Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Antti ja Virpi Rantalainen huolehtivat hanhista päivisin ja Martta-koira öisin.

Eivätkö hanhet lennä karkuun? Hauhalan Hanhifarmilla osataan vastata kysymyksiin tuhansien lintujen kokemuksella

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Petri Saarelainen
Julkaistu: 24.11.2020
|
Muokattu: 11.5.2021
Hauhalan Hanhifarmilla Mikkelin Anttolassa tepastelee kuutisen tuhatta lintua. Koko tuotantoketju toimii samassa pihapiirissä. Tilan palkitut yrittäjät haluavat lisätä suomalaisen ruoan arvostusta.

Keittiön ikkunasta avautuu näkymä, jollaista ei ole kenelläkään muulla Suomessa. Virpi ja Antti Rantalaisen pellolla Mikkelin Anttolassa tepastelee tuhansia valkoisia hanhia. Muutama leyhyttelee siipiään, pari kastelee räpylöitään vesilätäkössä. Sadepäivä ei haittaa isokokoisia lintuja. Osa niistä on jo havainnut traktorin, joka tuo kohta lisää ruokaa ruokinta-astioihin. Jonossa ne lähtevät kulkemaan kohti evästä.

Maalaistalon toisella puolella avautuu lisää peltoja, joista jokaisella tallustelee siivekkäitä. Hauhalan Hanhifarmilla on yhteensä kuutisen tuhatta lintua. Kuusi tuhatta hanhea! Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta Rantalaisten mukaan ei suinkaan ole sitä.

”Esimerkiksi Saksassa hanhifarmeilla on sata kertaa enemmän lintuja. Viimeksi siellä käydessämme meille ihmeteltiin, miten elämme näin pienellä määrällä hanhia”, Virpi naurahtaa.

Hanhi on terve lintu

Emohanhet erottuvat omassa aitauksessaan valkoisempina kuin nuoremmat linnut. Ne ovat nyt lomalla: munintakausi on loppunut heinäkuussa. Emot elävät yleensä noin kymmenvuotiaiksi. Hauhalan tilalla kaikki hanhet elävät koko elinkaarensa samassa pihapiirissä.

Maaliskuussa tilan 350 hanhiemoa alkavat munia ensin hissukseen, sitten reilummin, kunnes tahti taas hiipuu heinäkuuta kohti. Munat kerätään kymmenen päivän jaksoissa, ja koko erä laitetaan yhtä aikaa hautomakoneeseen, jossa ne ovat kuukauden. Ensimmäiset poikaset kuoriutuvat huhtikuussa, ja sen jälkeen niitä kuoriutuu kymmenen päivän välein. Hanhenpoikasia syntyy vuodessa noin 6500. Niistä osa myydään poikasina harrastelijoille.

Hanhenpoikaset siirretään alle kolmiviikkoisina ensin viileään tilaan sisälle, sitten viiden viikon ikäisinä ulos. Yhden porukan poikaset kasvatetaan alusta loppuun omassa aitauksessaan.

”Hanhi kasvaa nopeasti ja on melko helppo kasvattaa, sillä sen jalostus on ollut hyvin vähäistä verrattuna esimerkiksi kalkkunaan ja broileriin. Siksi linnut ovat myös hyvin terveitä”, Antti kertoo.

Tilan pihapiirissä toimii myös teurastamo. Hanhet kävelevät sinne itse 4,5 kuukauden iässä.

”On harvinaista, että lintuja ei tarvitse pakata laatikoihin. Ja koska nämä ovat tottuneet tepastelemaan, ne jaksavat kävellä tarvittavat pari sataa metriä”, Virpi kuvaa.

Omalla tilalla myös leikataan, jalostetaan ja paketoidaan liha eri tuotteiksi. Valikoimassa on muun muassa rintafileetä, kokonaista hanhea, hanhenmaksapasteijaa ja hanhenrasvaa.

”Koko tuotantoketju on samassa pihapiirissä. Meillä on siis kaikki munat samassa korissa”, Virpi naurahtaa.

Teurastukselta on koko Hauhalan Hanhifarmin historiassa säästynyt vain yksi hanhi, Erkki. Rantalaisten lapset ottivat Erkin aikanaan silmäteräkseen ja kesyttivät sen. Erkki viihtyi sylissä, asui talvet emojen kanssa ja sai kesäisin oman pienen lauman omenatarhaan tehtyyn ulkoaitaukseen. Rantalaiset muistelevat Erkkiä lämmöllä.

”Erkki oli erityinen, ilmeisesti näkövammainen hanhi. Se eli kymmenvuotiaaksi.”

Ravintolaherkusta kotikeittiöön

Hauhalan Hanhifarmin taustalla on hyvällä tavalla kohtalokas reissu Itävaltaan. 26 vuotta sitten Virpi Rantalainen lähti 4H-yhdistyksen mukana maaseutunuorten syysseminaariin, jonka aikana ryhmä pääsi tutustumaan hanhitilaan Alppien alueella. Retkellä tuolloin 22-vuotias Virpi seurasi, miten hauskan näköiset linnut siirrettiin iltahämärissä ulkoa sisätiloihin. Kotiin päästyään hän esitteli ottamiaan valokuvia miehelleen.

Kaksi vuotta matkan jälkeen Antin vanhemmat olivat lopettelemassa tilallaan lypsykarjatoimintaa, ja Rantalaisten mielissä alkoi kyteä ajatus hanhien kasvatuksesta. Mutta mistä lähteä liikkeelle? Rantalaiset huomasivat nopeasti, että Suomessa oli saatavilla hyvin vähän kotimaista hanhea. Tietoa linnuista löytyi yhtä niukasti.

Suomessa oli saatavilla hyvin vähän kotimaista hanhea.

”Saimme Siipikarjaliitosta hanhenkasvatusohjeet, jotka oli kirjoitettu 1960-luvulla”, Rantalaiset muistelevat hymyillen.

”Muuten kaikki tieto on pitänyt hankkia itse.”

Parhaiten sitä on löytynyt Tanskasta, Saksasta ja Unkarista, joissa pariskunta on reissannut oppimassa muilta hanhenkasvattajilta. Nyt paras tieto Suomessa on nimenomaan Hauhalan tilalla, sillä se on tällä hetkellä valtakunnan ainut hanhenkasvattaja.

”Viimeksi Saksassa käydessämme saatoimme itse jakaa oppejamme muille, ja se tuntui hienolta. Keski-Euroopassa hanhesta jalostetut tuotteet ovat olleet pitkään hyvin samanlaisia, ja siellä on oltu hyvin kiinnostuneita siitä, mitä meillä tehdään.”

Haastavan alun jälkeen moni asia on lutviutunut. Markkinointia vuonna 1997 perustetun yrityksen ei ole tarvinnut tehdä oikeastaan lainkaan. Kun pariskunta ensin tarjosi itse kehittelemiään tuotteita muutamille keittiömestareille ravintoloihin, viidakkorumpu alkoi toimia. Hanheen tykästyneet ravintola-asiakkaat alkoivat kysellä tuotteita kaupoista, ja kaupat Rantalaisilta. Nyt tuotteista suunnilleen puolet menee ravintoloihin, puolet kauppoihin.

Koirat pitävät huolta

Hauhalan Hanhifarmilla on myös tärkeitä nelijalkaisia työntekijöitä. Martta-koira herää aitauksessaan sikeästä unesta. Martta ja Ricco ovat valvoneet koko yön, jotta hanhet olisivat turvassa pedoilta.

”On ihmeellistä seurata, miten koirat keskustelevat hanhien kanssa. Miten on mahdollista, että parin kuukauden ikäinen hanhi osaa pelätä koiran näköistä kettua, mutta jos koira menee tarhan keskelle ja haukkuu, hanhet kerääntyvät sen ympärille?” Virpi miettii.

”On ihmeellistä seurata, miten koirat keskustelevat hanhien kanssa.”

Ilman koiriakin hanhet pysyvät nätisti omissa 80 senttiä korkeissa aitauksissaan. Eivätkö ne lennä ja karkaa? Sen kysymyksen Rantalaiset ovat kuulleet kymmeniä kertoja. Moni muistaa lentävän kotihanhen Peukaloisen retket -sadusta, mutta sitä se todellakin on – satua. Hauhalan hanhet saattavat ottaa alamäkeen vauhtia, levittää siipiä ja saada räpylätkin irti maasta, mutta lentämään ne eivät pysty.

”Vaikka samanlainen hanhi kasvaisi luonnossa, sekään ei lentäisi. Joskus villilintujen lentäessä yli nämä innostuvat enemmän treenaamaan lentoa, mutta kun ne ovat tottuneet olemaan omassa aitauksessa, eivät ne edes halua lähteä sieltä pois. Siipien levittely on tietysti hyvä asia, sillä silloin rintalihakset kasvavat paremmin”, Antti sanoo.

Antin vastuulla on hanhien kasvatus ja työt maatilan puolella. Virpi puolestaan hoitaa tilauksia. Syyskuussa alkanut teurastuskausi pitää molemmat kiireisenä lihanleikkuussa ja pakkaamisessa. Jouluun saakka tilalla tehdään töitä kellon ympäri.

”Syyskauden jaksaa tehdä, kun tietää, että kiire helpottaa jouluksi.”

Tuplasti tilaa tepastella

Rantalaiset ovat tietoisia siitä, että kaikki eivät halua syödä hanhen lihaa, varsinkaan hanhenmaksaa.

”On erilaisia tapoja kasvattaa hanhia. Monen oletusarvo on, että hanhi on pakkoruokittua. Pakkoruokinta on kielletty EU:n alueella, mutta muutamat maat ovat saaneet siihen poikkeusluvan. Pakkoruokinnan vastakohta on se, että hanhet saavat syödä vapaasti niin paljon kuin haluavat ja milloin haluavat”, Virpi kuvaa.

Hauhalan hanhet ovat tässä vaiheessa syksyä syöneet heinäpeltonsa sileiksi, mutta ruokaa saapuu traktorilla säännöllisesti tarjolle. Keväällä tarhoihin kylvetään vehnää, ja linnut syövät jyvät suoraan tähkistä. Tilalla pidetään huolta siitä, että hanhilla on kaikissa kasvatusvaiheissa tilaa vähintään tuplasti enemmän kuin eläinsuojelulaki edellyttää.

”Se, että hoidamme hanhet hyvin, antaa meille myös paremmat tuotosluvut.”

Viime kesänä tila halusi näyttää kasvatustapansa ensimmäistä kertaa yleisölle. Avoimien ovien päivä oli menestys. Vierailijat saivat kävelykierroksellaan nähdä, millaista hanhen elämä on. Rantalaiset uskovat, että tuottajien kannattaisikin entistä avoimemmin näyttää, miten Suomessa asiat tehdään. Se lisäisi suomalaisen ruoan arvostusta.

Vierailijat saivat kävelykierroksellaan nähdä, millaista hanhen elämä on.

”Meillä on aika tiukat määräykset kotieläinten pidosta ja kasvinviljelystä. Ihmiset eivät varmaan ymmärrä, kuinka paljon eroa oikeasti on kotimaisilla ja ulkomaisilla tuotteilla. Suomalainen tavanomaisesti tehty tuote on usein puhtaampi kuin muualla maailmassa tuotettu luomu.”

Hauhalan Hanhifarmi

  • Hauhalan Hanhifarmi on perustettu vuonna 1997. Ensimmäiset omat hanhiemot tuotiin Tanskasta vuonna 2000.
  • Omaa ja vuokrattua peltoa on yhteensä 38 hehtaaria. Hanhiemoja on noin 350. Teurashanhien määrä vaihtelee 5000–6000 välillä.
  • Hauhalan Hanhifarmin yrittäjät ovat saaneet useita valtakunnallisesti arvostettuja yrittäjäpalkintoja.
  • Prismoissa, S-marketeissa sekä Food Market Herkuissa myydään Hauhalan Hanhifarmin hanhen rintafileetä pakasteena sekä Prismoissa ja Food Market Herkuissa myös kokonaista hanhea. Tuotteita myydään loka-tammikuussa.

Katso reseptit

Tutustu tarinoihin myös näiden tuotteiden takaa