"Ensimmäisen kerran minusta tuli yrittäjä vuonna 1981, kun muutimme vaimoni kotitilalle Erkylän kartanoon Hausjärvelle. Otimme perheen vanhan kauppapuutarhan hoidettavaksemme ja hoidimme sitä neljä vuotta. Sinituotteen liiketoiminnan ostimme vuonna 1988.
Varakkuus ei aina ole ollut meille itsestäänselvä asia. 1990-luvun alun lama oli hirvittävän vaikeaa aikaa. Raha oli tiukassa, ja meillä oli paljon velkaa. Riskejä oli pakko ottaa, koska muutakaan mahdollisuutta ei ollut.
Vaikka siitä on yli 33 vuotta aikaa, muistan vieläkin, kun allekirjoitin pankissa lainapaperit, eikä käden tärinästä tahtonut millään tulla loppua. Mutta oli pakko päästä eteenpäin. Selvisimme, ja toivon, ettei sellaisia aikoja enää nähdä.
Riskejä oli pakko ottaa, koska muutakaan mahdollisuutta ei ollut.
Vaikka liiketoimintamme on laajentunut, Sinikonserni on yhä perheyritys. En ole koskaan ajatellut perheyritystä vain sijoituksena. Kun yrityksen taustalla on perhe, siinä ovat mukana sydän ja tunteet. Kaikki kolme lastamme ovat mukana yrityksessä jollakin tavalla.
Tietenkin yrityksen pitää olla kannattava, jotta se voi hoitaa vastuunsa, turvata henkilökunnan työpaikat, investoida ja jatkaa kehitystä.
En ole koskaan ajatellut perheyritystä vain sijoituksena.
Raha on työkalu tehdä asioita, joita arvostamme. Ne voivat liittyä yrityksen toimintaan tai johonkin muuhun tärkeään asiaan. Olemme tehneet hyväntekeväisyyttä esimerkiksi osallistumalla Lastensairaalan rakentamiseen sekä tukemalla sotaveteraaneja ja nuoria urheilijoita.
Olemme matkustaneet perheen kanssa paljon Afrikassa ja nähneet kuinka siellä tarvitaan apua. Siksi Harghushay-kylän koulun rakentamisesta Tansaniassa on tullut meille tärkeä projekti. Tyttäreni Johanna Hamro-Drotz löysi sen meille. Vuodesta 2006 lähtien olemme itse, ilman järjestöjen apua, rahoittaneet kylän koulun rakentamista.
Olemme matkustaneet perheen kanssa paljon Afrikassa ja nähneet kuinka siellä tarvitaan apua.
Olen puhunut Harghushaysta julkisuudessa, koska projekti on onnistunut niin hyvin. Ajattelen, että se saattaisi innostaa jonkun muunkin tekemään vastaavan projektin. Minusta se on mielekäs ja hieno tapa perheyritykselle tehdä muutakin kuin bisnestä ja ehkä parantaa vähän maailmaa. Meille se on antanut paljon onnen ja ilon tunteita.”
