Minna halusi tietynlaiset keittiönkaapit – ne oli pakko tehdä itse
Voiko keittiön rakentaa itse ja ilman aiempaa kokemusta? Kyllä, ja vieläpä halvalla.
Minna Ulmanen muistaa hetken, jolloin kaikki sai alkunsa. Hän selasi netissä keittiökuvia ja pysähtyi katsomaan yhtä yksityiskohtaa: laatikoiden kauniita lohenpyrstöliitoksia. Sellaista hän ei ollut nähnyt valmiskeittiöissäkään.
"Juuri tuollaiset kaapit haluan omaan keittiöön," Minna ajatteli.
Ajatus tuntui kuitenkin lähes mahdottomalta. Ivalossa asuva pariskunta rakensi samaan aikaan omaa taloaan, eikä aikaa ylimääräisille projekteille tuntunut olevan. Puoliso Mika Vikeväkorva epäili, että kaappien tekeminen itse veisi kohtuuttomasti aikaa.
Minna ei silti luopunut ideasta. Sen sijaan, että hän olisi lähtenyt keittiöliikkeeseen, Minna ilmoittautui Ivalon kansalaisopiston puutyökurssille tavoitteenaan rakentaa keittiökaapit alusta asti itse, vaikka kokemusta puutöistä ei juuri ollut.
"Kurssin opettaja Pentti lähti tähän innolla mukaan. Hän neuvoi, miten puu käyttäytyy ja mitä pitää milloinkin huomioida."
Kurssista tuli korvaamaton. Sen aikana Minna oppi, kuinka pöytäsirkkeliä, erilaisia höyliä ja poria, vannesahaa ja jyrsintä käytetään. Neulonnan, savitöiden ja askartelun ystävä oli löytänyt uuden intohimon.
Kaksi vuotta, 200 tuntia ja yksi käsityökurssi
Kaksi vuotta ja noin 200 kansalaisopistossa vietettyä tuntia myöhemmin Minnan ja Mikan yhteisprojekti on saareketta vaille valmis.
Keittiö syntyi selkeällä työnjaolla: Minna suunnitteli kokonaisuuden, ja Mika vastasi keittiön tasoista, jotka hän teki siperianlehtikuusesta. Työskentelytaso liimattiin kahdesta leveästä lankusta ja hyllytasot tehtiin yksittäisistä lankuista. Tasot käsiteltiin saunavahalla, jotta puu kestää käyttöä. Lisäksi Mika teki takoraudasta hyllyihin kannattimet sekä rakensi keittiön taustarakenteet.
"Epätoivon hetkiä ei tullut, mutta muutamia tuumaushetkiä kylläkin."
Minna puolestaan rakensi keittiön kaikki kaapit ja laatikostot. Puulajiksi valikoitui vahva ja kestävä koivun liimapuulevy. Tämän lisäksi Minna laatoitti keittiön välitilat ja maalasi kaappien ovet.
Keittiön upeimmat yksityiskohdat ovat Minnan tekemät lohenpyrstöliitokset, jotka hän teki laatikoiden kulmiin. Niillä tarkoitetaan perinteisiä puuliitoksia, jotka ovat näyttäviä, ja joiden tekemiseen ei tarvita ruuveja ja nauloja.
"Niiden tekeminen meni harjoittelulaatikoiden jälkeen sujuvasti. Epätoivon hetkiä ei tullut, mutta muutamia tuumaushetkiä kylläkin", Minna sanoo.
Lohenpyrstöliitokset ovat keittiön ylpeydenaihe.
Keittiö valmistui alle kahdella tuhannella eurolla
Mika arvioi, että keittiön tekeminen omin käsin säästi pitkän pennin, sillä kokonaisuuteen meni työntuntien lisäksi vain joitakin satasia. Säästöä syntynee myös ajan saatossa, sillä täyspuinen keittiö kestää aikaa.
"Tarkkaa summaa en osaa sanoa, mutta yksi kaappi laatikostoineen maksoi noin 120 euroa. Keittiöön meni siis alle kaksi tuhatta euroa."
Yhdessä tekeminen tiivistää myös parisuhdetta.
Jotakin erityisen kaunista on myös siinä, että keittiö on yhdessä tehty. Sekä Minna että Mika ovat luonteeltaan kärsivällisiä, eivätkä hermostu, vaikka heti ei ole valmista.
Se on helppo uskoa, sillä keittiön lisäksi koko koti on pariskunnan itse rakentama. Mika ja Minna muuttivat Helsingin seudulta Ivaloon vuonna 2017 ja alkoivat rakentaa Mikan sedän vanhalle tontille.
"Keittiöön meni siis alle kaksi tuhatta euroa."
Yhdessä tekeminen tekee hyvää myös parisuhteelle.
Kun Mika julkaisi keittiöstä kuvan Facebookin Tehdään puusta -ryhmässä, julkaisuun sateli ihastuneita kommentteja. Ylpeä aviomies oli onnellinen saadessaan kehua puolisoaan.
"Minnan tarkkuus on ihailtavaa. Minulta ei olisi ollut tähän yksin."
Etelän ruuhkista Lappiin unelmaa toteuttamaan
Mika Vikeväkorva ja Minna Ulmanen muuttivat Lappiin Helsingin seudulta, kun aamuruuhkat ja jatkuva parkkipaikan etsiminen alkoivat väsyttää. Muutto merkitsi pariskunnalle mahdollisuutta toteuttaa itseään luontoon ja omavaraisuuteen liittyvien unelmien merkeissä.
Pariskunnan talon on määrä valmistua ensi kesänä. Se on rakennettu ekologisia periaatteita kunnioittaen ja suurelta osin omin voimin.
Talon rakenteissa on käytetty lähes yksinomaan puuta, ja rakennus lepää pilareiden varassa avoimen rossilattian päällä. Eristemateriaalina on turve, ja savikerroksen päälle on kipsivalu. Kodissa on lattialämmitys. Luonnonmateriaalit sitovat lämpöä ja tekevät rakenteista hengittäviä ja pitkäikäisiä. Polttopuut tulevat omasta metsästä, mikä vähentää ostetun energian tarvetta etenkin talvella. Lämmitystä tukee hybridivaraaja, johon on mahdollista liittää aurinkokeräimet.
Myös jäte- ja vesiratkaisut on mietitty omavaraisuuden näkökulmasta. Talossa on erillinen kompostikellari keittiöjätteille ja kuivakäymälälle. WC on alipaineistettu eikä käytä huuhteluvettä. Juomavesi nostetaan rannassa sijaitsevasta kaivosta.
"Kaikki on tehty suunnittelua myöten itse. Vain sähkö- ja putkimies on ulkopuolelta", kertoo rakennusalalla työskentelevä Mika.
Pariskunnan haaveissa siintää osittain omavarainen elämä: pihassa kanat, kukkoja, lampaita ja vuohia. Arki on tuntunut jo nyt oikealta.
"Myös yhteinen lapsemme on innostunut pohjoisessa asumisesta. Hän sanookin, että ihanaa isi, että olet löytänyt tällaisen paikan, jossa kalat saa järvestä ja marjat metsästä", Mika sanoo.
- 1.Näitä pintoja tuskin pyyhit – siksi kotisi on niin pölyinen
- 2.Haluatko pehmeämmät pyyhkeet? Näin ne kannattaa pestä
- 3.Olisitko arvannut? Näin harvoin yöpuku tarvitsee pestä
- 4.Pidetäänkö juhlissa kenkiä sisällä? Näin etiketti menee
- 5.Etkö halua mennä paljain olkapäin juhliin? Prinsessa Dianan kikka auttaa
- 6.Miten meikkaat silmäsi? Se saattaa paljastaa ikäsi
Uusimmat jutut sähköpostiisi