2200 euron palkka meni joka kuukausi – Sitten tuli muutos

Maaliskuussa 2020 lahtelainen Sanna Latvala, 35, oli puolisonsa kanssa lomamatkalla Thaimaassa, kun työpaikalta tuli tieto alkavista yt-neuvotteluista. Samaan aikaan hän katsoi hotellin sängystä käsin Sanna Marinin tiedotustilaisuutta Uudenmaan sulkemisesta koronapandemian vuoksi.

”Matkaan oli mennyt kaikki säästöni. Tili oli tyhjä, ja olin käyttänyt reissussa Visaa. Yhtäkkiä minulla ei ollut tietoa siitä, jatkuvatko työt.”

Näin ei voisi enää elää, Sanna päätti. Huipennus oli ollut joulu 2017, kun joululahjoihin oli mennyt 700 euroa.

”Kai sitä voisi kutsua ostoriippuvuudeksi. Ostin joululahjojakin niin kauan kunnes tili oli tyhjä.”

Silloin Sanna tienasi nettona 2200 euroa kuukaudessa. Palkasta jäi pakollisten menojen jälkeen hyvin käteen, mutta ei mitään säästöön. Tili oli aina ennen palkkapäivää tyhjä.

”Saatoin palkan tultua siirtää parisataa euroa säästötilille, mutta nostin sen aina takaisin käyttöön.”

Näin Sanna aloitti sijoittamisen

Työt jatkuivat yt-neuvotteluiden jälkeenkin, mutta pari kuukautta Thaimaan reissun jälkeen Sanna aloitti budjetoinnin. Hän kirjasi paperille, mihin rahaa menee, ja innostui erilaisista säästöhaasteista.

Parhaimmillaan hän pystyi käyttämään kuukauden ruokiin kahden hengen taloudessa kaksisataa euroa.

”Enää en siihen pystyisi, onhan ruuan hintakin noussut.”

Samaan aikaan hän kiinnostui sijoittamisesta. Lähipiirissä siitä ei ollut esimerkkiä, mutta hän alkoi seurata Instagramissa aiheesta puhuvia vaikuttajia, kuunteli podcasteja ja luki kirjallisuutta.

Hän aloitti kuukausisäästämisen laittamalla 300 euroa kuussa jakaen summan kolmeen eri rahastoon.

Myöhemmin, kun tulot ovat kasvaneet lisätulojen myötä ja käteen on jäänyt budjetoinnin ansiosta enemmän, Sanna on pystynyt säästämään ja sijoittamaan jopa 1000 euroa kuukaudessa.

”Olen mennyt ääripäästä ääripäähän. Mutta kun jostain innostun, olen all in. Budjetointi muutti elämäni.”

Rahaa säästyi kun kuluja karsiutui

Kun Sanna alkoi kirjata menojaan ylös, lista havahdutti.

Kahviloita, ravintoloita, suoratoistopalveluja, vaateostoksia, lehtitilauksia, pieniä parinkympin ostoksia sitä sun tätä.

”En ostellut mitään kallista, mutta muutaman kympin piensisustustavaroista ja muista pikkuostoksista kertyi yllättäen monia satasia.”

Alkuinnostuksessa Sanna karsi lähes kaiken pois.

”Menin jopa toiseen äärilaitaan siinä, että kaduin jokaista kymmenen euron ostosta. Ripsivärin ostaminen aiheutti ostomorkkista, ja kun kaveri kutsui lounaalle, en raaskinut mennä.”

Ensimmäiseksi Sanna jätti rakennekynnet ja ripsienpidennykset pois ja kävi harvemmin kampaajalla.

Huomattuaan, että pystyi halutessaan saamaan säästöön jopa tuhat euroa kuussa, hän myös alkoi sallia itselleen mielitekoja, ja otti rakennekynnet takaisin.

”Alkuun voi olla hyväkin laittaa kaikki ei-pakollinen jäihin. Pitkällä tähtäimellä ehdottomuus ja itseltään kaiken kieltäminen ei kuitenkaan toimi.”

Enää Sanna ei ahdistu jokaisesta ostoksesta, mutta ei myöskään halua, että joulu 2017 toistuu.

”Joka kuukausi sallin ja budjetoin itselleni kivoja juttuja. Niitä voi kuitenkin järkeistää niin, että jos tässä kuussa käy hierojalla, ei käy kampaajalla tai kasvohoidossa. Kun rahankäyttö on suunniteltua ja hallittua, ei myöskään pode syyllisyyttä.”

Sanna jakaa puolisonsa kanssa kulut puoliksi niin, että Sanna maksaa ruuat ja muut taloustarvikkeet ja puoliso sähkön ja asumisen.

Sanna tiedostaa, että lapsettomalle, toisen aikuisen kanssa talouden jakavalle lahtelaiselle kulurakenne on erilainen kuin esimerkiksi Helsingissä asuvalle yksinhuoltajalle.

”Silloin voi olla vaikea saada säästöön, mutta jos mistään ei voi nipistää, voisiko jostain saada lisätuloja?”

Budjetointi syntyi omalle pohjalle

Sanna tekee ennakkoon jokaiselle kuulle kuukausibudjetin, johon hän kirjaa arvion kuukauden tuloista ja menoista. Eri kuluille on omat taulukkonsa, kuten velat, asuminen, laskut, ruoka, kulkeminen, huvit ja säästäminen. Kuun lopuksi hän kirjaa jokaiseen kohtaan toteuman.

Lisäksi Sanna seuraa kulutustaan päivätasolla kirjaten toteutuneet kulut kategorioittain. Kululuokka voi olla esimerkiksi harrastukset tai ruoka, jonka alla on eriteltynä elintarvikkeet ja ravintolasyömiset. Sanna kirjaa ylös toteutuneen summan ja laskee kuukausibudjettiin perustuvan, kyseistä kategoriaa koskevan jäljellä olevan summan, jolloin on helppo seurata, miten suunniteltu budjetti kuukauden aikana toteutuu.

Sannalla on tapana tehdä kirjaukset päivittäin, mutta yhtä lailla sen voisi tehdä kerran viikossa.

”Kun menoja seuraa päivä- ja viikkotasolla, pysyy ajan tasalla siitä, paljonko budjettia on jäljellä, jolloin on helpompi reagoida ajoissa ja jättää loppukuusta ostamatta asioita, jotka eivät ole pakollisia.”

Moni voi kokea kuukausibudjetin tekemistä työläämmäksi juuri menojen aktiivisen ylös kirjaamisen. Sannastakin se tuntui aluksi lähes pakkopullalta, kunnes tavasta alkoi tulla rutiinia.

Sanna ei löytänyt itselleen mieluista budjettipohjaa, joten hän päätti luoda sellaisen itse. Hän ajatteli, että siitä voisi olla apua myös muille, ja painatti 100 kappaleen erän budjettikirjaa myyntiin Instagram-seuraajilleen.

”Ajattelin, että jos edes 50 menee kaupaksi, saan painokulut takaisin. Koko erä myytiin kahdessa viikossa.”

Vajassa kahdessa vuodessa kirjaa on myyty liki 3000 kappaletta. Suosio yllätti Sannan.

”Kalenterimainen budjetointi tuntuu sopivan monelle. On muitakin, jotka minun tapaani hahmottavat asiat paremmin visuaalisesti, kirjaamalla ne ylös. Illalla voi myös tuntua mielekkäämmältä avata ruutuvihko kuin excel, etenkin jos tuijottaa koko pitkän työpäivän tietokoneen ruutua.”

Säästettävä summa heti sijoituksiin

Kuukausibudjetteja on Sannan kirjassa vuoden jokaiselle kuukaudelle ja omat sivunsa kuukausittaisten kulujen kirjaamista ja seuraamista varten. Lisäksi vuosisuunnitelmaan voi kirjata harvemmin toistuvat kulut.

Kolmen kuukauden välein on kvartaalikatsaus ja lopuksi vuosikatsaus. Niiden avulla pystyy hahmottamaan, paljonko on jäänyt säästöön tai sijoituksiin, tai saanut velkoja maksettua.

”Yksi kikka saada enemmän säästöön on budjetoida säästöön menevä summa, eli asettaa itselleen säästötavoite. Yleinen ohjenuora on 10–15 prosenttia tuloista. Ja kun säästettävän summan laittaa saman tien rahastoon tai muihin sijoituksiin, ei sitä tule niin helposti nostettua käyttöön.”

Budjetoinnin voi aloittaa koska tahansa, mutta vuoden alku voi olla monelle hyvä ja motivoiva ajankohta tehdä talouteen ryhtiliike.

”Tarkoitus on, että budjetoinnin avulla omasta taloudenhallinnasta tulisi kestävää. Eikä niin, että säästää hulluna vuoden ja palaa sitten vanhoihin tapoihin.”

Vaikka Sannan talous on kääntynyt päälaelleen, budjetointia hän ei aio lopettaa.

”Vaikka tiedän pärjääväni, eikä minulla enää ole ostoriippuvuutta, budjetointi tuo hallinnan tunnetta.”