Painava kuin pentele.
Niin Hanna Sumari, 60, ajatteli, kun opetteli ajamaan Harley Davidson -moottoripyörällään Espoon teillä 13 vuotta sitten. Tv-juontaja ja bloggaaja oli saanut pyörän yllätyslahjaksi mieheltään, ja piti elettä hyvin romanttisena.
"Olimme moottoripyöräilleet pitkään niin, että minä istuin mieheni Harrikan kyydissä. Saadessani oman pyörän ajattelin että vau, kuinka mieheni ymmärtääkään minua! Että enhän minä siellä takana jaksa istua, kun olen niin tekevä ihminen", Hanna kertoo ja nauraa.
Mutta kun Hannan piti ottaa ohjat – tai ohjaustanko – omiin käsiinsä, se ei käynytkään käden käänteessä. Hannaa pelotti yli 300 kiloisen pyörän selässä. Se ei totellut, vaan tuntui vaikealta ajaa.
Pikku hiljaa Hanna pääsi kuitenkin pyörän kanssa sinuiksi, ja pian häntä ei enää meinannut saada satulasta pois.
On maailman ihaninta ajaa vapaana tuulessa.
"On maailman ihaninta ajaa vapaana tuulessa niin, ettei kuule mitään muuta kuin ajatuksensa. Ja kun multa ja mäntymetsät tuoksuvat", Hanna sanoo.
Tosin kyyditessään toista ihmistä ensimmäistä kertaa hän ymmärsi todellisen syyn oman pyöränsä saamiseen – ja se ei ollutkaan kovin romanttinen.
"On tosi ärsyttävää, kun joku istuu takana! Ajaminen ilman painolastia on paljon ihanampaa", Hanna sanoo.
Kauniilla reiteillä
Yksi Hannan suosikkipaikoista Suomessa on Saimi Hoyerin emännöimä Hotelli Punkaharju.
"Tie sinne on jumalaisen kaunis, paikka on kaunis ja ruoka taivaallista."
Tie sinne on jumalaisen kaunis.
Lyhyempiä matkoja Hanna ajelee mielellään kodistaan Espoosta Nuuksion kansallispuistoon. Esimerkiksi luontokeskus Haltiaan johtavat mutkaiset tiet tiheän metsän keskellä houkuttelevat.
Kesäisin Hanna viettää aikaa Viron Saarenmaalla, jossa hänellä on vanha hirsitalo talleineen. Mökille ajaessaan Hanna ei välittäisi pysähtyä lainkaan – kesäparatiisi perillä houkuttelee liikaa.
"Syön lautassa, joka vie manner-Virosta Muhulle. Siellä lautasella on seljankaa tai hapankaalia ja nyhtöpossua. Tai letut ja jäätelöä, virolaisittain pankooki ja muusi."
Moottoripyöräillessään Hanna arvostaa aina auki olevia, siistejä bensa-asemia.
"Niitä ei tosiaankaan ole joka maassa, vaikka luulisi", hän sanoo.
ABC:t ovat varmoja paikkoja. Ne ovat aina auki, ja vessat ovat siistejä.
Yleensä Hannan pysähdyspaikan määrää se, missä hän sattuu olemaan tankin ollessa tyhjä.
"ABC:t ovat varmoja paikkoja. Ne ovat aina auki, ja vessat ovat siistejä. Siisteyttä arvostaa, sillä ajopuvun takki on riisuttava lattialle, jotta saa housut alas. Myös tilaa tarvitaan, sillä prätkätakki on topattu ja jäykkä."
Jos Hanna ei ole menossa syömään johonkin erityiseen paikkaan, hän saattaa syödä lämpimän aterian ABC:llä.
"Tiedän mitä sieltä saa ja osaan valita hyvin. On myös nastaa, että siellä on kauppa, koska en syö välipalaksi suklaata tai pullaa, vaan rahkaa ja marjoja."
Ajaessaan Hanna pysähtyy mielellään kauniissa paikoissa järvien rannoilla.
