Suvi palasi Helsingistä sukutilalle, jossa hän kasvattaa broilereita sisulla ja sydämellä | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Tuotteen takana

Suvi ja Joona Rantala ulkoilevat Elvis-koiran kanssa päivittäin kotikylän maisemissa.

Suvi palasi Helsingistä sukutilalle, jossa hän kasvattaa broilereita sisulla ja sydämellä

Teksti:
Mikko Aaltonen
Kuvat:
Marjaana Malkamäki, Piia Arnould
Julkaistu: 14.3.2021
Muokattu: 12.4.2021
Rantalan tilalla Lapualla lähdetään siitä, että eläimet, ympäristö ja ihmiset voivat hyvin. Yrittäjä Suvi Rantala haluaa lisätä tuotannon läpinäkyvyyttä ja on ollut mukana kehittämässä konseptia, joka kertoo kuluttajalle, mistä hänen ostamansa liha on peräisin.

Lokkiparvi kirkui matojen toivossa vastaäestetyllä pellolla. Lapuan Raamatun kylässä oli kevätkylvöjen aika.

”Lokkeja tuli valtavasti. Minulle tuli niistä nostalginen Helsinki-fiilis”, muistelee Suvi Rantala kevättä 2005 Lapuan Raamatun kylässä.

Hän oli palannut Helsingistä kotitilalleen Lapualle vuotta aiemmin. Kotitilan sukupolvenvaihdos oli vasta alkumetreillä, ja tilan uuden emännän ajatukset palasivat usein Helsinkiin.

Pääkaupungissa Rantala oli opiskellut mainonnan ja yritysviestinnän tradenomiksi sekä työskennellyt muun muassa Haluatko miljonääriksi? -ohjelman tuotantokoordinaattorina.

Mutta jos hän ei olisi palannut jatkamaan kotitilaansa, sitä ei olisi kenties jatkanut kukaan. Vanhempien eläköityminen lähestyi, ja Rantalan kaksi Helsingissä asuvaa siskoa eivät olleet palaamassa kotitilalle.

Rohkea hyppy yrittäjäksi

”Huoli tilan jatkuvuudesta ei kuitenkaan ollut ainoa asia, joka sai minut palaamaan Helsingistä Lapualle. Yrittäjäksi ryhtyminen oli monen asian summa,” Rantala sanoo historiaa henkivän kotitalonsa pihamaalla reilut viisitoista vuotta myöhemmin.

Opiskeluaikana hänellä todettiin silmien sarveiskalvoissa perinnöllinen sairaus, joka uhkasi viedä näön. Sairaus saatiin hoidettua, mutta Rantala alkoi pohtia, olisiko näyttöpäätetyö sittenkään paras mahdollinen vaihtoehto.

Rantala oli myös löytänyt uudelleen yhteyden mieheen, johon oli rakastunut ollessaan Kanadassa vaihto-oppilaana vuosikymmen aiemmin.

Hän päätti kokeilla, vieläkö vanha kipinä olisi tallessa ja matkusti Kanadaan keväällä 2004.

Reissun jälkeen kaikki oli selvää. Hän ja Jonathan muuttaisivat yhdessä Lapualle jatkamaan Rantalan tilan tarinaa.

”Taidan olla sellainen kaikki-tai-ei-mitään-tyyppi. Aina, kun päätän lähteä johonkin uuteen – oli kyse sitten työstä tai ihmissuhteesta – heittäydyn mukaan täysillä”, Rantala sanoo.

Vuonna 2008 pariskunta sai pojan. Tätä nykyä 12-vuotias Joona auttelee äitiään tilan askareissa silloin tällöin ”viikkorahojen toivossa”.

Suvin puoliso Jonathan menehtyi äkillisesti vuonna 2019 kotimaassaan Kanadassa. Hän oli sitä ennen sairastanut vakavasti lähes vuosikymmenen ajan.

Rantala sanoo, että kaiken tapahtuneen jälkeen on ollut onni, että hänen vanhempansa asuvat tilan alakerrassa.

”Tuki ja turva on aina lähellä. Äidistäni on ollut korvaamaton apu Joonan kanssa.”

Mullit vaihtuivat broilereiksi 1980-luvulla

Rantalan tila on ollut suvulla 1850-luvulta lähtien, ja tilan päärakennusta on aina asuttanut saman aikaisesti kaksi sukupolvea.

Suvi Rantala ei ole edes ensimmäinen suvun nainen, joka on pyörittänyt maatilaa yksinään. 1900-luvun alkupuolella hänen isoisänsä äiti Hilma hoiti tilaa itsekseen. Tuolloin Rantalan tilaa ei vielä tunnettu broilereista, vaan elanto nousi pelloilta.

Atria aloitti broilerituotannon kehityksen 1970-luvun alussa. Kun kysyntä kasvoi, tuotantoa ryhdyttiin lisäämään seuraavan vuosikymmenen puolivälissä.

Rantalan tilaa tuolloin pyörittänyt Suvin Ahti-isä sattui olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan: hän oli maataloustuottajien matkalla Kanadassa muutamien muiden eteläpohjalaisten isäntien kanssa. Osalla heistä oli jo broilerintuotantoa.

”Isäni oli kiinnostunut kehittämään tilaa. Atrialta otettiin häneen yhteyttä, ja hän sai lähiympäristöstä muitakin houkuteltua mukaan uuteen tuotantosuuntaan”, Suvi Rantala kertoo.

”Mullit pistettiin pihalle, ja otettiin linnut tilalle. Rakennutettiin tilat 15000 linnulle, ja vuonna 1995 vielä saman verran lisätilaa.”

Rantalan tilan ympärille alkoi kehittyä Hellanmaan broileritilallisten yhteisö, joka on edelleen voimissaan.

”Meillä on Hellanmaan viiden broileritilallisen kesken eräänlainen yhteistyö- ja avunantosopimus, joka on periytynyt sukupolvelta toiselle. Vertaistuki on tärkeää. On helpompaa pohtia yhdessä jonkun toisen kanssa, miksi tuotantotietokone tai hakekattila eivät toimi, kuten pitäisi. Usein ratkaisu pulmatilanteisiin löytyy läheltä.”

Suvi ja Jonathan tulivat pyörittämään tilaa vuonna 2005. Tuotannon määrä tuplattiin muutamaa vuotta myöhemmin. Koneet ja laitteet päivitettiin uusimman teknologian mukaisiksi ja siirryttiin öljylämmityksestä kotimaisen metsähakkeen käyttöön.

Lintuja seurataan 24/7

Rantalan tilan periaatteena on, että eläimet, ihmiset ja ympäristö voivat kaikki hyvin.

”Jos yksi osa-alue mättää, koko kuvio kärsii. Kaikessa tekemisessä mennään eläinten hyvinvointi edellä ja ympäristöä kunnioittaen,” Suvi Rantala sanoo.

Työn tärkein asia on hänen mielestään lintujen hyvinvointi. Linnut saavat liikkua vapaina kuiviketurpeen päällä. Ruokinnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon omilla pelloilla kasvatettua vehnää. Suomalaisessa broilerinkasvatuksessa ei käytetä antibiootteja toisin kuin vaikka Saksassa, jossa broileri saattaa kasvunsa aikana saada jopa kahdeksaa eri antibioottia.

Lintujen hyvinvointia seurataan puhelinsovelluksella kirjaimellisesti joka minuutti.

Ympäristöasiat ovat myös tärkeitä.

”Kaikki me Atrian broilerintuottajat pyrimme pienentämään hiilijalanjälkeä. Tavoitteena on, että lähitulevaisuudessa olisimme valkuaisomavaraisia ja voisimme irrottautua ulkomaisesta soijasta eli käyttää sen sijaan pelkästään kotimaista viljaa ja kotimaisia palkokasveja, kuten härkäpapua ja rypsiä.”

Digitalisaation myötä lintujen hyvinvointia pystytään seuraamaan kirjaimellisesti joka minuutti. Puhelimessaan olevan sovelluksen avulla Rantala tarkkailee hallien olosuhteita pitkin päivää.

Jatkuva seuranta on tärkeää. Jos esimerkiksi kesähelteellä tulee sähkökatko, linnut menehtyvät 15 minuutissa, mikäli aggregaatti ei lähde käyntiin.

Vastuu linnuista on aina läsnä

Lintujen lakisääteinen nukkuma-aika on kuusi tuntia vuorokaudessa. Rantalan tilalla se on puoliyöstä kuuteen aamulla.

Rantalan työpäivä alkaa puoli seitsemältä. Silloin hän suuntaa halliin ensimmäiselle päivän kolmesta tarkistuskäynnistä. Hän tarkistaa hallin lämpötilan ja ilmastoinnin sekä ruoan ja veden kulutuksen ja merkitsee ne ylös. Yksi lintuerä viettää Rantalan tilalla 37 päivää. Sinä aikana ne kuluttavat noin 220000 kiloa rehua, josta oman tilan viljan osuus on 45000 kiloa.

”Tarkastuskäynnillä kiinnitän huomiota myös siihen, että parvi on tasainen ja rauhallinen”, Suvi Rantala kertoo

Ensimmäisen tarkistuskäynnin jälkeen hän vie poikansa läheiseen Hellanmaan kyläkouluun ja palaa kotiin viemään Elvis-koiran lenkille. Aamuyhdeksän jälkeen käynnistyy palaveriralli, jonka keskeyttää toinen käynti broilerien luona iltapäivällä.

”Tilan pyörittäminen on elämää, jossa täytyy tykätä kotoilusta.”

Rantala sanoo korona-ajan etäkokouksien helpottaneen elämää, kun ei ole tarvinnut ajaa palaveriin Seinäjoelle tai ehtiä aamukuuden junaan Helsinkiin.

Työpäivä päättyy viimeiseen tarkistuskäyntiin hallilla noin iltayhdeksän aikaan.

”Satoi tai paistoi, oli arki tai pyhä, lintujen hyvinvoinnista on huolehdittava seitsemänä päivänä viikossa. Olen linnuista vastuussa etänä myös poissa ollessani, vaikka joku toinen huolehtisikin käytännön töistä.”

Kun Rantalan tilan hallit tyhjenevät lintuerän jälkeen, ne kuivapuhdistetaan, pestään, desinfioidaan ja huolletaan perusteellisesti. Seuraava lintuerä saapuu parin viikon päästä.

Rantala ostaa hallien huollon ja siivouksen sekä pellon viljelyn alihankintana, joten lintuerien väleihin jäävä tauko mahdollistaa toisinaan lyhyen lomapyrähdyksen siskojen ja ystävien luokse Helsinkiin tai minikaupunkilomalle Eurooppaan.

”Tilan pyörittäminen on elämää, jossa täytyy tykätä kotoilusta. Toisinaan on kuitenkin päästävä edes hetkeksi jonnekin, ettei muutu mökkihöperöksi.”

Läpinäkyvyyttä uudella konseptilla

Vaihtelua yrittäjän arkeen tarjoavat lukuisat luottamustehtävät. Rantala on mukana monissa broilerinkasvattajien ja maatalousyrittäjien päätäntäelimissä.

Atrian kehitysryhmän jäsenenä Rantala on ollut mukana ideoimassa ja kehittämässä niin sanottua tilajäljitettävää konseptia. Sen ideana on lisätä suomalaisen broilerinlihan tuotannon jäljitettävyyttä ja palvella sitä kautta alati valppaammiksi muuttuvia kuluttajia.

”Jokaisesta tilajäljitettävästä tuotepakkauksesta näkee, millä tilalla kanat on kasvatettu. Kuluttaja voi tutustua tilojen kotisivuihin ja katsoa, miltä tiloilla näyttää ja millaiset ihmiset niitä pyörittävät.”

Sivustolla esitellään myös tiloilta vaadittavat vastuullisuuden periaatteet, joihin kuuluvat eläinten hyvinvointi, hiilineutraali ruokaketju, kestävät pakkausratkaisut, antibioottivapaus ja jäljitettävyys.

Esimerkkinä muille naisyrittäjille

Suvi Rantala sanoo joskus harmittelevansa sitä, ettei hänellä ole lähiympäristössään naispuolisia maatalousyrittäjiä, joiden kanssa voisi viettää aikaa ja vaihtaa kokemuksia. Myös siksi luottamustoimet ovat tärkeitä. Ne ovat hyvä tapa verkostoitua ja saada tärkeää tietoa.

”Toivon, että olen oman tekemiseni kautta näyttänyt positiivista esimerkkiä, kuinka nainenkin voi toimia menestyksekkäästi tässä työssä. Uskon, että sellaista esimerkkiä tarvitaan yhä.”

Suvi Rantala kokee saavansa vahvuutta oman tilan pitkästä historiasta.

”Meidän tilamme on selättänyt nälkävuodet ja sodat ja pysynyt aina ruoantuottajana. Kun itsellä on vaikeaa, moni asia asettuu oikeisiin mittasuhteisiin oman tilan historiallisia vaiheita miettimällä.”

Rantalan suvussa onkin jo kauan kulkenut sanonta: ”Jos pidät huolta Rantalan tilasta, niin kyllä Rantalan tila pitää huolta sinusta”.

Tähän luottaa myös tilan emäntä.

Ja tarina jatkuu.

”Viimeksi eilen poikani tokaisi, että ’äiti, on se vaan aika siistiä, että sä tuotat ruokaa suomalaisille’.”

Lue lisää tarinoita tuttujen tuotteiden takaa