Satu käyttää 7000 euroa vuodessa ulkonäköönsä: "On tärkeää, miltä näytän"

Satu Rusanen, 52, käyttää vuodessa suurehkon summan kauneudenhoitoon. Jonna Kinnusella ja Riikka Heinosella kuluu vähemmän.

Kuvakollaasi, jossa kolme kättä pitelee meikkaustarvikkeita.
Kuvakollaasi, jossa kolme kättä pitelee meikkaustarvikkeita.
Teksti: Inka Ikonen
Kuvat: Getty Images, Riikka Hurri, Johanna Erjonsalo
4.11.2025 | Päivitetty 4.11.2025

Joensuulainen Jonna Kinnunen, 26, oli viisivuotias, kun hänen hiuksensa värjättiin ensimmäisen kerran. Äiti myöntyi laittamaan tyttärensä vaaleanruskeisiin hiuksiin punaisia raitoja. Olihan tämä niin pippurinen tapaus. Myöhemmin Jonnan hiukset olivat pitkään vaaleat. Hän kokee miellyttäneensä niillä kumppaniaan.

Viime vuosina Jonna on alkanut löytää pippurisuuttaan uudestaan.

”Kun värjäsin hiukseni takaisin punertaviksi, tuntui kuin olisin tullut kotiin”, hän kertoo.

Tällä hetkellä Jonna on kotiäitinä 2- ja 4-vuotiaille pojilleen. Hekin ovat kiinnostuneita kosmetiikasta. Esikoinen haluaa kynsilakkaa, kuopus seuraa äitiään meikkipussille ja sivelee kasvojaan meikkisudilla.

”Kosmetiikka on kaikkien oikeus. Jopa kuusikymppinen isäni on alkanut hoitaa ihoaan”, Jonna sanoo.

Kun hän vielä asui kotona ja kävi töissä, melkein kaikki rahat menivät kosmetiikkaan. Korealainen ihonhoitorutiini sisälsi lukuisia vaiheita ja tuotteita.

”Ei sitä olisi nuori iho tarvinnut, mutta se oli sellaista itsensä hemmottelua. Nyt rutiinini ovat hyvin niukat.”

Jonna Kinnunen meikkipöydän äärellä

Kun Jonna Kinnunen opiskeli kosmetologiksi, hänellä oli itseruskettavaa, lyhyet kynnet, laitetut ripset ja vaalea tukka. ”Oma tyylini oli hukassa. Kun lopetin kosmetologin työt, tuntui, että vapauduin. Voin näyttää juuri siltä kuin haluan.”

Päivittäin kauneudenhoitoon menee puolesta tunnista tuntiin. Ihonhoitorutiini on nykyään yksinkertainen: puhdistus, kasvovesi ja voide. Hiukset hän värjää kotona ja hoitaa niitä mahdollisimman hellävaraisilla tuotteilla. Hän suosii suomalaista XZ-sarjaa, joka ei sisällä sulfaatteja.

Ne ja useimmat muut tuotteensa hän ostaa marketeista, sillä ostopäätöstä ohjaa tällä hetkellä eniten edullinen hinta. Lisäksi Jonna tykkää monikäyttöisistä tuotteista. Poskipunaa hän sipaisee luomille ja huuliin. Ruskeita luomivärejä hän käyttää varjostuksiin ja kulmin.

Jonna kuvailee olevansa kosmetiikan valikoiva suurkuluttaja. Nyt säännöllisessä käytössä on noin 30 tuotetta, kun se ennen oli yli 70.

”Pienelläkin summalla voi ehostautua päivittäin. Lempimeikkivoiteeni Catricelta maksaa alle 10 euroa.”

Huulipunasta Jonna ei luopuisi. Niihin hänellä menee myös eniten rahaa. Huulipunaa hänellä on aina, ja sen pitää sointua hiusten väriin. Nyt käytössä ovat lämpimät sävyt.

Hänen mieleensä on piirtynyt lapsuudesta kuva, kun mummi levittää huulipunaa.

”Silloin syttyi halu, että miekin haluan.”

Yläasteella hänen huoneensa seinää koristi Marilyn Monroen juliste.

”Hän jotenkin upposi minuun. Vedin silmiin paksut, tummat kissarajaukset ja muutenkin räikeän meikin. Minua kiusattiin siitä”, Jonna kertoo.

Mutta hän uskoi itseensä.

”Sanoin itselleni, että mie vasta harjoittelen. Meikki tuntui suojalta. Virheiden kautta aloin löytää omaa tyyliäni.”

Jonna käyttää kauneuteen 600 € vuodessa.

Trendit edellä

Riikka Heinosen, 49, inspiraation lähteenä toimivat hänen omat 14- ja 17-vuotiaat tyttärensä. Heiltä hän kuulee sosiaalisen median suosituista tuotevinkeistä ja -brändeistä. Riikka työskentelee projektipäällikkönä, mutta tekee vapaa-ajallaan omilla somekanavillaan juoksemisen ja liikkumisen lisäksi meikkisisältöjä.

Riikka lukee paljon kauneustrendeistä ja tuoteinnovaatioista myös kansainvälisistä aikakauslehdistä, kuten Voguesta, mutta yhtä hyvin Financial Timesista.

”Tässä maailman ajassa kosmetiikka tuntuu harmittomalta ja helpolta”, hän sanoo.

Hän on itse kiinnostunut erityisesti ihonhoitoon liittyvistä trendeistä, kuten korealaisesta kosmetiikasta sekä kirkastavista ja kosteuttavista tehoaineista, kuten retinolista ja erilaisista hapoista. Hän on tutkinut, miten aineet tukevat toisiaan.

”Tässä maailman ajassa kosmetiikka tuntuu harmittomalta ja helpolta.”

Riikka viettää lomillaan perheensä kanssa paljon aikaa Etelä-Ranskassa ja on ihastunut paikallisten apteekkien tarjontaan.

”Sieltä on tarttunut mukaan monta ihonhoidon helmeä, joita esimerkiksi huippumalli Kate Moss on suositellut”, hän kertoo.

Ranskalaismerkeillä on paljon klassikkotuotteita sekä uutuuksia, joita Riikka testaa ja käyttää.

”Hyaluronic lip plumperin käytön jälkeen huulet ovat kuin ampiaisen pistämät”, Riikka nauraa.

”Olen löytänyt Ranskasta myös monitoimituotteen, joka soveltuu kaikkeen kuivista huulista kantapäihin. Samoin kotimaista terva-pihkasalvaa suosittelen hoitotuotteeksi.”

Riikka innostui kosmetiikasta jo lapsuudessa. Hänen tyylikäs äitinsä käytti kirkkaanpunaista huulipunaa ja YSL:n Paris-hajuvettä.

”Äiti ehosti kevyesti ja muistutti meitä lapsia, ettei tarkoitus ole olla joulukuusi.”

Jo lukioiässä Riikka oli hyvin tietoinen laatukosmetiikasta.

”Ostin laatutuotteita kotikaupungin kemikaliosta. Tätä hiukan ihmettelen, koska ne olivat jo silloin hinnakkaita. Kenties äiti ajatteli, että ostaapahan hyvää laatua.”

Riikka Heinosen kuva peilautuu pienestä peilistä

Riikka Heinonen käyttää pääosin laadukkaita, visuaalisesti kauniita tuotteita. ”Tuotteiden valinnassa toimivuuden lisäksi oleellista on jokin tarina, hetki, fiilis ja merkityksellisyys.”

Nykyisin Riikalla menee kauneudenhoitoon puolisen tuntia päivässä. Aamuisin hän suihkauttaa kasvovettä, lisää kirkastavaa seerumia ja C-vitamiinivoidetta. Meikiksi riittää meikkivoide, aurinkopuuteri, poskipuna, kevyt silmämeikki ja sävyttävä huulivoide.

”Ihonhoidolla ja meikkaamisella on energisoiva vaikutus. Poskipuna tuo eloa kasvoille, samoin kuin huulipuna. Silmämeikillä saan nostettua raskaita luomia.”

Riikka tykkää testata ajankohtaisia hoitoja ja laitteita, jotka on suunniteltu ikääntyvän ihon hoitoon.

”Rypyt eivät sinänsä haittaa, mutta pistän kyllä kampoihin hoitamalla ihoa. En ole harkinnut täyteaineita tai kauneusoperaatioita.”

Hän hieroo kasvojaan gua sha -kivellä ja hoitaa vartaloaan, satunnaisesti myös silikonisilla imukupeilla. Kasvohieronnan hän kokee kohottavan ilmettä ja saavan verenkierron kiihtymään. Hiljattain hän hankki LED-kasvomaskin, jossa on erilaisia valohoitoja ihon tarpeisiin.

”Se on kyllä kauhistuttavan näköinen, mutta kirkastaa ihoa. Minusta tällaisia on hauska testata enkä suhtaudu hommaan kovin vakavasti. Jos jokin toimii, niin hienoa.”

Kauneudenhoitoon hänellä menee vuodessa yli 1 500 euroa. Kosmetiikkaostosten lisäksi rahaa kuluu kynsihuoltoon ja kampaajaan, jolla hän käy kuuden viikon välein raidoittamassa ja leikkaamassa hiuksensa.

Hän pihistää kasvohoidoista, koska kokee, että iho on niin hyvässä kunnossa.

”Hormonit vaikuttavat osaltaan varmasti. Olen huomannut myönteisen vaikutuksen ihoon.”

Riikka käyttää kauneuteen 1500 € vuodessa.

Ei pelkkää pintaa

Suomalainen käyttää keskimäärin 205 euroa vuodessa kosmetiikkaan. Satu Rusanen, 52, investoi ulkonäköönsä yli 7 000 euroa vuosittain.

”Itsestä huolta pitäminen on melkein kokopäivätyö”, Satu sanoo.

Hän käy reilun kuukauden välein kampaajalla, kulmien värjäyksessä ja muotoilussa sekä kynsihuollossa. Ihonhoitotuotteisiin kuluu noin 400 euroa kuukaudessa. Satu kertoo olevansa erittäin laatutietoinen.

”Tuotteiden täytyy tukea ikääntyvää ihoani ja ennaltaehkäistä rupsahtamista.”

Satun mielestä on enemmän kuin sallittua, että keski-ikäinen nainen haluaa pitää itsestään huolta.

”Onhan hoidettu ryppy paremman näköinen kuin hoitamaton.”

Satu Rusanen katsoo itseään käsipeilistä.

Satu Rusanen on erityisen kiinnostunut kauneushoitojen testailusta. ”Minulla on ollut pitkään geelikynnet ja hiustenpidennykset. Olen kokeillut myös kasvojen mikroneulausta, ripsipidennyksiä, kulmabladingeja sekä pigmentoinut silmän- ja huultenrajaukset.”

Hänelle kauneudenhoito ei kuitenkaan ole pelkkää pintaa. Se vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointialan yrittäjänä toimivalle Satulle ulkonäkö on myös käyntikortti.

”Työni kannalta on tärkeää, miltä näytän. En voi tavata asiakkaita suttuisena. Huoliteltu ulkonäkö viestii toiselle, että arvostan häntä.”

Kauneudenhoitoon menee päivittäin puolisentoista tuntia. Rutiiniin kuuluu ihonpuhdistus, kasvovesi, seerumi, silmänympärysvoide sekä hoitovoide. Vartalolle hän käyttää selluliittivoidetta. Hiukset hän pesee, föönaa ja suoristaa.

Kampaajalla hän käy huollattamassa hiustenpidennyksiään sekä raidoittamassa hiuksia. Käynteihin kuluu 1 600 euroa vuodessa. Juhliin mennessään hän käy ammattilaisella laittamassa hiukset ja meikin.

”Hiustenlaittovälineet ovat heikkouteni. Niitä minulla on enemmän kuin isossa kampaamossa.”

Meikkeihin Satu käyttää 500–700 euroa vuodessa. Arkimeikki on kevyt.

”En meikkaa vahvasti, koska olen niin laiska. Kun ostan meikkejä, menen suoraan luksusmerkkien osastolle, koska niissä on selkeä ero laadussa edullisempiin verrattuna.”

Satu käy puolen vuoden välein kosmetologilla laitehoidossa, jonka hän on huomannut napakoittavan ihoa.

”Hoidon jälkeen kasvojen lihakset ovat pumpissa. Jos en käy hoidossa säännöllisesti, kasvot alkavat rupsahtaa.”

Kauneudenhoito lähtee kuitenkin sisältä. Satu käyttää lisäravinteina kollageenia, mineraaleja, kivennäisaineita, aminohappoja, omega-rasvahappoja sekä maitohappobakteereja. Ihonhoidon pohjalla on suoliston hyvinvointi.

”Elintavoilla on iso merkitys siihen, miltä näytät, kun ikäännyt. Aiemmat valinnat tulevat jossain vaiheessa eteesi.”

Satu käyttää kauneuteen 7000 € vuodessa.