Boltsi-pyöryköiden jättimenestys osoitti, että moka voi kääntyä onnistumiseksi. Taikinapumpun äärellä Leivon Leipomon tuotantopäällikkö Anssi Räntilä, tuotekehittäjä Jarno Salmi ja tuotekehityspäällikkö Irma Nieminen.
Sämpylöitä niistä piti tulla, mutta jotain oli mennyt pieleen. Linjastolta tipahteli pieniä tummanruskeita pompuloita, joiden rakenne oli kaikkea muuta kuin sämpylänpehmeä.
Tamperelaisen Leivon Leipomon tuotantopäällikkö Anssi Räntilä kiikutti hassut pompulat johtoryhmän kokoukseen. Kaikkia nauratti.
Kukaan ei vielä siinä vaiheessa arvannut, että yhdeksän kuukauden kuluttua vahinkopompulat pomppaisivat ruokainnovaatiokilpailun voittoon ja kääntäisivät leipomon historiassa uuden sivun.
Se oli vain yksi monista kokeiluista, joita leipomossa tehdään viikoittain. Tuotekehitystiimi oli pohdiskellut, että kaurasta ja siemenistä voisi kehitellä sämpylän. Jostakin putkahti ajatus laittaa kaura-siemenmassaa taikinapumppuun, jolla normaalisti annostellaan taikinaa runebergintorttuihin.
”Ei ole olemassa mitään sääntöä sille, miten ideat syntyvät”, sanoo Räntilä, joka tuli Leivolle nuorena miehenä 30 vuotta sitten ja huomasi heti, että leipomossa arvostettiin kekseliäisyyttä.
Leipomo sijaitsee yhä samassa paikassa kuin vuonna 1913, jolloin August ja Fanny Leivo perustivat sen kotitalonsa alakertaan. Tilat ovat laajenneet vuosien saatossa valtavasti, ja kahvilasiivessä on yhä tallella yksi hirsinen talonkulma muistuttamassa alkuperäisestä ytimestä. Leipomo on edelleen saman Leivon perheen omistuksessa.
”Minulle on aina merkinnyt paljon se, että tämä on perheyritys. Päätökset tehdään tällä tontilla”, Räntilä sanoo.
Tuotantotiloissa tuoksuu ihanalta. Pullat liukuvat säntillisinä riveinä pitkin tuotantolinjaa ja tipahtelevat paistopelleille. Rullakot pullistelevat limppuja, runebergintorttuja ja viinereitä, joita yli satavuotiaan leipomon voi kuvitellakin valmistavan. Mutta isoissa padoissa veivataan nyt perinteisten taikinoiden rinnalla myös lihapullataikinan näköistä massaa.
Kulmauksessa on taikinapumppu, jonka liepeiltä leipomon uusi käänne sai alkunsa.
Tuotekehittäjä Jarno Salmi oli valmistanut 50 kilon taikinan ja koetti annostella sitä sämpylöiksi, mutta taikina oli niin tiivistä, että se pusertui pumpun läpi vain vaivoin, naurettavan pieninä palleroina.
Paistamisen jälkeen niitä piti totta kai maistaa, hihityksen lomassa.
”Maistamme aina kaikkea epäonnistunuttakin, sillä se voi viedä eteenpäin”, sanoo tuotekehityspäällikkö Irma Nieminen.
Jotta vahingot ja epäonnistumiset voivat kääntyä onnistumisiksi, tarvitaan tietynlaista henkeä.
”Postitiivista joo-asennetta”, kuvailee Nieminen.
”Rohkeutta uudistua ja kokeilla”, sanoo Räntilä.
Tämä asenne ei ole syntynyt vahingossa.
”Teimme kaksi vuotta sitten päätöksen, että tuotekehityksessä tavoitteemme eivät liity euroihin, vaan innovointikykyyn”, Räntilä kertoo.
Jotakin kiinnostavaa vahinkopalleroissa oli.
Koostumus oli jotenkin kiva, kuin lihapullassa. Ja kauran ja siemenien yhdistelmä maistui mukavan täyteläiseltä.
Anssi Räntilä toteaa, että ideoiden lennellessä on tärkeää napata ”clue”, punainen lanka. Sen löytämisessä tiimityö on avainasemassa.
”Tuote jää helposti idean tasolle, ellei sitä osata soveltaa. Olisi tyhmää pitää siitä kiinni täsmälleen sellaisena kuin sen alun perin ajatteli”, hän huomauttaa.
Tiimistä alkoi tuntua, että terveellinen vegaaninen pyörykkä saattaisi pärjätä Suomalainen menestysresepti -kisassa, ja se ilmoitettiin viime minuuteilla mukaan. Räntilä teki esittelyvideon, jossa Vegepulla-nimisiä pyöryköitä tarjoiltiin hänen rouvansa valmistamassa tomaattikastikkeessa.
”Kun tuote pääsi semifinaaliin, tuli jumalaton kiire rakentaa pyöryköille konsepti”, sanoo hän nauraen.
Tässä vaiheessa leipomon väelle selvisi myös, että innovaatiokisasta kuvataan televisiosarja.
Leipomo palkkasi Toni Leskisen, tutun tamperelaisen keittiömestarin, hiomaan tuotteen makua. Kisan edetessä piti ratkaista myös tuotteen valmistusprosessi. Ei tuntunut järkevältä rakentaa leipomoon uudenlaista tuotantolinjaa sitä varten.
Mökille ajaessaan Räntilä sen keksi. Mökkimatkan varrella Honkajoella sijaitsee Korpelan lihanjalostamo. Yhteisymmärrys toisen perheyrityksen kanssa löytyi saman tien:
”Pyöryköiden massa valmistetaan meillä, ja Korpela jalostaa ja pakkaa ne.”
S-ryhmän järjestämään Suomalainen menestysresepti -kilpailuun osallistui vuonna 2019 yli sata yritystä. Kuuden finalistin matkaa seurattiin S-ryhmän ja Aito Median kehittämässä tv-sarjassa. Kun televisiosarjasta riisuu ylimääräisen draaman, saa hyvän käsityksen siitä, mitä uuden tuotteen lanseeraaminen vaatii. Ja miten innovaatio etenee kaupan hyllylle saakka.
”Suomalaisten pöytälaatikoista löytyisi varmasti paljon loistavia ideoita, mutta ei tiedetä, kenen puoleen voisi kääntyä. Suomesta puuttuu julkinen sparraustaho, jolta startup-yrittäjä voisi saada rahoitusta ja neuvoja vaikkapa tuotesuojaan liittyen.”
Räntilä uskoon, että suomalaiset voisivat kehittää esimerkiksi elintarvikkeiden ekologisia pakkauksia sen sijaan että kopioidaan niitä maailmalta.
Leivon Leipomolle voitokas kilpailuprosessi avasi tien uuteen tuotekategoriaan ja leipomisen tapaan – sekä nosti yrityksen kiinnostavuuden uudelle tasolle. Televisiofinaalin jälkeisenä päivänä Räntilä totesi hämmästyneenä, että yrityksen kotisivuilla oli 30-kertainen määrä kävijöitä normaaliin verrattuna. Tuote, joka sai lopulta nimekseen Boltsi, pääsi kisan myötä suoraan S-ryhmän valikoimiin.
”Onhan sillä valtavan suuri merkitys. Lihanjalostamo Korpela joutui siirtymään kahteen vuoroon, jotta siellä pystytään tekemään riittävästi Boltsia”, Räntilä sanoo.
Voiton jälkeen Boltsi nousi raketin lailla myydyimmäksi kasvispyörykäksi Suomessa. Räntilä muistuttaa, että uudesta aluevaltauksesta huolimatta ollaan yhä lähtöruudussa.
”Pelin ratkaisee se, jäämmekö nautiskelemaan tilanteesta vai jatkammeko innovatiivisella otteella. Olemme päättäneet jatkaa.”
Uusimmat jutut sähköpostiisi
