Kyläily
Marialla on ADHD – Näin hän on sisustanut kotinsa
Helsingissä asuneet Maria ja Tommi Kangaskortet halusivat lisää tilaa perheelleen. Unelmien omakotitalo löytyi radan varresta, vain tunnin junamatkan päässä Helsingistä. Siellä asumiskulutkin tuntuvat sopivilta.


Nyt kyläillään!
Yhteishyvä täyttää tänä vuonna 120. Sen kunniaksi kyläilemme kiinnostavien suomalaisten luona.
Unelmakodin etsintä oli alkanut uuvuttaa. Oli kesä 2022, ja Maria Kangaskortetin, 34, perhe oli hakenut sopivaa omakotitaloa jo vuoden ajan. Marian ja Tommi Kangaskortetin, 35, kolmas lapsi oli vasta syntynyt. Yrittäjäperhe asui Helsingin Aurinkolahdessa kerrostalossa, ja tilanpuute ahdisti.
Talojen hinnat olivat Helsingissä kuitenkin pilvissä tai sijainnit asuinalueilla, joihin perhe ei halunnut. Etsintää laajennettiin kiinteistönvälittäjän vinkistä radanvarteen. Muutaman kuukauden päästä unelma löytyi yllättävästä paikasta. Perhe muutti Lahteen joulukuussa 2022.
Uusi koti edullisemmin kuin Helsingistä
Alkuinnostuksesta on nyt kaksi vuotta, ja sosiaalisen median vaikuttajina tunnetut Kangaskortetit kertovat tarinaansa unelmakotinsa sohvalla.
Vuonna 2013 rakennetussa talossa on 260 neliötä. Kodin kuuteen huoneeseen mahtuu vaivatta koko perhe: vanhemmat ja 3-, 8- ja 10-vuotiaat lapset.
”Aistikuormitus Helsingin kiireessä on aivan erilaista kuin täällä.”
Kangaskortetien talo maksoi 420 000 euroa. Tommi ja Maria arvioivat, että niillä Helsingin alueilla, jonne perhe olisi halunnut, vastaava talo olisi maksanut tuplasti.
”Lyhennämme asuntolainaa 1 600 euroa kuukaudessa. Helsingissä kavereilla on pienemmät kodit, mutta isommat asuntolainat”, Tommi kertoo.
Pelkät lisäneliöt eivät ratkaisseet muuttoa. Maria pitää itseään ambiverttina, joka pitää sosiaalisuudesta, mutta kaipaa ympärilleen myös rauhaa.
”En uuvu enää niin helposti. Aistikuormitus Helsingin kiireessä on aivan erilaista kuin täällä”, Maria kertoo.
Uudessa kodissa kaikilla perheenjäsenillä on suosikkipaikkansa. Kokkaamista rakastava Tommi iloitsee avokeittiöstä, Maria ilmavasta olohuoneesta, jossa on lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat.
”Olemme äänekäs perhe. Minä soitan pianoa, Tommi soittaa kitaraa, ja lapset leikkivät äänekkäästi. Kerrostalossa piti hyssytellä lapsia, mikä oli stressaavaa”, Maria kertoo.
Pihan uima-allas on houkutellut kylään sekä naapurin lapsia että heidän vanhempiaan. Uima-altaalta alkaneet ystävyydet ovat syventyneet, ja naapurusto viettää monesti pääsiäistä ja halloweenia yhdessä, vuorotellen eri kodeissa.
Aistiärsykkeitä vähentävä sisustus
Vesivärejä, värikkäitä laatikoita ja höyheniä. Lastenhuoneen luova tavarakaaos kertoo, mikä Kangaskortetien perheessä on lopulta tärkeintä. Vaikka sisustaminen on ihanaa, kaikkein merkityksellisintä on, että jokainen saa olla kotona oma itsensä. Siivouspäiviä lukuun ottamatta pienten luovuutta ei rajoiteta. Kangaskortetien ovet ovat myös aina auki lasten kavereille.
Maria ja Tommi jakavat vastuun kodin laitosta. Yhteinen sävel on helppo löytää, vaikka kaikesta aviopari ei ole samaa mieltä.
”Maria arvostaa selkeyttä, mutta minä pidän siitä, että työhuoneessa asiat ovat kätevästi esillä. Iän myötä olen kuitenkin alkanut ymmärtää Marian kaipuuta seesteisyyteen”, Tommi kertoo.
Marialla on diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö ADHD. Siksi sisustus on selkeä. Makuuhuoneen seinän metsänvihreä ja kangaspintojen vedensininen rauhoittavat mieltä. Keittiön puupinnat tuovat mieleen lapsuuden kesät mummolassa.
Koti on yhdessä tasossa. Se oli tärkeä kriteeri, sillä vanhemmat uskovat, että näin perheenjäsenet pysyvät lähellä. Kaksikerroksisessa kodissa kaikki voisivat piiloutua omiin huoneisiinsa.
Muutto toi arkeen lisää aikaa
Maria ja Tommi käyvät Helsingissä parin viikon välein työasioissa. Tukiverkostot, kuten Marian vanhemmat ja sisko, asuvat Helsingissä, mutta käyvät Lahdessa usein.
Työreissuilla Maria ja Tommi muistavat, miksi muutto Lahteen kannatti. Helsingissä välimatkoihin menee aina valtavasti aikaa. Lahdessa aikaa jää enemmän, kun ei tarvitse istua ruuhkissa.
Muutto on tuonut elämään niin paljon hyvää, että Maria muistaa yhä senkin, milloin Lahti alkoi todella tuntua kodilta. Hän oli herännyt kesällä ennen muuta perhettä ja istui keittiössä aamukahvilla. Oli aivan hiljaista. Taivas oli vaaleanpunainen.
”Silloin minulle tuli tunne, että voi vitsit, miten rauhallista ja ihanaa meidän elämämme on. Tajusin, että se on tosi paljon myös tämän kodin ansiota.”