Toimitusjohtaja Jarmo Oksmanin mukaan kukaan, joka arvostaa helppoa elämää, ei olisi perustanut juustolaa Kuusamoon.
”Mutta jos kaikki olisi elämässä helppoa, siitä häviäisi kerta kaikkiaan suola”, Kuusamon Juuston toimitusjohtaja jatkaa.
Kuusamon Juusto on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin juustola. Sanotaan, että sen tuotteissa maistuvat niin karun puhdas pohjoisen luonto kuin yöttömät yötkin.
”Pohjoisessa aurinko paistaa kesällä vuorokauden ympäri. Sen ansiosta kasvillisuus saa ainutlaatuisen arominsa, joka maistuu myös koillismaalaisessa maidossa”, vakuuttaa Jarmo Oksman.
Juuston makuun ja olemukseen vaikuttavat maidon ominaisuuksien lisäksi sen huolellinen käsittely sekä monen eri ammattilaisen käsityö.
Ainekset 10 000 kiloon emmentalia
Ilman maitoa ei olisi juustoa. Kuusamon Osuusmeijerin kautta maitoa saadaan eri puolilta Koillismaata. Suurin osa maidosta tulee 70 kilometrin säteeltä juustolasta. Myös muilta meijereiltä ostetaan maitoa tuotannon tasaamiseksi.
Kaarelan tila Kuusamon naapurikunnassa Taivalkoskella on toimittanut kaiken tuottamansa maidon Kuusamon Osuusmeijeriin jo kolmen sukupolven ajan. Tilan lehmät laiduntavat kesäisin upeissa Kylmäluoman järvimaisemissa.
”Meidän lehmillämme on mukavat oltavat”, kehuu Kaarelan tilan isäntä Mauno Räisänen.
”Tilan kuningatar on 100000 kiloa maitoa lypsänyt sarvipää, joka on saanut nimekseen Emmental. Tuosta määrästä maitoa on vuosien saatossa valmistunut 10000 kiloa emmentaljuustoa”, tilan emäntä Sari Latvalehto kertoo.
Kaarelan tilan lehmillä on nimet ja jokaisella myös yksilölliset luonteenpiirteensä, jotka isäntäväki tuntee hyvin.
”Esimerkiksi Emmental viihtyy omissa oloissaan, kun jotkut toiset lehmät vaativat alituista huomiota ja rapsuttamista.”
Kaarelan tilan lehmät tuottavat noin 1000 litraa maitoa päivässä. Maitoauto hurauttaa pihaan joka toinen päivä noutamaan maidon meijerille.
”Mikäli täällä aikoo saada elannon maanviljelystä, on lehmien pito ainoa vaihtoehto.”
Koillismaa sijaitsee niin pohjoisessa, että siellä ei menesty juuri mikään muu kuin nurmiviljely.
”Mikäli täällä aikoo saada elannon maanviljelystä, on lehmien pito ainoa vaihtoehto. Me olemme valinneet tuotantolinjaksemme maidontuotannon”, selittää Mauno Räisänen.
