Nyt halutaan erilaisia joulukuusia kuin 10 vuotta sitten: "En tiedä, mihin ne niitä pisti"

Heikki Puputti myy tuhansia joulukuusia vuodessa. Hän kertoo, millaisia kuusia ihmiset haluavat juuri nyt.

Punaliivinen mies nauraa. Joulukuusi takana.
Teksti: Minna Perovuo
Kuvat: Tomi Glad
17.11.2026 | Päivitetty 17.11.2026

Näin kuvittelemme joulukuusenhakureissun tapahtuvan: pakkaslumi narskuu kenkien alla, kuu valaisee lumihankea ja kuusirivien latvat piirtyvät tummina talvista taivasta vasten. Yksi kuusista on suora ja tuuhea, täydellinen joulutähdelle ja koristeille.

”Kaupunkilaisten mielikuva joulukuusista on romanttinen”, euralainen joulukuusiyrittäjä Heikki Puputti sanoo.

Myös Puputin kuuset kasvavat suorina ja tuuheina, mutta pellolla. Heikki kaataa käsisahalla yhden kuusista ja kertoo, että sen kasvutarina alkoi pienestä ruukkutaimesta lähes kymmenen vuotta sitten.

170-senttinen kuusi on kauniin symmetrinen. Juuri sellainen, jollaisen moni haluaa. Vielä kymmenisen vuotta sitten asiakkaat halusivat jopa 2,4 metriä korkean joulukuusen.

”En tiedä, mihin ne niitä pisti”, Heikki sanoo ja nauraa.

”Kuusenmyynti on pitkäaikainen perinne, jota asiakkaat osaavat odottaa.”

Heikin kaatama kuusi lähtee näytille lähialueen Saleen. Joulukuusen paikallisuus on tärkeää pienen paikkakunnan asukkaille.

”Kuusenmyynti on pitkäaikainen perinne, jota asiakkaat osaavat odottaa”, sanoo Sale Lapin myymäläpäällikkö Jenni Majuri. S-Etukortilla saa tässä nimenomaisessa Salessa kuusesta vielä alennuksenkin.

Joulukuusikauppa sopiikin lähikaupan pihalle hyvin. Salessa riittää asiakkaita joulun alla aina aattoaamuun saakka, kun taas Prismassa vilkkainta on pari päivää ennen aattoa. Jenni kertoo, että Sale Lapista haetaan jouluaattona vielä lahjakortteja, suklaata, hautakynttilöitä ja kukkia.

Mutta ennen kuin kuusi päätyy myyntiin Salen edustalle, sen eteen on tehty lähes kymmenen vuoden työ.

Punaliivinen mies työntää joulukuusta verkotuskoneeseen.

Heikin ja Kyllin yrityksestä lähtee vuosittain noin 10 000–15 000 joulukuusta. Niitä myydään erityisesti Satakunnan Osuuskaupan ja Keulan alueella.

Mies ojentaa kaupan myyjälle verkotettua joulukuusta.

Sale Lapin pihalta ostettu joulukuusi on voinut kasvaa alle kymmenen kilometrin päässä. Myymäläpäällikkö Jenni Majurin mukaan asiakkaat osaavat jo odottaa kuusenmyynnin alkamista.

Pieni taimi ei saa hukkua heinään

Joulukuusen taimi siirretään peltoon noin kaksivuotiaana. Sen jälkeen alkavat kriittiset vuodet.

Pienen kuusen pahimpia vihollisia ovat heinät ja rikkaruohot. Jos kasvillisuus pääsee kasvamaan taimen päälle, hentoinen näre voi tukehtua.

Kun kuusi on kasvanut noin puolentoista metrin korkuiseksi, sen kasvua aletaan hillitä leikkaamalla sitä kaksi kertaa vuodessa. Latvaa typistetään ja sivuoksia siistitään. Tarkoitus on saada kuusesta tasaisen kartiomainen ja tuuhea. Työ tehdään käsin.

”Kaikki työvaiheet on tehtävä ajallaan. Yhtään vuotta ei voi jättää leikkaamatta tai heiniä ajamatta.”

Kaikista taimista ei kasva hyvällä hoidollakaan täydellisiä joulukuusia. Joku kasvaa liian harvaksi, toinen vinoon ja kolmas haaroittuu väärästä kohdasta. Osa kärsii taudeista.

Viime vuosina kesät ovat olleet pitkiä, lämpimiä ja kosteita. Samaan aikaan kunnon pakkastalvet ovat vähentyneet. Se vaikeuttaa myös kuusien kasvatusta.

Erilaiset sienitaudit ovat lisääntyneet, ja alueelle on levinnyt myös neulaspistiäinen, jota Heikin mukaan siellä ei vielä 15–20 vuotta sitten esiintynyt.

”Oksia syövät toukat ovat suurin uhka tällä hetkellä.”

Sääolot vaikeuttavat myös puun kaatoa. Heikki muistelee viime vuonna marras-joulukuun vaihteen olleen niin märkä, että työkoneita jäi pellolle jumiin.

Kuusia joulukuusipellolla.

Noin puolentoista metrin korkuisia kuusia aletaan leikata kahdesti vuodessa. Latvaa typistämällä ja sivuoksia siistimällä puusta muotoillaan tasaisen kartiomainen.

Hyvien sattumien summa

Heikki vie kaadetun kuusen huoltorakennuksen luo ja verkottaa sen. Toimistolle saapuu Heikin yhtiökumppani Kylli Hirv.

Hän tuli Heikille kiireapulaiseksi 14 vuotta sitten.

”Tulin vain hetkeksi lisähommiin ja sillä tiellä ollaan”, Kylli toteaa.

Hän opiskeli Tarton yliopistossa luonnontieteitä ja tuli Euraan töiden perässä. Tarkoituksena oli tienata rahaa muutaman vuoden ajan ja palata Viroon, mutta elämä vakiintui Satakuntaan, ja nyt hän on Heikin yhtiökumppani.

Ei Heikistäkään pitänyt tulla joulukuusiyrittäjää. 1990-luvun alkupuolella hän myi omasta metsästään kuusia sivutuloina ja päätyi vähitellen opettelemaan kuusiviljelyn taidon.

Yhdessä Heikki ja Kylli ovat kasvattaneet viljeltävien kuusien lukumäärää ja laajentaneet toimintaa myös erilaisiin havutuotteisiin.

”Olen tehnyt havuista jopa hääpuvun hameosan”, Kylli kertoo havutilausten moninaisuudesta.

Mies ja nainen sitovat joulukuusta kangassäkkiin.

Kylli Hirv tuli Heikin avuksi joulukiireisiin 14 vuotta sitten ja jäi sille tielle. Nykyään hän on yrityksen toinen omistaja.

Tärkein on kuusi

Suomessa hankitaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Heikin ja Kyllin yrityksestä niitä tulee noin 10 000–15 000. Menekki on laskenut koronavuosien huippulukemista. Aitojen kuusien rinnalla ostajista kilpailevat myös muovikuuset.

Puputin joulukuusia myydään joulun alla erityisesti Satakunnan Osuuskaupan ja Keulan alueella, jossa viljelijän pellot ja metsät sijaitsevat. Jos nappaa kuusen esimerkiksi Salen itsepalvelumyynnistä Rauman Lapin kylässä, on mahdollista, että joulupuu on kaadettu alle kymmenen kilometrin päässä myyntipaikasta.

Joulukuusiyrittäjät pääsevät oman joulun viettoon, kun kaikki myyntipaikat on siivottu. Kyllille joulukuusella on iso merkitys. Hänen lapsuudenkodissaan joulua jouduttiin viettämään neuvostovallan takia salaa suljettujen ovien takana.

Kyllin isä toi kuusen kotiin aina 22.12., Kyllin syntymäpäivän kunniaksi, ja samaa perinnettä hän jatkaa itse. Kuuseen hän ripustaa pienen tontun, jonka teki neljäsluokkalaisena. Heikin kuusessa on puolestaan hänen poikiensa tekemä suomenlippunauha.

Tänä jouluna Sale Lapin kautta kulkee yksi Heikin kasvattamista kuusista jonkun kotiin. Kun joulu on ohi, Heikin työ jatkuu pellolla.

Joulun jälkeen alkaa uuden kasvukauden odotus. Heikki nauttii vuodenkierrossa eniten hetkestä, jolloin saa istuttaa uusia taimia maahan.

”Mulle kevät on intoa täynnä. Kun luonto alkaa vihertämään ja saa istuttaa uusia taimia, se on kivaa.”

Kymmenen vuoden kuluttua joku Heikin taimista on jälleen valmis joulupuuksi. Se voi päätyä lähialueen Saleen, sieltä jonkun kotiin ja osaksi uutta joulua.

Heikin joulukuusivinkit – vältä yleinen virhe: älä ”käräytä” joulukuusta

  • Kun kuusi päätyy kotiin, 
sen tyvestä kannattaa sahata 
uusi imupinta ennen 
kuusenjalkaan asettamista.

  • Jos kuusen runko on jäätynyt 
pakkasessa, se pitää sulattaa hitaasti. Heikki vinkkaa käyttämään kotioloissa vaikka kylmää suihkua.

  • Jäisen rungon nosto 
suoraan lämpimään voi aiheuttaa neulasten nopean putoamisen. 
Heikki kutsuu ilmiötä 
kuusen kärähtämiseksi.

  • ”Kun neulanen sulaa ja runko 
on vielä jäässä, kuusi ei saa 
imettyä vettä. Neulanen räjähtää rikki.” Oikein hoidettuna kuusi 
säilyy kotona noin pari viikkoa.

Mies pitää kiinni lyhyestä joulukuusesta pellolla.

Heikki Puputin kasvattama joulukuusi on lähes kymmenen vuoden työn tulos. Kaikista taimista ei silti kasva tuuheita ja symmetrisiä joulupuita. Näistä onneksi kasvoi!