Petra tienasi 800 euroa käytettyjä vaatteita myymällä
Kolme äitiä kertoo, miten he tienaavat lastenvaatteilla – ja miten he bongaavat halvat hinnat.
”Kymmenen vuotta sitten en olisi ostanut kirppikseltä mitään, mutta nyt pidän sitä yhtenä helpoimmista säästökohteista lapsiperheessä”, Petra Tuomisaari-Maksimainen sanoo.
Neljä asiaa korostuu lastenvaatteita hankittaessa: kestävyys, yhdisteltävyys, tarpeellisuus ja mukavuus. Tätä mieltä on porilainen Petra Tuomisaari-Maksimainen, 34, jolla on 2- ja 6-vuotiaat lapset. Hän kokee olevansa hyvin hintatietoinen ja vastuullinen kuluttaja, joka tekee suurimman osan hankinnoistaan verkkokirpputoreilla, kuten Vintedissä ja Torissa. Vielä kymmenen vuotta sitten hän oli himoshoppailija, joka kantoi Yhdysvaltojen-matkalta vaatteita kotiin matkalaukuittain.
”Olen huomannut, että kirppiksilläkin ekologisuus voi kadota, jos ostetaan vain siksi, että löytyi halpa. Itse yritän pitää kiinni siitä, etten osta vain hinnan vuoksi.”
Petralle yksi kriteeri on ylitse muiden
”Lapset kulkevat meillä näteissä vaatteissa, mutta minulle on tärkeintä, että vaatteet ovat mukavia. Niissä pitää voida liikkua ja leikkiä helposti. Pienemmän kohdalla mietin myös päiväkodin henkilökunnan näkökulmaa ja esimerkiksi sitä, kuinka helppoa on vaihtaa vaippa.”
Petra ei syynää vaatteiden materiaaleja. Oleellisempaa on, että vaatetta voi käyttää huolettomasti. Tahrat eivät saa harmittaa. Siistimmät pyhävaatteet hän pitää erikseen.
Neljä asiaa korostuu lastenvaatteita hankittaessa: kestävyys, yhdisteltävyys, tarpeellisuus ja mukavuus.
Petralla on tarkka järjestelmä lastenvaaterumban pyöritykseen. Hän on ahkera pyykinpesijä, joten vaatteita ei tarvitse olla paljon. Muuten häntä alkaisi ahdistaa.
”Käytettyjen vaatteiden kohdalla ajattelen, että jos joku on pessyt vaatetta, eikä se ole mennyt miksikään, se kestää todennäköisesti myös meidän pesukertoja.”
Lasten vaatekaapit hän on järjestellyt niin, että ylemmissä laatikoissa on käytössä olevat vaatteet ja alemmissa on lajiteltuna seuraavien kokojen vaatteita.
”En laita niitä varastoon, vaan pidän ne näkyvillä, mutta poissa tieltä. Näin ei tule ostettua liikaa eikä tarvitse jatkuvasti miettiä, onko seuraavaa kokoa olemassa. Ennakointi on kaiken a ja o.”
Pieneksi jääneet vaatteet hän myy eteenpäin verkkokirpputoreilla. Viimeisen vuoden aikana hän on tienannut 800 euroa.
”Siinä on jo yhden kesälomareissun verran rahaa. Olen myynyt suurimmaksi osaksi muutaman euron vaatteita. Kun tavaraa alkaa mennä, siihen koukuttuu.”
Selkeä systeemi myyntiin
Kodinhoitohuoneessa Petralla on erilliset pussit tekstiilikeräykseen, lahjoitukseen ja myyntiin meneville vaatteille. Näin vaatteet eivät jää nurkkiin pyörimään.
”Minulle vastuullisuus kuluttajana tarkoittaa sitä, että jos ostan jotain, vastaan myös siitä, minne tavara päätyy.”
Petra on itse verkkokauppayrittäjä, joten postittaminen on hänelle vaivatonta. Hän vinkkaa hankkimaan postituspusseja marketista.
”Teen paketeista kauniita käärimällä tuotteet silkkipapereihin”, hän kertoo.
Petran lastenvaatebudjetti 300 € / vuosi.
Alehaukka ostaa hinta ja tarve edellä
Vantaalainen Tiina Grönroos, 28, ostaa lastenvaatteet edullisen hinnan perusteella. Hän hoitaa kuopustaan kotihoidon tuella ja puoliso opiskelee, joten perheen tulotaso on aiempaa matalampi.
Tiina hankkii 1- ja 4-vuotiaille lapsilleen suurimman osan vaatteista käytettynä kirpputoreilta.
”Lapset kasvavat niin nopeasti, etten näe pointtia ostaa uutena.”
Vantaalainen Tiina Grönroos ostaa harvoin kaupoista mitään normaalihintaan. ”Viime vuonna taisin ostaa yhdet talvihanskat.”
Yleensä hän hankkii tarvitsemansa jo ennakkoon välttyäkseen stressiltä. Esimerkiksi syyskengät saattavat löytyä jo keväällä. Hän ostaa usein vain tarpeeseen.
”Joskus joku kuosi tai vaate on niin söpö ja ihana, että tekee mieli ostaa, vaikkei sitä niin tarvitsekaan. Viimeksi ostin kolmella eurolla tytölle kesämekon.”
Tiina kertoo olevansa ”todellinen alehaukka”. Kauppojen alennusmyynneistä hän metsästää seuraavan kauden ulkovaatteita. Niissä hän panostaa laatuun. Reima ja Name It ovat hänen suosikkejaan hyvien teknisten ominaisuuksien vuoksi.
”Äitinikin on sanonut, että teen tosi hyviä löytöjä. Jaksan etsiä ja käyttää siihen aikaa. Se on minulle vähän kuin harrastus. Viime tammikuussa löysin toppahousut seitsemällä eurolla. Jos hinta on noin halpa, nappaan mukaan, vaikka en olisi ihan varma, tulevatko ne käyttöön.”
”Viime tammikuussa löysin toppahousut seitsemällä eurolla.”
Käytettyjä vaatteita hän ostaa sovelluksista tai naapurissa sijaitsevalta kirpputorilta. Hän on huomannut saavansa usein myytyä ostamansa tuotteen lähes samalla hinnalla eteenpäin, vaikka olisi maksanut siitä viisi euroa.
”Se helpottaa päätöksen tekemistä. Kynnys ostaa on matalampi.”
Tiina myy itse lastenvaatteita pari kertaa vuodessa. Sovelluksissa myymistä hän karttaa, koska se vie pakkaamisen takia enemmän aikaa ja vaivaa.
”Kerran sain kahden viikon myynnistä 150 euroa. Myynti on minulle enemmän keino hankkiutua tavarasta eroon. Lahjoittaminenkin kiinnostaa, mutta haluaisin tietää tarkalleen, minne vaatteet päätyvät.”
Tiinan lastenvaatebudjetti 500 € / vuosi.
Merkkiuskollinen Mimmi
Mimmi Sannikka, 41, suosii lapsellaan tiettyjen suomalaisten merkkien vaatteita. Ensisijaisesti hän pyrkii löytämään niitä käytettynä. Hän on huomannut, että suurin osa lastenvaatteista on todella huonolaatuisia.
”Ihmisillä on hirveästi tavaraa, ja he vain yrittävät päästä siitä eroon”, Mimmi sanoo.
Mimmi Sannikka on yrittäjä ja monille More to Love- ja PlusMimmi-blogeistaan tuttu vaikuttaja. Vielä joitakin vuosia sitten hän osti hetken mielijohteesta. Nyt hän panostaa laatuun ja ostaa vain tarpeeseen.
Sopivien tuotteiden löytäminen käytettynä vie yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Mimmi asuu Kirkkonummella ja kiertää lähialueiden kirpputoreja niin usein, että lapsi luuli äidin työskentelevän kirpputorilla.
Hänen lapsensa on kaksivuotias, ja kokoa 90 isommat vaatteet alkavat olla loppuun käytettyjä. Päiväkotivaatteet ja parhaimmat vaatteet Mimmi pitää erillään. Näin lempivaatteet eivät kulu ja tahriinnu niin herkästi.
”Hinta ei ole minulle ensisijainen kriteeri. Vaatteen ei tarvitse olla halpa. Voin maksaa kymmeniä euroja käytetystä haalarista, jos sen ominaisuudet ovat tallella.”
”Voin maksaa kymmeniä euroja käytetystä haalarista, jos sen ominaisuudet ovat tallella.”
Lastenvaatteissa hän arvostaa laatua, luonnonmateriaaleja, kauniita kuoseja ja värejä, eettisyyttä sekä jälleenmyyntiarvoa. Hänen lempimerkkejään lastenvaatteissa ovat muun muassa Marimekko, Kaiko, Mainio, Reima ja Mini Rodini.
”Ostan lapselle vaatteita, joita ostaisin itsellenikin. Tykkään myös siitä, että meidän asut sopivat yhteen”, hän kertoo.
Kirpputoreiltakaan hän ei osta kuin tarpeeseen. Samaa hän suosittelee muille.
”Älä osta vain siksi, että jokin on halpaa.”
Mimmi ennakoi ja pitää listaa siitä, mitä hän milloinkin etsii. Keväällä hän kartoitti jo syksyn tarpeita ja hankki muutaman haalarin valmiiksi.
”Kun lapsi oli pienempi, en vielä hahmottanut, miten vaatteiden koot ja vuodenaikojen syklit menevät. Silloin tuli tehtyä hutiostoksia. Nyt teen täsmähankintoja ja tiedän, mistä etsiä.”
Pieneksi jääneitä lastenvaatteita hän myy kirpputoreilla, jotka hoitavat hinnoittelun ja myynnin hänen puolestaan. Ostajana Mimmi pitää eri sovellusten käytöstä, mutta ei itse jaksa käyttää aikaa tuotteiden postittamiseen. Hän myy eteenpäin vain sellaisia vaatteita, joiden laatu täyttää hänen vaatimuksensa. Huonokuntoisempia hän lahjoittaa eteenpäin tai laittaa poistotekstiilien keräyspisteeseen.
”Kannattaa jo ostaessa katsoa vaatteen materiaalia ja välttää keinokuituja, koska hyvä materiaali kestää, ja vaatteen jälleenmyyntiarvo säilyy paremmin.”
Mimmin lastenvaatebudjetti 700 € / vuosi.
Uusimmat jutut sähköpostiisi