Hauhalan Hanhifarmin taustalla on hyvällä tavalla kohtalokas reissu Itävaltaan. 26 vuotta sitten Virpi Rantalainen lähti 4H-yhdistyksen mukana maaseutunuorten syysseminaariin, jonka aikana ryhmä pääsi tutustumaan hanhitilaan Alppien alueella. Retkellä tuolloin 22-vuotias Virpi seurasi, miten hauskan näköiset linnut siirrettiin iltahämärissä ulkoa sisätiloihin. Kotiin päästyään hän esitteli ottamiaan valokuvia miehelleen.

Kaksi vuotta matkan jälkeen Antin vanhemmat olivat lopettelemassa tilallaan lypsykarjatoimintaa, ja Rantalaisten mielissä alkoi kyteä ajatus hanhien kasvatuksesta. Mutta mistä lähteä liikkeelle? Rantalaiset huomasivat nopeasti, että Suomessa oli saatavilla hyvin vähän kotimaista hanhea. Tietoa linnuista löytyi yhtä niukasti.

Suomessa oli saatavilla hyvin vähän kotimaista hanhea.

”Saimme Siipikarjaliitosta hanhenkasvatusohjeet, jotka oli kirjoitettu 1960-luvulla”, Rantalaiset muistelevat hymyillen.

”Muuten kaikki tieto on pitänyt hankkia itse.”

Parhaiten sitä on löytynyt Tanskasta, Saksasta ja Unkarista, joissa pariskunta on reissannut oppimassa muilta hanhenkasvattajilta. Nyt paras tieto Suomessa on nimenomaan Hauhalan tilalla, sillä se on tällä hetkellä valtakunnan ainut hanhenkasvattaja.

”Viimeksi Saksassa käydessämme saatoimme itse jakaa oppejamme muille, ja se tuntui hienolta. Keski-Euroopassa hanhesta jalostetut tuotteet ovat olleet pitkään hyvin samanlaisia, ja siellä on oltu hyvin kiinnostuneita siitä, mitä meillä tehdään.”

Haastavan alun jälkeen moni asia on lutviutunut. Markkinointia vuonna 1997 perustetun yrityksen ei ole tarvinnut tehdä oikeastaan lainkaan. Kun pariskunta ensin tarjosi itse kehittelemiään tuotteita muutamille keittiömestareille ravintoloihin, viidakkorumpu alkoi toimia. Hanheen tykästyneet ravintola-asiakkaat alkoivat kysellä tuotteita kaupoista, ja kaupat Rantalaisilta. Nyt tuotteista suunnilleen puolet menee ravintoloihin, puolet kauppoihin.

Hauhalan Hanhifarmilla on myös tärkeitä nelijalkaisia työntekijöitä. Martta-koira herää aitauksessaan sikeästä unesta. Martta ja Ricco ovat valvoneet koko yön, jotta hanhet olisivat turvassa pedoilta.

”On ihmeellistä seurata, miten koirat keskustelevat hanhien kanssa. Miten on mahdollista, että parin kuukauden ikäinen hanhi osaa pelätä koiran näköistä kettua, mutta jos koira menee tarhan keskelle ja haukkuu, hanhet kerääntyvät sen ympärille?” Virpi miettii.

”On ihmeellistä seurata, miten koirat keskustelevat hanhien kanssa.”

Ilman koiriakin hanhet pysyvät nätisti omissa 80 senttiä korkeissa aitauksissaan. Eivätkö ne lennä ja karkaa? Sen kysymyksen Rantalaiset ovat kuulleet kymmeniä kertoja. Moni muistaa lentävän kotihanhen Peukaloisen retket -sadusta, mutta sitä se todellakin on – satua. Hauhalan hanhet saattavat ottaa alamäkeen vauhtia, levittää siipiä ja saada räpylätkin irti maasta, mutta lentämään ne eivät pysty.

”Vaikka samanlainen hanhi kasvaisi luonnossa, sekään ei lentäisi. Joskus villilintujen lentäessä yli nämä innostuvat enemmän treenaamaan lentoa, mutta kun ne ovat tottuneet olemaan omassa aitauksessa, eivät ne edes halua lähteä sieltä pois. Siipien levittely on tietysti hyvä asia, sillä silloin rintalihakset kasvavat paremmin”, Antti sanoo.

Antin vastuulla on hanhien kasvatus ja työt maatilan puolella. Virpi puolestaan hoitaa tilauksia. Syyskuussa alkanut teurastuskausi pitää molemmat kiireisenä lihanleikkuussa ja pakkaamisessa. Jouluun saakka tilalla tehdään töitä kellon ympäri.

”Syyskauden jaksaa tehdä, kun tietää, että kiire helpottaa jouluksi.”

Rantalaiset ovat tietoisia siitä, että kaikki eivät halua syödä hanhen lihaa, varsinkaan hanhenmaksaa.

”On erilaisia tapoja kasvattaa hanhia. Monen oletusarvo on, että hanhi on pakkoruokittua. Pakkoruokinta on kielletty EU:n alueella, mutta muutamat maat ovat saaneet siihen poikkeusluvan. Pakkoruokinnan vastakohta on se, että hanhet saavat syödä vapaasti niin paljon kuin haluavat ja milloin haluavat”, Virpi kuvaa.

Hauhalan hanhet ovat tässä vaiheessa syksyä syöneet heinäpeltonsa sileiksi, mutta ruokaa saapuu traktorilla säännöllisesti tarjolle. Keväällä tarhoihin kylvetään vehnää, ja linnut syövät jyvät suoraan tähkistä. Tilalla pidetään huolta siitä, että hanhilla on kaikissa kasvatusvaiheissa tilaa vähintään tuplasti enemmän kuin eläinsuojelulaki edellyttää.

”Se, että hoidamme hanhet hyvin, antaa meille myös paremmat tuotosluvut.”

Viime kesänä tila halusi näyttää kasvatustapansa ensimmäistä kertaa yleisölle. Avoimien ovien päivä oli menestys. Vierailijat saivat kävelykierroksellaan nähdä, millaista hanhen elämä on. Rantalaiset uskovat, että tuottajien kannattaisikin entistä avoimemmin näyttää, miten Suomessa asiat tehdään. Se lisäisi suomalaisen ruoan arvostusta.

Vierailijat saivat kävelykierroksellaan nähdä, millaista hanhen elämä on.

”Meillä on aika tiukat määräykset kotieläinten pidosta ja kasvinviljelystä. Ihmiset eivät varmaan ymmärrä, kuinka paljon eroa oikeasti on kotimaisilla ja ulkomaisilla tuotteilla. Suomalainen tavanomaisesti tehty tuote on usein puhtaampi kuin muualla maailmassa tuotettu luomu.”