50 haukea roskiksessa ja karhu – kalastusoppaan työssä sattuu uskomattomia

Karhu saarella, 50 haukea roskalaatikossa ja 200-kiloinen rausku. Kalastusopas Vesa Liukkosen vuosien varrelle mahtuu tarinoita, joita on vaikea uskoa todeksi.

Näitä tilanteita hän on kohdannut vuosikymmenten aikana Lounais-Suomen Saaristomerellä.

Kustavilainen Vesa Liukkonen on kolunnut merta lähes koko elämänsä, ja on huhtikuusta marraskuuhun enemmän merellä kuin maissa. Vuosien aikana on sattunut ja tapahtunut.

Kuten silloin, kun Vesan johtama kalastusseurue yöpyi saaressa, jossa yllättäen liikkuikin karhu. Vessakäyntien ohjeena oli pitää meteliä, ettei tule suurpedon yllättämäksi. Aamulla mökin kulmalta löytyi revittyjä kantoja ja tuoreita jätöksiä.

Suomessa päätoimisia kalastusoppaita on vain hieman yli kymmenen, ja yli kolmekymmentä vuotta alalla työskennellyt Vesa Liukkonen kuuluu heistä kokeneimpiin.

Vesa kuvailee Saaristomeren pohjoisosan kirkkaita vesiä kalastajan unelmaksi. Siellä sijaitsee laaja ja virtauksiltaan voimakas merialue Kihti, jossa vesi pysyy puhtaana ja hapekkaana.

”Näkösyvyys voi olla jopa viisi metriä.”

Kustavin alueen erityispiirteitä on myös se, että sieltä puuttuvat joet, jotka toisivat maa‑ ja metsä­talouden valumia mereen. Saaristossa avointa vettä ja monipuolisia kalapaikkoja riittää. Vesa tuntee parhaat alueet, mutta pitää ne kalamiehen tavoin omana tietonaan.

Hauki on (elämys)kala

Ennen merelle lähtöä Vesa kartoittaa asiakkaiden toiveet ja kertoo, mitä on realistista saada saaliiksi. Osalle tärkeintä on mahdollisimman suuri kala, toisille taas itse pyydetty ruokakala. Molemmissa ­tapauksissa kyse on elämyksestä. Hauki on suosituin ja usein varmin saalis, ja siksi se on kalastus­oppaan työssä erityisen tärkeä laji.

Vesalle hauki on myös monipuolinen ruokakala. Hänen suosikkireseptinsä on voissa paistettu haukifile, joka maustetaan suolalla sekä pippurilla ja viimeistellään tillillä. Tärkeintä on, ettei kalaa kypsennä liikaa.

Vesan veneessä kalastetaan vastuullisesti ja noudatetaan valikoivaa kalastustapaa. Se tarkoittaa, että ruokakalaksi otetaan vain sopivan kokoiset yksilöt eli noin 1,5–3 kilon kalat. Suuret hauet vapautetaan aina, sillä ne ovat tärkeitä kannan lisääntymiselle, ja pienempien annetaan kasvaa rauhassa.

Vesa opastaa asiakkaitaan niin tekniikassa kuin kalojen käsittelyssäkin. Oikea heittosuunta, sopiva syvyys, kelauksen rytmi ja välineiden hallinta ovat keskeisiä onnistumisen kannalta. Taitoa oli mukana seurueessa, jossa kolme miestä sai tunnissa peräti 38 haukea.

Kala nostetaan vedestä solmuttomalla kumihavas­haavilla, ja sitä käsitellään märin käsin limapinnan suojaamiseksi.

Kun kala on mitattu ja siitä on ehkä otettu kuva, se palautetaan veteen, kun on varmistettu sen täysi toipuminen.

Vesan omassa kännykässä on kuva yli 200 kiloiseksi kasvavasta täpläkotkarauskusta, joka tarttui sattumalta hänen uistimeensa Floridassa. Miehen ja kalan mittelö päättyi katkenneeseen vapaan ja väsymyksestä täriseviin käsiin. Uistin saatiin turvallisesti irti harvinaisesta rauskusta.

Suomen lainsäädäntö velvoittaa lopettamaan pyydetyn kalan nopeasti, jos se on vahingoittunut tai se otetaan ravinnoksi.

Aina näin ei ole tehty. Vesa muistelee tapausta noin 15 vuoden takaa, kun veneellinen isoja haukia oli kipattu sekajätteeseen. Viitisenkymmentä kalan raatoa löytyi mätänemästä roskalaatikosta.

”Tästä on onneksi päästy eteenpäin”, Vesa sanoo. Suurin osa vapaa-ajankalastajista arvostaa saalistaan.

Kauppa toi pojan takaisin

Vesan on vaikea kuvitella elämää ilman merta. Lapsena hän kalasti ja veneili isänsä kanssa, sitten nuoren turkulaisen intohimoksi tuli purjelautailu. Työtehtävät laivateollisuudessa veivät aina Karibialle asti, ja Suomessa omille kalastusreissuille alkoi tulla mukaan muitakin. Sana taitavasta kalamiehestä levisi, ja Kustaviin muuton jälkeen harrastuksesta kasvoi vähitellen päätoiminen ammatti.

Yksi työ ei Kustavin kaltaisessa saaristokunnassa yleensä elätä, toteaa kunnanjohtaja Rauno Peltola.

Peltolan mukaan monen kustavilaisen toimeen­tulo koostuu useasta lähteestä: maataloudesta, kalastuksesta, metsänhoidosta ja turismista. Vesakin myy opaspalveluiden rinnalla kalastusvälineitä.

Kesäisin vajaan tuhannen asukkaan kunnan väkiluku kymmenkertaistuu mökkiläisten saapuessa. Se näkyy myös Kustavin ainoassa ruokakaupassa, Salessa. Myyjä Ulla‑Jaana Kilpeläisen mukaan kauppa on ollut useana kesänä valtakunnallisesti eniten kaasua myyvä Sale.

Salella on Vesalle muutakin merkitystä kuin helppo ja nopea paikka hakea eväitä, kuten kalastusreissuille sopivia proteiinijuomia.

Kauppa vaikutti siihen, että Vesan poika Jesse palasi viime vuonna takaisin Kustaviin. Jesse toimi Salen laajennusosan vastaavana rakennusmestarina ja muutti töiden tuomana takaisin lapsuudenmaisemiinsa.

Tulevina vuosina Vesa pääsee vaarin ominaisuudessa opettamaan seuraavalle sukupolvelle ongen käyttöä.