Elina uskoi vuosia, ettei halua lapsia – sitten hänen ajattelunsa muuttui
Filosofi Elina Vessonen piti itseään vapaaehtoisesti lapsettomana. Vuosien pohdinta johti kuitenkin yllättävään oivallukseen: miten tunnistaa, mikä on aidosti oma toive?
Haluanko lapsia vai en? Nuorten aikuisten epäröintiä ruokkivat ilmastoahdistus, epävarma tulevaisuus ja pelko oman vapauden menettämisestä.
Filosofi Elina Vessonen pohti pitkään, miksi päätös lasten hankkimisesta voi tuntua niin vaikealta. Mistä voi tunnistaa, mitä itse haluaa, ja mikä puolestaan on ulkoapäin tulevaa painetta?
Vanhemmuus ei ole enää ainoa hyväksytty elämänpolku, ja siksi oman suunnan löytäminen voi olla aiempaa vaikeampaa. Esimerkiksi vapaaehtoinen lapsettomuus on hyväksytympää kuin koskaan ennen.
”Paineita vanhemmuuteen voi tulla lähipiiristä, mutta niitä luo myös yhteiskunnallinen huoli matalasta syntyvyydestä”, hän kuvailee.
”Jos on miettinyt, mikä omien vanhempien suorituksessa ei ole mennyt putkeen, voi tulla kuva, että vanhemmuus on hyvin vaikea tehtävä”
Näitä kysymyksiä Vessonen käsittelee tietokirjassaan Äidiksi vai ei – Mullistavan valinnan äärellä (Tammi 2026). Cambridgen yliopistosta valmistunut filosofian tohtori tarkastelee lapsikysymystä kirjassa myös filosofian näkökulmasta.
Nykyään Vessonen ajattelee, että omannäköinen elämä syntyy tekemällä valintoja ja sitoutumalla niihin.
”Omannäköisyys syntyy siis tekemällä, ei niinkään analysoimalla etukäteen, millaista omannäköinen elämä olisi.”
Omannäköisen elämän etsimisen lisäksi päätökseen vaikuttavat monet käytännön asiat, kuten ura, parisuhde, talous ja läheisten tarjoama tuki. Silti epävarmuus voi jäädä kalvamaan.
Vessosen mukaan moni pohtii, millainen kokemus synnytys olisi, miten raskaus muuttaisi omaa kehoa tai mitä vanhemmuus tekisi vapaudelle ja omalle ajalle. Myös omat ja puolison valmiudet vanhempina saattavat herättää kysymyksiä.
Millaiseen maailmaan lapsi syntyisi?
Tietoa ja vaihtoehtoisia näkökulmia siihen, mitä hyvä vanhemmuus voi olla, on entistä enemmän tarjolla. Siksi käsitykset hyvästä vanhemmuudesta saattavat tuntua ristiriitaisilta. Moni on käynyt terapiassa ja pohtinut omaa suhdettaan vanhempiinsa.
”Jos on miettinyt, mikä omien vanhempien suorituksessa ei ole mennyt hyvin, voi syntyä käsitys, että vanhemmuus on hyvin vaikea tehtävä.”
Maailma voi vaikuttaa myös kovin epävarmalta paikalta kasvattaa lapsia. Vanhemmuutta pohtivalle saattaa Vessosen mukaan tulla tunne, että tulevaisuus on täynnä uhkia. On sotia, pandemioita ja ilmastonmuutokseen liittyviä kriisejä.
”Kukaan ei kritisoinut minua suoraan silloin, kun olin lapseton ja ajattelin olevani koko elämäni lapseton.”
Normit vaikuttavat valintoihimme
Vessonen piti itseään pitkään vapaaehtoisesti lapsettomana. Hän ei kokenut vauvakuumetta. Juhlissa hänestä tuntui hämmentävältä, kun hänelle yritettiin antaa vauva syliin ihasteltavaksi.
Vessosen kokemukset osoittivat, että lapsettomuuden valitseminen on nykyään varsin hyväksyttyä. Normit ovat höllentyneet esimerkiksi parinkymmenen vuoden takaisesta.
”Kukaan ei kritisoinut minua suoraan silloin, kun olin lapseton ja ajattelin pysyväni lapsettomana koko elämäni”, hän sanoo.
Vessosen mukaan tulkitsemme perhesuunnittelua koskevia keskusteluja helposti omien ennakko-oletustemme pohjalta. Saatamme nähdä niissä normatiivisia odotuksia, joita keskusteluun ei todellisuudessa sisälly.
Joskus kysymys ”Haluatko lapsia?” voi kummuta aidosta kiinnostuksesta ilman, että kysyjä toivoo toisen valitsevan tietyllä tavalla.
Vessonen pohti paljon myös sitä, voiko pyrkimys välttää normien mukaan elämistä kääntyä itseään vastaan. Oliko hän vapaaehtoisesti lapseton, koska ei halunnut elää normien mukaan?
Suomessa on paljon hyvää lapsiperheille
Tätä nykyä Vessonen on pienen lapsen äiti. Päätöksenteon edetessä varmuus omasta lapsitoiveesta vahvistui.
”Minulle ei edelleenkään tullut vauvakuumetta. Pohdiskelu tuntui vähitellen muokkaavan minua uudenlaiseksi ihmiseksi, joka lopulta todella halusi saada lapsen.”
Vanhemmuus on ollut Vessoselle mieluista. Kansainvälisesti vertaillen Suomi tarjoaa Vessosen mukaan hyvät edellytykset lasten hankkimiseen ja vanhemmuuteen.
Suomessa on pitkät ja hyvin korvatut vanhempainvapaat sekä paljon palveluja. Tutkimustenkin mukaan esimerkiksi neuvolapalveluihin ollaan Suomessa pääosin tyytyväisiä.
Hän on liikkunut lapsen kanssa monissa paikoissa ilman ongelmia.
”Varmasti Suomi ei ole valmis maa lasten ja nuorten näkökulmasta, mutta hyvää on paljon, ja sen hyvän esiin nostaminen on mielestäni tärkeää. On ollut oikeastaan liikuttavaa huomata, miten ihanasti kaikki toimii.”
Elina Vessonen (s. 1990) on vuonna 2019 Cambridgen yliopistosta väitellyt tieteenfilosofi. Hän on julkaissut tutkimusartikkeleita alansa kansainvälisissä huippujulkaisuissa ja kirjoittanut filosofiaa yleistajuistavia artikkeleita.
Vessosen uutuuskirja Äidiksi vai ei – mullistavan valinnan äärellä julkaistaan 3.9.2026. Kirjassa Vessonen etsii vastauksia tieteestä, filosofiasta ja kirjallisuudesta ja kertoo omasta päätöksestään. Miksi äitiys on joillekin itsestäänselvä valinta, kun taas toiset pohtivat päätöstä vuosikausia varmuuteen pääsemättä.
