Koiran omistajanakin voi säästää: "En ole maksanut juuri mistään"

Oletko pohtinut, paljonko koiraan menee rahaa vuodessa? Inka, Jenni ja Mari kertovat, paljonko heillä kuluu. Halvallakin voi päästä!

Inka Kansi halaa koiraansa
Inka Kansi halaa koiraansa
Teksti: Inka Ikonen
Kuvat: Eveliina Vuorma, Marjaana Malkamaki, Tomi Glad
26.2.2026 | Päivitetty 26.2.2026

Vajaa puoli vuotta sitten helsinkiläisen Inka Kansin, 36, perhe ihastui veikeän näköiseen rescuekoiraan. Se oli tuotu noin kahdeksanviikkoisena romanialaisen koiratarhan portille muovikassissa.

”Onneksi sitä ei ollut heitetty roskiin tai ojaan, mitä Romaniassa tapahtuu valitettavan paljon”, Inka kertoo.

Hän työskentelee vapaaehtoisena adoptioyhteyshenkilönä rescueyhdistys Kulkureissa.

Inkalla on puolisonsa kanssa 3- ja 8-vuotiaat pojat sekä puolitoistavuotias Penni-kissa, joten oli tärkeää varmistaa, että koira sopeutuu muihin perheenjäseniin.

Pari ensimmäistä viikkoa koira oli peloissaan ja murisi lapsille. Inka kuitenkin tiesi, että alku voi olla haastava. Vähitellen koira alkoi tottua. Se sai nimekseen Milli.

”Milli on osoittautunut aivan ihanaksi kainalo­kaveriksi. Se painaa päänsä meitä vasten ja on todella hellyydenkipeä.”

”Emme voi jatkaa näin tulevaisuudessa”

Tilastokeskuksen kulutustutkimusta hyödyntävän arvion mukaan suomalaiset lemmikkikotitaloudet käyttävät keskimäärin noin 1 000 euroa vuodessa lemmikkieläinten hankintaan, tuotteisiin ja palveluihin.

Inka maksoi Millistä ensin 850 euron kulukorvauksen, joka sisälsi muun muassa koiran kuljetuksen Romaniasta, passin sekä eläinlääkärikulut rokotuksista ja siruttamisesta.

Milli on kotiutumisvaiheessa ja ollut perheessä parisen kuukautta. Nykyisillä kuluilla lemmikkien ylläpitoon perheellä menee vajaa 3 000 euroa vuodessa.

”Kissan tai koiran omistaminen ei ole halpaa. Meillä koira on huomattavasti kalliimpi kuin kissa.”

Pelkästään koiran ruoat maksavat pari tuhatta euroa vuodessa eli noin 170 euroa kuussa. Summasta 90 euroa on puruluita ja nameja.

Inka syöttää Millille ravintorikkaita sonnin suteja, jotka maksavat viisi euroa kappale, ja niitä menee yksi päivässä.

”Emme voi jatkaa näin tulevaisuudessa, mutta uskon, että kulut tasaantuvat, kun löydämme koiran vatsalle sopivan ruoan. Ja kun puremisen tarve vähenee, voimme varmasti myös antaa edullisempia herkkuja.”

Ruokakulujen lisäksi Inka on yllättynyt siitä, miten paljon koira on tuhonnut tavaroita.

”Olemme joutuneet ostamaan useammat valjaat ja hihnat.”

Tarvikkeita Inka on hankkinut paitsi uutena, myös Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puodista. Keskimäärin niihin menee rahaa noin 20 euroa kuussa.

”En edes halua ajatella, paljonko rahaa näiden parin ensimmäisen kuukauden aikana on kulunut siihen, kun koira on syönyt muun muassa kenkiä ja lasten leluja. Ostin Millille kevythäkin, mutta se tuhosi senkin. Toivon, että tuhoaminen rauhoittuu, kun Millin stressitasot laskevat.”

Inka Kansi koiransa kanssa lumisessa metsässä

Inka Kansi on opiskellut koirien elekieltä, jota Milli osaa hänen mukaansa käyttää taitavasti, joten he pystyvät kommunikoimaan hyvin.

Inka kuitenkin kokee, että rahanmenosta ja menetetyistä tavaroista huolimatta rescuekoiran ottaminen on ”paras asia ikinä”.

Penni-kissan suurin kuluerä on ruoat ja herkut, joihin menee noin 50 euroa kuussa.

”Kissa on ollut meillä puolitoista vuotta, ja siihenkin on saatu rahaa uppoamaan.”

Kissalla täytyy olla vakuutus, koska kasvattaja teettää sillä vielä pentuja. Koiralla ei ole vakuutusta. Inka on suunnitellut, että hän siirtäisi puolisonsa kanssa tietyn summan erilliselle tilille joka kuukausi tulevia eläinlääkärikuluja varten.

Inka suosittelee harkitsemaan lemmikin hankkimista tarkkaan. Etukäteen kannattaa miettiä, miten esimerkiksi yllättävät eläinlääkärikulut pystyy maksamaan.

”Muuten tilanne on ihan hirveä.”

Inka käytti rahaa lemmikkiin 2880 € vuodessa.

Satanen suuhun kuussa

Tamperelainen Jenni Kettusalo, 37, hankki pari vuotta sitten unelmiensa koiranpennun: puolanvinttikoira Piiskun.

Hän on joutunut käyttämään Piiskua eläinlääkärissä kahteen kertaan, ja rahaa on palanut 900 euroa. Jenni ei ole ottanut Piiskulle vakuutusta, koska se olisi tullut turhan kalliiksi rodun harvinaisuuden ja tapaturmariskien takia.

”Olemme maksaneet vuoden aikana koiran verran eläinlääkärikuluja. Oli yllätys, että näin nuorella koiralla voi tulla näin lyhyen ajan sisään tarkastusta vaativaa oireilua”, Jenni sanoo.

Siksi hän haluaa panostaa ruokaan. Piisku syö vähän kalliimpaa nappulaa, jotta sen maha kestää ja pysyy oireettomana. Ehkä niin voi välttää eläinlääkäriä.

Jenni Kettusalo koiransa kanssa

”Koira tuo niin paljon iloa elämään, etten osaa olla ilman. Mutta seuraava koira ei ehkä ole näin jättimäinen”, Jenni Kettusalo sanoo.

Jennin perheellä on Piiskun lisäksi 11-vuotias maatiaiskissa Riemu. Lemmikkeihin kuluu rahaa yhteensä vuodessa noin 1 800 euroa eli noin 150 euroa kuussa.

”Siitä noin satanen menee suusta sisään”, Jenni kommentoi.

Haaveiden harrastuskaveri

Jenni on teinistä saakka haaveillut koirasta, jonka kanssa voisi harrastaa.

”Piiskun kanssa voin hoivata sisäistä teiniäni”, Jenni kertoo.

Piisku on Jennin kuudes koira. Ennen sitä oli neljän vuoden koiraton kolo.

”Nyt tuntuu, että asiat ovat niin kuin niiden kuuluisi olla. Piisku on kuin elokuvien tai sarjakuvien koira, jonka kanssa voi keskustella.”

Piisku kulkee emäntänsä perässä ja hakee läheisyyttä. Heillä on myös yhteistä huumoria.

”Piisku tietää, mikä ihmisiä naurattaa. Se piilottaa luita ja tekee hassuja koiramaisia asioita.”

Jenni on käynyt Piiskun kanssa kokeilemassa erilaisia lajeja, kuten rally-tokoa.

”Piisku on rakastanut kaikkia lajeja. Aina kun teemme jotain yhdessä, se syttyy. Kun lähestymme hallia, se alkaa vetää niin, että käsi meinaa irrota.”

Innostuksesta huolimatta Jenni pyrkii olemaan harrastusten suhteen maltillinen. Tiiviskurssi koirakoululla maksaa noin 140 euroa ja yksi tunti 27 euroa. Jos jossain kuussa ei ole rahaa tai jaksamista harrastaa, se on ok. Vakituinen viikkoryhmä tulisi edullisemmaksi, mutta vaatii sitoutumista ja on kertaostona useamman satasen.

Lisäksi Jenni metsästää harrastusvarusteita ja -vaatteita nettikirppareilta.

”Manttelit ovat ihan ihmistakkien hinnoissa, mutta onneksi kirppareilta niitä löytää halvalla. Ostin juuri 70 euron arvoisen sadetakin kympillä.”

Jenni käytti rahaa lemmikkiin 1800 € vuodessa.

Kaikki tarvikkeet ilmaiseksi

Maria Mänttäri, 37, on löytänyt sosiaalisen median koiratarvikkeiden kierrätys- ja lahjoitusryhmistä pedit, kupit, pannat, valjaat, hihnat, lelut ja vaatteet hänen kaksivuotiaalle beaglelleen Mainiolle. Lisäksi tarvikkeita on tullut sukulaisilta ja ystäviltä.

”En ole maksanut juuri mistään. Ryhmissä on tosi hyvää tavaraa tarjolla ilmaiseksi, joten olisi järjetöntä ostaa uutta.”

Maria Mänttäri koiransa kanssa

Maria Mänttärin beagle Mainio on seurallinen ja ihmisrakas. Omistaja kuvailee sen olevan jopa läheisriippuvainen perheestään. ”Se haluaa olla koko ajan kaikessa mukana. Jos se jää yksin sisälle, se kyllä ilmoittaa, että jotain unohtui.”

Parhaita löytöjä ovat takit eri sääolosuhteisiin.

”Ne ovat uutena kalliita. Kovilla pakkasilla Mainio viihtyisi vain takkatulen ääressä kotisohvalla, joten takit tulevat hyvään käyttöön lenkille houkutellessa.”

Mainio elää omistajansa mukaan koiran unelmaelämää saadessaan juosta vapaana Huittisten pelloilla ja metsissä. Energinen koira nauttii vapaudestaan.

Mainion kennelnimi Aivankuin Crazy Cha Cha Cha kuvaa Marian mukaan hyvin koiran luonnetta. Nuori koira vaatii paljon leikkiä ja lenkkeilyä.

”En osta mieliteosta mitään”

Maria haluaa käyttää koiraan rahaa järkevästi.

”En osta mieliteosta koiralle mitään.”

Hänellä kuluu koiraan vuodessa vajaa 800 euroa, josta alle 500 euroa menee ruokaan. Loput rokotuksiin, matolääkkeeseen ja vakuutukseen, joka kustantaa 20 euroa kuussa.

Marialla itsellään on sairaskuluvakuutus, joten hän kokee, että samanlainen turva täytyy olla myös lemmikillä. Vakuutus myös auttaa minimoimaan yllättäviä kuluja.

”Jos Mainiolle pitäisi tehdä vaikka iso, kallis leikkaus, en halua joutua miettimään, että annanko piikin vai leikkautanko koiran. Summa on pieni hinta siitä turvasta, että pienellä rahalla saa apua isompiin ongelmiin.”

Muiden haastateltavien tavoin Maria panostaa lemmikin ruokaan.

”Ruokavaliosta en tingi yhtään. Kun hyvä nappula on löydetty, pidän siitä kiinni. Se on vähän kalliimpaa, mutta niin laadukasta, ettei sitä tarvitse antaa niin paljoa, ja se pitää Mainion terveenä.”

Pentuna Mainio oli herkkävatsainen, mutta sopivalla ruoalla oireet ovat pysyneet poissa. Oikeaa ruokaa etsittiin vuosi.

”En poikkea ruokavaliosta edes juhlapäivinä. Turha aiheuttaa koiralle kärsimystä.”

Maria käytti rahaa lemmikkiin 765 € vuodessa.