koskimäki sanoo.

Hän on huomannut, että moni nappaa farkuista tuotetietolapun ja menee sen kanssa kauppaan ostaakseen toiset samanlaiset housut.

”Teemme lempifarkkuja, joita ihminen haluaa pitää vuodesta toiseen.”

Masi Jeansin suunnittelija Kaisa Kervinen kertoo, että ohuet farkkukankaat sopivat istuviin malleihin, kun taas paksut kankaat toimivat paremmin rennoissa ja väljissä housuissa.

”Yleensä farkkujen halutaan istuvan ja hyväilevän muotoja. Siksi meillä on erilaisia farkkumalleja, jotka on mitoitettu erilaisille vartaloille.”

Nyt muodissa ovat löysät farkut, reiät ja voimakkaasti kulutettu denim. Koskimäki sanoo, että Masi Jeansilla seurataan aikaa ja trendejä, mutta se tehdään kestävällä tavalla.

”Reikätrendiin emme ole lähteneet mukaan. Mitä kulutetumpi kangas on, sitä lyhyemmän ajan se kestää.”

Muotikaupan erikoislaji

Farkkubisnes on muotikaupan erikoislaji, sillä denim-kangas kutistuu paljon, mikä aiheuttaa haasteita kaavoille ja istuvuudelle.

”Jokaisen farkkukankaan loimi ja kude kutistuvat pestessä eri tavalla, ja siksi teemme pesutestejä”, Kaisa Kervinen kertoo.

”Jos haluamme vaaleita farkkuja, käytämme valkaisevaa klooripesua. Jos taas teemme klassisen siniset farkut, lisäämme pesuveteen entsyymejä. Perinteisen raakafarkkumaisen tyylin saa aikaiseksi vesipesulla tai huuhtelulla.”

Kunkin farkun kaavaa pitää muokata pesutestien perusteella.

”Jos ei osaa pesua, kaavoittamista tai kutistumia, on vaikea tehdä hyviä farkkuja”, Anu Koskimäki lisää.

50 vuodessa farkkubisnes on muuttunut paljon. 1970-luvulla denimiä alettiin pestä eri tavoin kuin aikaisemmin ja myös valkaista.

”Suomessa ei aluksi ollut koneita lumi- ja kivipesuja varten. Keiteleellä haettiin sorakuopalta kiviä ja alettiin betonimyllyssä testata, millaiset kivet toimivat, kuinka paljon niitä tarvitaan ja miten koneet kestävät.”

Perinteisesti farkkujen valmistuksessa on käytetty ympäristön kannalta haitallisia kemikaaleja, mutta Koskimäki kertoo, että nykyisin farkkujen viimeistelyssä hyödynnetään pääosin biohajoavia kemikaaleja ja lasereita. Farkkukankaan pinnasta voidaan kuluttaa lasereiden avulla väriä tarkemmin ja ekologisemmin kuin kemikaaleilla.

Koskimäki lisää, että Masi Jeansille on myös hankittu otsonikone.

”Otsonipesu poistaa denimistä väriä, eikä kemikaaleja tarvita. Laser ja otsoni-kone siis vähentävät kemikaalien tarvetta”, Kaisa Kervinen sanoo.

Pohjois-Euroopan suurin farkkuvalmistaja

Alun perin suomalaisen perheyrityksen oli tarkoitus tuottaa työtä suomalaisille, mutta viime vuosina Masi Jeansin tuotantoa on siirretty Viroon. Yritys työllisti parhaimmillaan parisataa henkeä, ja nyt työntekijöitä on alle 30. Silti Masi Jeans on pohjoisen Euroopan suurin farkkuvalmistaja.

”Valmistamme tehtaallamme paljon farkkuja alihankintana myös muille suomalaisille brändeille”, Koskimäki kertoo.

Kansainvälinen kilpailu on kovaa, mutta suomalaisyrityksellä on valttikorttinsa.

”Kun meidän farkkumme loppuvat kauppiaalta, hän saa uudet tilalle seuraavana päivänä.”

Masi Jeans on pärjännyt hyvin, mutta tällä hetkellä ajat ovat suomalaiselle vaateteollisuudelle vaikeat. Miten yritys on onnistunut vaikeassa muotibisneksessä näinä taloudellisesti haastavina aikoina?

”Olemme muokanneet organisaatiota, tehostaneet prosesseja ja sopeuttaneet tuotantoa. Nyt sinnittelemme”, Koskimäki sanoo.

Yksi Lee Cooperin tärkeimmistä myyjistä ovat Sokos-tavaratalot, ja farkkuja myydään myös Prismoissa.

”Sokos on myynyt farkkujamme ainakin parikymmentä vuotta. Sokoksen asiakkaat ovat valmiita panostamaan suomalaiseen laatuun.”

Entä millaista on tehdä farkkuja? Haastavaa, vaikeaa ja mahtavaa, Koskimäki sanoo.

”Farkkubisnes on oma tieteenalansa. Farkkuja on kiva tehdä.”

Jutun on kirjoittanut toimittaja, ekonomi ja tyylin suur­lähettiläs Sami Sykkö.

Lue myös