Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Anna-Kaisa Huusko

Apulanta asuntomessuilla: Arvaatko, kumpi stailasi söpömmin – Toni vai Sipe?

Kodin Terra -talo by Prisma feat Apulanta on nelihenkiselle Santalan perheelle suunniteltu messutalo (kohde 25). Sisustuksen sekä kaluste- ja pintamateriaalisuunnittelun on laatinut sisustusarkkitehti **Sirkka-Liisa Hietaniemi**, mutta Apulannan **Toni Wirtanen** sekä **Sipe Santapukki** stailasivat talon kaksi huonetta.

Toni Wirtanen otti käsittelyynsä talon alakerran kirjaston, josta on tulossa perheen rento oleskelutila. Toni on suunnitellut tilasta tummanpuhuvan, vintage-henkeä huokuvan kirjaston. Siellä voi istahtaa lekottelemaan rennoille, ruskeille nahkanojatuolille. Tilan sisutuksessa on myös vintagekirjahyllyjä.

Sipe sen sijaan on tarttunut rock-miehelle ehkä hieman epätyypilliseen haasteeseen: pienen 5-vuotiaan tytön huoneen suunnitteluun.

Tummanpuhuvan punk-estetiikan sijaan huone on värikäs, leikkisä ja elämäiloa huokuva lastenmaailma, jossa luonto näkyy jättisuurina eläintapetteina. Vastapainoa kokonaisuuteen tuovat iloiset värit ja kierrätyskalusteet.

Porin Asuntomessujen sisustusprojektissa on kyse S-ryhmän ja Apulannan yhteistyöstä. 

[Asuntomessut Porissa](http://asuntomessut.fi/) avoinna 6.7.–5.8.2018 joka päivä klo 10–18. Luvassa ohjelmaa kaikenikäisille.

LUE LISÄÄ:

[Sisustusarkkitehti Sirkka-Liisa Hietaniemi kertoo messutalosta ja uusimmista sisustustrendeistä](/arjen-apu/nama-ovat-uusimmat-sisustustrendit-porin-messutalo-on-suomalaisen-perheen-unelma/05978630)

[Kodin Terrat ja Apulanta yhteistyöhön](https://patarumpu.fi/2018/04/19/kodin-terroissa-tehtiin-taysremontti-yhteistyo-apulannan-kanssa-kayntiin/)

[Asuntomessut](http://asuntomessut.fi/)

Piirroskuvitus jääkaapin sisältä. Ihminen kurkottaa kaapista hillopurkkia. Jääkaapin takaosassa lymyilee muumioitunut juusto.

2024-04-Yhteishyva-C2-FIFO-sRGB

Säästövinkki: Fifoilu kannattaa! Ota jääkaappisi säännöksi first in, first out

Lue myös

Asunnon ostamiseen liittyvä piirroskuvitus, talo joka on kuin säästölipas, avaimet värikkäällä avaimenperällä.

YH0224 PuhutaanRahasta verkko paakuva 2400x1350

Onko nyt oikea aika ostaa asunto? Asiantuntija kertoo, miten heiluviin korkoihin kannattaa suhtautua

Ensiasunnon osto on yksi elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Ensimmäisen suuren lainan otto voi hirvittää – etenkin juuri nyt, kun maailmalla kuohuu. Muun muassa koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat luoneet asuntokaupoille epävarmuutta ja arvaamattomuutta. Lainojen korot ja muut elämisen kustannukset ovat korkealla, ja asuntojen hintakehitystä on vaikea ennustaa.

Kannattaako asuntokaupoille ryhtyä nyt, vai pitäisikö odottaa? Vai menikö otollisin hetki ehkä jo?

## Talouden kehitystä ei voi ennustaa

S-Pankin kehityspäällikkö __Annemari Airaksinen__ ei pidä jossittelua järkevänä.

”Monessa asiassa voi katsoa taaksepäin ja miettiä, että otollisin aika meni jo. Jos esimerkiksi ensiasunnon olisi ostanut vuoden 2023 puolella, ei siitä olisi tarvinnut maksaa varainsiirtoveroa”, Airaksinen sanoo.

Varainsiirtoverovapaus oli iso kannustin ensiasunnon ostajalle. Joulukuussa 2023, kun verohuojennus oli vielä voimassa, asuntokauppa nousi 33,3 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun nähden, kertoo Kiinteistövälitysalan keskusliitto.

Nytkin on kuitenkin tietyllä tapaa otollisempi aika ostaa ensiasunto kuin viime vuonna, Airaksinen sanoo. Esimerkiksi ASP- eli asuntosäästölainan enimmäismääriä nostettiin huhtikuun 2024 alusta lähtien.

Ensiasunnon ostoa tänä vuonna voi puoltaa sekin, että korkotason on ennakoitu lähtevän laskuun. Silti asunnon ostoa ei kannata jäädä odottelemaan liian pitkäksi aikaa, Airaksinen sanoo.

”Kukaan ei voi ennustaa talouden kehitystä. Jos jää odottamaan parempia aikoja, voi odottaa vuosia. Jos ostaminen on oman elämäntilanteen kannalta mahdollista, on juuri silloin hyvä aika ostaa.”

## Asuntosäästölainalla alkuun

Millainen sitten on se hyvä elämäntilanne, joka mahdollistaa ensiasunnon oston? Airaksisen mukaan olennaista on, että on vakituiset tulot, riittävästi säästöjä ja halu sitoutua asuntoon ja lainan maksuun.

”Jos ei ole varma, millaisessa asunnossa tai millä alueella haluaisi asua, ei rahojaan kannata kiinnittää omistusasuntoon. Vuokralla asuminen on huolettomampaa ja joustavampaa.”

Airaksisen mukaan ensiasunnon ostajan kannattaa useimmiten asennoitua siihen, että asunto tuskin täyttää ihan kaikkia asumiseen liittyviä unelmia. Jokaisen on hyvä miettiä, mistä on valmis tinkimään. Asuntotoiveet täytyy suhteuttaa lainansaantimahdollisuuksiin.

Ensiasunnon ostamista helpottaa ASP-laina. Se on valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan 15–44-vuotiaille. ASP-lainaa voi saada Helsingissä 215 000 euroa ja Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 160 000 euroa. Turussa ja Tampereella määrä on 140 000 ja muissa kunnissa 120 000 euroa.

> Ensiasunnon ostamista helpottaa ASP-laina.

ASP-tilille säästetyille rahoille saa normaalia paremman koron verovapaasti, ja ASP-lainan korko on normaalin asuntolainan korkoa edullisempi. Keväästä 2024 lähtien ASP-lainaa on voinut asunnon sijaintikunnasta riippuen saada 15 000–25 000 euroa enemmän kuin aikaisemmin. Näin ASP-lainalla voi rahoittaa esimerkiksi suuremman asunnon kuin ennen tai ensiasunnon voi saada entistä paremmalta sijainnilta.

Ensiasunnon ostajalla tulee olla omia säästöjä sen verran, että ne vastaavat 5–10 prosenttia asunnon kauppahinnasta. ASP-lainassa vakuudet ovat automaattisesti kunnossa, koska tilin omistaja on säästänyt rahaa tilille useamman vuoden ajan. Jos omia säästöjä ei ole, voi hyödyntää esimerkiksi mahdollisia vanhempien vakuuksia tai maksullista takausta.

”Lisäksi lainan määrä ja kuukausittaiset lyhennyserät pitää pystyä mitoittamaan niin, että lyhennyksiin menisi noin 30–40 prosenttia tuloista”, Airaksinen sanoo.

## Varaudu myös muihin kuluihin

Omistusasunnossa lainanlyhennyksen ja korkojen päälle tulevat mahdolliset remonttikulut sekä sähkö- ja vesimaksut. Asunto-osakeyhtiössä asuja maksaa myös yhtiövastiketta ja mahdollista rahoitusvastiketta. Omakotitalossa kiinteitä maksuja ovat esimerkiksi kiinteistövero ja jätehuoltomaksut.

Jo lainaa harkitessa tulee miettiä myös sitä, miten selviää mahdollisista koron nousuista, yllättävistä remonteista tai siitä, jos omat tulot laskevat merkittävästi. Airaksinen suosittelee tutustumaan lainanantajien ehtoihin ja lisäpalveluihin.

”S-Pankissa lainalle voi sopia kiinteän koron viideksi tai kymmeneksi vuodeksi. Tänä aikana lainan kuukausierä ja korko eivät muutu. Lisäksi lainaan voi tarvittaessa saada lyhennysvapaata, jonka aikana maksetaan vain korkoa.”

S-Pankki tarjoaa myös lainaturvavakuutuksia kuoleman, tapaturmien tai työkyvyttömyyden varalle. Jos pahin toteutuisi, jäljellä olevan lainan tai osan siitä voi maksaa pois vakuutuksesta saatavalla rahalla.

## Monta hyvää syytä omistaa asunto

Kun maksat asuntolainaa, kerrytät omaa varallisuuttasi sen sijaan, että lyhentäisit vuokrarahoilla jonkun toisen lainaa. Jos taloustilanne yllättäen muuttuu, voi asuntolainan maksuun järjestää joustoa, jollaista harvalta vuokranantajalta heruu. Ja kun koti on oma, ei kukaan voi yllättäen irtisanoa vuokrasopimusta.

Jos omat säästöt eivät riitä ensiasunnon ostamiseen, Airaksinen kannustaa säästämään.

”Jo pienillä summilla voi kartuttaa pesämunaa. Se, että rahaa saa säästöön, ruokkii säästöhalukkuutta.”

S-Pankin asiakas voi kartoittaa säästötavoitteitaan ja itselle sopivia säästämisen keinoja maksuttomasti sijoitusasiantuntijan kanssa. ASP-tilin lisäksi säästäminen onnistuu myös esimerkiksi S-mobiilin Säästäjä-palvelussa.

Säästövinkki

Säästövinkki: Tiedätkö, mitä heität toistuvasti biojätteisiin? Ota kännykkä avuksi

*Älä syötä ruokahukkaa: Näin käytät tähteet, säästät rahaa ja pelastat maapallon* -kirja on saatavilla [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/tuotteet/110022837/ketola-ala-syota-ruokahukkaa-110022837).

Lisää luettavaa ruokahävikistä:

Kuvassa punavalkoiset pitkävartiset villasukat, joita koristavat käki ja karjalanruusu.

sukkamaa verkko paakuva 2400x1350 (1)

Joululahjaksi villasukat? Pohjois-Karjalan maakuntasukkia koristavat karjalanruusu ja käki

__Suunnittelija__ Minttu Wikberg

__Koko__ 38 (42)

__Langan menekki__ Novita Nalle 75 % villa / 25 % polyamidi, 100 g = 260 m

- (523) puolukka 90 (100 g)
- (010) luonnonvalkoinen 40 (45 g)

Sukkapuikot 3 mm tai käsialan mukaan 25 s / 10 cm kirjoneuletta 3 mm:n puikoilla

Huom! Kavennukset ovat pohkeessa eri kerroksilla, jotta ne asettuvat vierekkäin neuleessa. Kavenna ensin kerroksen viimeiset 2 s neulomalla takareunasta 2 o yhteen ja sen jälkeen seuraavan kerroksen ensimmäiset 2 s neulomalla 2 o yhteen. 

[Pohjois-Karjala-sukkien ohje pdf-tiedostona](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/7fCvukLzM5SNlotZLDzsMn/199b931403f52c8dbeeb1dcf1a109cdf/Pohjois-karjalan_maakuntasukat_ohje.pdf)

[Kaavioden pdf-tiedosto](https://assets.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/5TBnUl3oa3as1kqlOKNMzZ/1e106eddc50a7ed6f60b627bf821dc32/Pohjois-karjalan_maakuntasukat_kaavio2__1_.pdf)

Luo sukkapuikoille värillä *puolukka* 76 (80) s ja jaa s:t tasaisesti neljälle puikolle. Kerroksen vaihtumiskohta on IV ja I puikon välissä.

Neulo kierrettyä joustinneuletta suljettuna neuleena: '1 n, 1 o kiertäen eli takareunasta', toista '–', kunnes työn korkeus on 3 cm. Neulo vielä 1 krs o ja lisää samalla 1 s = 77 (81) s. 

Neulo 1 krs o luonnonvalkoisella langalla. 

Aloita kirjoneule suljettuna neuleena: 

Koossa 38: neulo kaavion 2 kaikki krs:t. 

Koossa 42: neulo 1. krs ensin kaaviosta 1, sitten kaaviosta 2 ja vielä kaaviosta 3. Neulo kaavioita jatkossa tässä järjestyksessä. Neulo 2. kaavion loput kerrokset sekä 1. ja 3. kaaviosta seuraavaksi krs:t 2–4 ja toista sitten kerroksia 1–4. Tee kavennukset 2. kaavioon merkityissä kohdissa.

Molemmat koot: 2. kaavion lopussa työssä on 57 (61) s. Neulo vielä 1 krs o värillä *puolukka* ja kavenna samalla I puikolta 1 s. Työssä on 56 (60) s. Tarkista, että silmukat jakautuvat puikoille tasaisesti ja kerroksen vaihtumiskohta on takana pohkeen keskellä.

Varsi

Jatka sukka loppuun *puolukan* värisellä langalla. 

Aloita kantalappu neulomalla I puikon s:t oikein IV puikolle = 28 (30) s. Jätä muut s:t odottamaan. 

Käännä työ ja neulo vahvennettua neuletta: 1. krs: (työn nurja puoli) nosta 1. s neulomatta (lanka työn nurjalla puolella) ja neulo muut s:t nurin.

Käännä työ. 2. krs: (työn oikea puoli) 'nosta 1 s neulomatta, (lanka työn nurjalla puolella), neulo 1 s oikein', toista '–' krs loppuun. Käännä työ.

Toista krs:t 1–2 yhteensä 14 (15) kertaa (= 28 (30) krs).

Kantapää

Neulo vielä nurjan puolen krs ja aloita sitten kantapohjan kavennukset: Jatka samaa vahvennettua neuletta kuin aiemmin. Neulo kantalapun oikean puolen kerrosta, kunnes jäljellä on 10 (11) s. 

Tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja käännä työ. 

Nosta 1. s neulomatta, neulo 8 s nurin ja neulo 2 seuraavaa s:aa nurin yhteen, käännä työ. 

Nosta 1. s neulomatta, neulo, kunnes jäljellä on 9 (10) s, tee ylivetokavennus ja käännä työ. 

Jatka edelleen samalla tavalla siten, että sivusilmukat vähenevät joka krs yhdellä ja keskiryhmän s:t pysyvät samana eli 10:nä. 

Jaa keskiryhmän silmukat kahdelle puikolle, 5 + 5 s, ja neulo ensimmäiset 5 s vahvennettua neuletta. Kerroksen vaihtumiskohta on nyt tässä. 

Poimi vapaalle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta 14 (15) s + 1 s kantalapun ja II puikon välistä. Neulo kantalapun 5 s oikein ja poimitut s:t kiertäen eli takareunasta oikein. 

Neulo II ja III puikon s:t oikein. 

Poimi kantalapun oikeasta reunasta 14 (15) s + 1 s III puikon ja kantalapun välistä sillä puikolla, jolla on 5 s. Neulo poimitut s:t kiertäen oikein ja kantalapun 5 s oikein.


Kantapohjan kavennukset

Jatka näillä 68 (72) s:lla sileää neuletta ja aloita kiilakavennukset: neulo I puikon lopussa 2 viimeistä s:aa oikein yhteen ja tee IV puikon alussa ylivetokavennus. 

Tee kavennukset joka 2. krs, kunnes työssä on 56 (60) s, eli joka puikolla 14 (15) s.

Neulo sileää suljettua neuletta, kunnes pohjan pituus on 20 (22) cm tai pikkuvarvas peittyy.

Kiilakavennukset

Aloita kärjen nauhakavennukset: Neulo I ja III puikon lopussa 2 o yhteen + 1 o sekä neulo II ja IV puikon alussa 1 o + tee ylivetokavennus. 

Tee kavennukset kuten edellä joka 2. krs, kunnes joka puikolla on jäljellä 7 s. Tee sen jälkeen kavennukset joka kerroksella. 

Kun työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka, vedä se silmukoiden läpi ja päättele hyvin.

Kärki 

Viimeistely

Lankoja myynnissä Prismoissa ja [Prisma.fi](https://www.prisma.fi/):ssä. Värit vaihtelevat sesongeittain ja myymälöittäin.

Lisää ihastuttavia sukkaohjeita

1946–1947 valmistuneet rivitalot muistuttavat brittityylisiä townhouse-koteja. 1947–1948 talvella vesipulaa helpotettiin tuomalla käyttövesi tynnyreihin Koivistontien (sittemmin Jaakkimantien) omakotitalojen tonteille. 

2400x1350

Espooseen rakennettiin sotien jälkeen "Uusi Kannas", josta työväki kuljetettiin kuorma-autoilla SOK:n tehtaille ja konttorille

Helsingin kaupunki kaavoitti keväällä 1941 tontteja Albergan kartanon maille Espoon Leppävaaraan. Laajalahden tontit oli tarkoitettu siirtoväelle sekä rintamamiehille ja sotainvalideille perheineen. 

Karjalaisten kunniaksi kaduille annettiin menetettyjen alueiden paikannimiä. Siksi alueella kaartuvat Jaakkimantie, Kirvuntie, Heinjoentie, Antreantie ja monet muut − samaan tapaan toistensa lähellä kuin kunnat Karjalassakin. Kotiliesi-lehti tohti nimetä alueen ”Uudeksi Kannakseksi”.

Jo ennen sotia myös SOK:lla oli suunnitelma rakentaa Laajalahteen työsuhdeasuntoja. Keväällä 1941 SOK osti sieltä kuudentoista hehtaarin alueen. Rakentaminen alkoi pian sodan päätyttyä, ja kiinnostuneille SOK:n työntekijöille järjestettiin suuri patikkaretki Helsingistä rakennustyömaille metsäluonnon keskelle. Perillä nautittiin virvokkeita sekä tutustuttiin hankkeeseen ja mahdollisiin tuleviin naapureihin.

SOK:n alue sai nimen Kotikontu. Sen suunnitteli SOK:n arkkitehti __Aarno Raveala__ (1911–1983). 

> Pula-ajasta huolimatta laatu- ja varustetaso oli korkea.

Hartiapankkityön sijasta Kotikonnun rakensivat ammattilaiset, ja pula-ajasta huolimatta se edusti korkeaa laatu- ja varustetasoa. Puutavaraa saatiin Leppävaarasta, mutta suurin osa siitä tuotiin Kiteeltä asti. Enimmillään tonteilla ja tellingeillä uurasti kaksisataa rakennusmiestä.

Ensimmäiset muuttokuormat saapuivat vuoden 1946 lopulla. Henkilökunnalle valmistui kaiken kaikkiaan kolme rivitaloa, kahdeksantoista rintamamiestaloa ja yhdeksän kerrostaloa, joista viimeisin kohosi vuonna 1975. Yhtä rivitaloa lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen olemassa. 

Kaksikerroksiset rivitaloasunnot oli tarkoitettu yhdelle perheelle, mutta asuntopulan ja -säännöstelyn takia niihin mahdutettiin kaksi perhettä muuntamalla yläkerran palvelijanhuone keittiöksi. 

Rivitaloissa oli yhteiset leivintuvat, saunat, pyykkituvat, mankelit, säilytystilat polkupyörille ja kelkoille sekä ”miesväen askarteluhuoneet”.

Keskuslämmitystä tai lämmintä vettä ei ollut, mutta asunnot olivat valoisia ja modernisti suunniteltuja. Kaakeliuunit valmisti Helsingin Munkkisaaressa toiminut Lämpöuuni Oy, ja niiden pintaa koristivat Arabian tehtaan keramiikkalaatat.

Pienillä nikseillä säästettiin tilaa. Huoneita erottivat liukuovet, ja ruokapöytä vedettiin esiin keittiön työtason alta. Säilytystilaan oli kiinnitetty huomiota, joten keittiöstä löytyi kylmäkomero ja astiakaappi, makuuhuoneesta liinavaatekomero ja olohuoneesta kaksi vaatekaappia.


Alku aina vaikea: tieverkko oli heikko ja koulut ja palvelut kaukana.

Ensivuosien vesipulaa helpotti SOK:n säiliöauto. HOK:n Laajalahden myymälä otti valikoimiinsa rakennustarvikkeita ja välitti tilaustarvikkeita, jotta asukkaat saivat remontoitua kotinsa valmiiksi.

Yhteisöllisyys väritti vuodenkiertoa. Sama joulupukki kiersi talosta toiseen, ja juhannuksena kokoonnuttiin Kotikonnun juhliin. Asukkaat aktivoituivat puuhaamaan alueelle paloasemaa, kansakoulua ja postikonttoria. Vuonna 1952 valmistuivat __Toivo Pellin__ (1906–1985) suunnittelemat ajanmukainen koulurakennus ja opettajien asuntola.

Pihoille perustettiin tuiki tarpeelliset perunamaat ja vihannespalstat. Puutarhasuunnitelmat laati Helsingin kaupungin puutarhakonsulentti __Elisabeth Koch__ (1891–1982). Kotikonnun istutusmallit tulivat siis samalta piirustuspöydältä kuin Helsingin Puu-Käpylän, Torkkelinmäen, Olympiakylän ja Pirkkolan pihat ja viheralueet. 

> Kesäiltana sai istua oman pihan puutarhakeinussa ja nauttia elämästä.

Kirvuntien rivitalojen pihoille Koch suositteli istutettavaksi kuusia, pihlajia, isotuomipihlajia, mongolianvaahteroita, kiiltotuhkapensaita, siperianhernepensaita, unkarinsyreenejä, punalehtiruusuja sekä jasmikkeita.

Monen perheen sodanjälkeinen unelma toteutui, kun kesäiltana sai istua oman pihan puutarhakeinussa ja nauttia elämästä.


Aivan ensimmäisenä Kotikontuun muutti __Lehtisen__ perhe: isä __Paavo__, joka työskenteli SOK:lla varastomiehenä, sekä äiti __Aune__ ja kahdeksankuinen __Aarno__-poika. Marraskuun 1946 alussa he leiriytyivät asuntonsa yläkertaan, kun rakennusmiehet vielä viimeistelivät alakertaa. Perhe muutti yhdeksän neliömetrin huoneesta, joten oli haltioittavaa päästä oman kurkihirren alle.

Koska Leppävaaran asemalle oli matkaa, SOK järjesti aamu- ja iltakuljetukset tehtaille Helsingin Vallilaan ja pääkonttoriin Rautatientorin laidalle. Väki kipusi katetun kuorma-auton lavalle joka arkiaamu kello 7.15. Autoa kutsuttiin hellästi ”toosaksi” ja ”matolaatikoksi”. Ajan mittaan myös monet rouvat saivat sillä kyydin synnytyslaitokselle. Oma väki -lehden mukaan Kotikonnulla oli niin hyvät oltavat, että syntyvyys oli kiitettävää: ”Raitit ovat täynnä kasvavia, pirtit pieniä ipania”.

HOK:n parakkimyymälä oli asukkaiden ensimmäinen kokoontumispaikka, jonka vilkkaus tuotti sille lisänimen ”Suomen Tietotoimiston Kotikonnun sivukonttori”. 

Karjalaiset olivat ahkeria lukijoita, joten jo vuonna 1948 kylään avattiin kirjakauppa. Laajalahden kirjasto perustettiin vuonna 1953 kansakoulun yhteyteen, ja Veljeskulman talossa se toimi Espoon pääkirjastona ennen Leppävaaran kirjaston valmistumista.

Oman väen toimittaja tunnelmoi, että asukkaat voivat ikkunoistaan ihailla ”kesäisen metsän vihreyttä. Omalla kuistilla istuen voi kuunnella käen kukuntaa ja sirkan laulua”.


Uudisraivaajien kylä

*(Lähteet: Jouni Berg: Kotikontu – SOK:n jälleenrakennuskauden tyyppitalot Espoon Laajalahdessa. Diplomityö, Aalto-yliopisto 2014/2020; Erkki Honkanen: Meidän Laajalahti. Laajalahti ry:n 50 v. juhlajulkaisu 2000; Kotina Laajalahti. Laajalahti ry 70 vuotta 2000; Kotiliesi 1948; Oma väki 1947 ja 1948; Yhteishyvä 1946; Pekka Könösen haastattelu 3.4.2023.)*


Apulanta asuntomessuilla: Arvaatko, kumpi stailasi söpömmin – Toni vai Sipe?

Lisää aiheesta

Uusimmat