Ruokarobotti teki historiaa – Kansallismuseo otti sen kokoelmiinsa

Valkoinen henkilöauto ajaa Vantaalla sijaitsevan Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuksen pihaan. Auton kyydissä on S-ryhmän ruokarobotti, josta on tulossa osa Suomen kansallismuseon kokoelmaa.

Katukuvasta tutuksi tullut valkoinen robotti nostetaan työntölavalle ja kuljetetaan sisätiloihin. Ruoan verkkokaupan kehityksestä vastaava Emilia Ala-Kurikka ja pikatoimitusten kehittämisestä vastaava Iona Maaranto luovuttavat tuhansia kilometrejä kulkeneen ruokarobotin Suomen kansallismuseon intendentti Maria Ollilan haltuun.

Ollila jakaa kaikille kenkäsuojat – entisen logistiikkahallin tiloihin ei saa tuoda likaa, joka voisi vaarantaa museoesineiden herkän säilyvyyden. Museon kokoelmayksiköt vastaa siitä, että esineet säilyvät turvallisesti vuosisatojen ajan.

Vastaanottohuoneen jälkeen ruokarobotti käy läpi perusteellisen puhdistuksen.

”Kokoelmiin tulevat esineet, kuten robotti, laitetaan hapettomaan käsittelyyn tai pakastetaan. Näin torjutaan tuhohyönteisiä ennen pitkäaikaissäilytykseen siirtämistä”, Ollila kertoo.

Suomen kansallismuseo kerää aktiivisesti esineitä, jotka kertovat yhteiskunnan muutoksista. Viime vuosina kokoelmiin on otettu muun muassa drooni ja koiran valopanta. Drooni kertoo ilma-automaation yleistymisestä, valopanta liittyy museoiden yhteiseen yö-aiheiseen dokumentointiin.

Hankittavissa esineissä painottuu niiden tarina. Siksi Kansallismuseon kokoelmiin päätyi myös kynä, jolla ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen keväällä 2022. Kynä on symbolinen esine erään aikakauden suuresta käännekohdasta.

Arkeakin tallennetaan

Ollilan kokemuksen mukaan moni yllättyy siitä, että tavallinen arki on museotavaraa. Arkea tallennetaan sekä nykyhetkeä että tulevia sukupolvia varten. Ruokarobotti herätti museon kiinnostuksen, sillä siinä yhdistyvät arkinen muutos, teknologinen murros ja kaupan alan kehitys.

”Tallennamme nykyaikaa, koska se on tulevaisuuden historiaa. Ruokarobotit ovat osa katukuvaa ja arjen teknisiä innovaatioita, jotka ovat muuttaneet elämäämme lyhyessä ajassa. Robotiikka ympäröi meitä kaikkialla. Ruokarobotti kertoo siitä, miten nopeasti tekniikka yleistyy ja muuttaa arkea”, Ollila sanoo.

Kun Suomen kansallismuseo pyysi robottia osaksi kokoelmaansa, S-ryhmässä iloittiin kunniasta.

”Olimme todella mielissämme. Ruokarobotit ovat arkea mullistava ilmiö, ja on hienoa, että yksi niistä saadaan talteen tuleville sukupolville”, toteaa Emilia Ala-Kurikka.

Robotti annettiin museokäyttöön lahjoituksena, eikä sen arvoa julkisteta.

Autonomiset ruokarobotit tulivat Suomeen S-ryhmän pilottien myötä vuonna 2022. Ensimmäiset robotit kohtasivat ongelmia talvisäässä, mutta kehitys on edennyt nopeasti. Talvirenkaiden sekä kuuden vetävän pyörän ansiosta robotit selviävät lumesta nykyään yllättävän hyvin.

Ollila naurahtaa, että hänelläkin on kokemusta pois reitiltään eksyneen ruokarobotin auttamisesta pulasta.

Pääseekö robotti näyttelyyn?

Suomen kansallismuseolla on yli 500 000 esinettä, eikä kaikki mahdu esille. Museon uudistetut pysyvät näyttelyt avataan keväällä 2027, ja niihin sisältyy myös osio nykyajan tallennuksista.

Ruokarobotti sijoitetaan säilytystiloihin ja se voi olla tulevaisuudessa myös näyttelyissä. Uudet hankinnat saavat näkyvyyttä esimerkiksi verkossa museon Finna-palvelussa osoitteessa suomenkansallismuseo.finna.fi

Ruokarobotin matka kadulta museon kokoelmiin kertoo paitsi teknologian kehityksestä, myös siitä, miten Suomi elää muutoksen keskellä. 30 vuoden kuluttua robotit voivat jo tuntuvat huvittavilta tai vanhanaikaisilta – tai yllättävän tutuilta.

Yksi niistä seisoo silloin museossa todistamassa aikaa, jolloin suomalaiset kohtasivat kadulla uuden kulkijan: pienen, itsenäisen ja kiitoksella apuun vastaavan, kohteliaan robotin.