Karvaton kissa kurkistaa hotellihuoneen sänkyjen välistä

"Mikäs tämä on?" Karvaton kaunotar herätti huomiota hotellissa

Koira makaa hotellihuoneen sängyllä pyyhkeen päällä korvat pystyssä.

Bamse-koira patikoi Kolilla ja meni hotelliin yöksi – Katso video 

### Tervetuloa hotelliin lemmikit!

- Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet.
- Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa.
- Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on koiralle herkkuja ja kakkapusseja.
- Varaa hotelliyö osoitteessa [sokoshotels.fi](https://www.sokoshotels.fi?utm_source=yhteishyva).

Katso myös nämä lemmikkien hotellilomat

Kaksi koiraa hypähtelee hotellihuoneen sängyllä.

Koirakaverit Nuppu ja Tove kävivät hotellilomalla – katso videolta, kun karvakuonot nauttivat hotellielämästä

### Tervetuloa hotelliin lemmikit!

- Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet.
- Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa.
- Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on koiralle herkkuja ja kakkapusseja.
- Varaa hotelliyö osoitteessa [sokoshotels.fi](https://www.sokoshotels.fi/).

Kurkkaa myös nämä lemmikkien hotellilomat

Rafa ja Fede ovat Vuoden villatassut! Koko perhe koiria myöten pukeutuu samanlaisiin neuleisiin

__Miten talvi on sujunut, onko neuleille ollut käyttöä?__

"Kovilla pakkasilla olen laittanut koirille neuleet tuulenpitävän takin alle. Fede tarvitsee lisälämpöä enemmän kuin Rafa. Pojat rakastavat lunta yli kaiken ja kulkevat metsässä mielellään umpihangessa, hännänpää vain vilkkuen. Neuleet ovat tarpeen myös autossa, kun ajamme kotoa Säynätsalosta Lappiin lomalle. Peräkontissa on vetoisaa ja neule antaa sekä lisälämpöä että matkustusmukavuutta."

__Koirilla on hauskat nimet. Mistä ne juontavat juurensa?__

"Pojat on nimetty maailman parhaiden tennispelaajien __Roger Federerin__ ja __Rafael Nadalin__ mukaan. Tennispallot ovatkin koirien suosikkileluja ja mieheni tuo niitä kotiin padel-kentältä. Pojista on erityisen hauskaa kaivaa palloja lumihangesta. Sisällä palloja voi pitää esillä vain hetkittäin, sillä pallohullut koirat villiintyvät niistä." 

__Poikien rotu on australian kelpie. Minkälainen rotu se on? __

"Kelpie on paimenkoira, joka on luonteeltaan sosiaalinen ja ihmisrakas. Rotu tarvitsee paljon liikuntaa ja aktiviteetteja. Käymme poikien kanssa agilityssä ja olemme pian tutustumassa lampaiden paimentamiseen. 
6-vuotias Fede on luonteeltaan rauhallinen, kun taas 4-vuotias Rafa on saanut lempinimet vieterijalka ja Hessu Hopo. Fede huolehtii Rafasta; nuolee sen silmät ja korvat, eikä hermostu nuoremman härväämisestä. Nämä ovat huumorimiehiä, joiden kanssa ei ole tylsiä hetkiä."

__Kiitos Katja kilpailuun osallistumisesta, onnea vielä voitosta ja terveiset Fedelle ja Rafalle!__

Vuoden Villatassu-voittaja palkittiin S-ryhmän 100 euron lahjakortilla. Osallistujien kesken arvottiin lisäksi 3kpl 50 euron lahjakortteja. Voittajille on ilmoitettu henkilökohtaisesti.


Katso ohje koiran neuleeseen ja osta langat helposti [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/).

Neuloisitko sinäkin koirallesi talviasun?

Lue myös

Villapaitaan puettu koira istuu sinisellä tuolilla tassu tuolin selkänojalla.

Puetko koirallesi talviasun? Tämän se voi paljastaa sinusta, kertoo professori 

Kun Aalto-yliopiston muodin tutkimuksen professori __Annamari Vänskä__ oli Japanissa 2010-luvun alussa, hän koki tokiolaisessa ostoskeskuksessa todellisen yllätyksen.

Lastenvaatteiden ohessa kuluttajille myytiin koirille tarkoitettuja tuotteita – kynsilakkoja, asuja, korvakoruja ja vaippoja. Kauppakeskuksesta löytyi koirille jopa omat sovituskoppinsa.

Kun Vänskä kyseli paikallisilta, miksi koirat tarvitsivat asuja ja vaippoja, japanilaiset kertoivat, että se oli tapa peittää koirien alastomuutta.

Näky herätti Vänskässä niin ristiriitaisia tunteita, että hän päätyi myöhemmin tutkimaan koirien muotia ja lemmikkien inhimillistämistä.

Muodin tutkimuksen professorin mukaan puemme koiria, paitsi käytännön syistä, myös kertoaksemme jotakin itsestämme.

Näin oli jo 1700-luvulla, jolloin koirien pitäminen lemmikkeinä oli hyvin korkeaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien ihmisten etuoikeus. 

Seuraavina vuosisatoina ilmiö vain voimistui. 

Lemmikeistä tuli ihanteellisen keskiluokkaisen perhe-elämän symboli.


Hoveissa koiria puettiin jo kauan aikaa sitten, mutta viime vuosina myös tavalliset suomalaisperheet ovat asustaneet koiriaan mitä mielikuvituksellisimpiin asuihin.

> "Suomalainen lemmikkikulttuuri on keskittynyt erityisesti kestävyyteen ja vastuullisuuteen."

Nykyään on täysin tavallista bongata kadulta pusakkaan puettu pikkukoira tai töppösissä kipittävä karvakaveri.

Vänskä huomauttaa, että suomalaiset pukevat koiriaan samalla tavalla kuin itseään. Lemmikkien asut ovat ennen kaikkea käytännönläheisiä.

”Suomalainen lemmikkikulttuuri on keskittynyt erityisesti kestävyyteen ja vastuullisuuteen”, Vänskä kertoo.

Jos koiralla ei ole aluskarvaa, tai ulkona paukkuu kova pakkanen, koiran pukeminen on myös terveydellisesti perusteltua.

Eläinlääkäri __Katariina Thomson__ Evidensia Eläinlääkäripalvelut Oy:sta kertoo, että koirat tarvitsevat talvipakkasilla vaatetusta, jos niiden turkki on ohut tai sitä ei ole lainkaan.

Myös paksuturkkisten koirien tassut saattavat olla kylmänarat, ja tossut ovat tarpeen. Ne suojaavat myös hiekotussoralta ja tiesuolalta.

”Tuuli tai sade lisää kylmyyden tuntua. Jos koira on reippaasti liikkeessä koko ulkoilun ajan, voi vaatetus on kevyempää.”

Osa koirista tarvitsee asua

Koiranvaate on myös yksi tapa kertoa lemmikinomistajan omasta varallisuudesta tai yhteiskuntaluokasta.

Vänskän mukaan jotkut valitsevat lemmikilleen tutusta logosta tunnetun Louis Vuittonin koiranvaatteet, toiset taas vahakangastakin Barbourin mallistosta. Niitä ei pikkurahalla saa.

Joitakin vuosia sitten koirille järjestettiin New Yorkissa jopa omat muotiviikot.

Koirasta on tullut siis osa kulutuskulttuuria, mikä luo paineita myös lemmikinomistajille.

Erikoisruoat, asusteet tai vaikkapa koirapäiväkodit ovat tulleet Suomeen jäädäkseen.

”Nykyään ajatellaan, että jos ihminen ottaa lemmikin, hänen tulee tarjota sille asioita, joita ei vielä kymmenen vuotta sitten tarjottu”, Vänskä sanoo.


Luksusmerkkejä myös koirille

Koirien asuja ihastelleet eivät voi olla huomaamatta yhteyttä pikkukoirien suloisten pukujen ja vauvanvaatteiden välillä. 

Vänskä toteaa artikkelissaan *New kids on the mall: babyfied dogs as fashionable co-consumers* (2013), että monet koiranvaatteet ovat kuoseiltaan ja väreiltään samanlaisia kuin lastenvaatteet.

Muodin tutkimuksen professorin mukaan koiranvaatteiden vauvamaisuudella ja lapsenomaisuudella näytetäänkin korostettavan koirien söpöyttä ja inhimillisyyttä.

> "Koira on siis yksi vaihtoehto tehdä perhe."

Koira tuntuu olevan monelle enemmän kuin pelkkä eläin – jotakin ihmisen ja eläimen välillä.

Joissakin maissa koirasta onkin tullut joillekin eräänlainen vaihtoehto vanhemmuudelle. 

Uran yhdistäminen omaan elämään on helpompaa, kun kotona odottaa lapsen sijaan koira. Esimerkiksi Japanissa on saatettu edelleen olettaa, että nainen jää naimisiin mentyään kotiin lasten kanssa. Kaikki eivät tätä halua. 

”Koira on siis yksi vaihtoehto tehdä perhe”, Vänskä sanoo.

Suomessa Kennelliittoon rekisteröitiin viime vuonna yhteensä 43 835 koiraa. Lapsia syntyi samana vuonna vähemmän, 43 320.


Koiranvaate korostaa koirien inhimillisyyttä

Koirien pukeminen herättää ihmisissä ristiriitaisia tunteita. Saako koira olla koira, jos se puetaan lastenvaatteita muistuttavaan asuun?

Vänskä ei pidä koirien pukemista huolestuttavana.

Hän ajattelee, että Suomessa söpöksi puettu koira on yleensä perheenjäsen, jonka tarpeista ja hyvinvoinnista huolehditaan hyvin.

”Koiran pukeminen on täysin ok, jos koira ei sitä vastustele, tai siitä ei ole eläimelle muuta haittaa”, Vänskä sanoo.

Muodin tutkimuksen professori toivoisi, että ihmiset valitsivat koirilleen omaa silmää miellyttäviä, mutta myös ekologisia vaatteita.

Mitä pidempään koiranvaate kestää, sen parempi.


Valitse aikaa kestävä vaate

Pue koira itse tehtyyn neuleeseen!

Kati Norppa koiriensa Epun ja Oton kanssa.

Katin intohimo neulomiseen pitää koiratkin lämpiminä: Sydänvaivainen Eppukin kirmaa hangessa villapaidan turvin

Neuletakkien lisäksi koirat saavat lämmikettä tassuja suojaavista tossuista. Kati neuloi ensimmäiset villasukat nyt jo edesmenneelle Aatu-koiralle, joka ei suostunut kävelemään ”kaupan tossuissa”. Tossuohjeen hän muokkasi vauvan lapasten mallista. Samalla hyväksi todetulla ohjeella tallustavat nyt myös  Otto ja Eppu.

Katin neulomat villatossut joustavat tassun liikkeen mukana ja eristävät kuivaa pakkaslunta ja jäätä. Neuletakki vartalon suojana tuo lisää mukavuutta ja lämpöä talviulkoiluun. 

Pukeutumisen jälkeen molemmat koirat ovat tyytyväisiä talviulkoilijoita. 7-kuukauden ikäinen Otto puskee kulmakarvoja myöten lumihangessa, 10-vuotias Eppu ottaa rauhallisemmin.

”Paleleva koira menee suppuun, tärisee ja nostelee jalkojaan. Oleminen on vaikean oloista", Kati kertoo tuntomerkeistä, joista tunnistaa kylmästä kärsivän koiran.

Katin molemmilla koirilla on ohuet villatakit kevyempään talvisäähän ja paksut islantilaisneuleet koviin pakkasiin. Lyhytkarvainen Otto tarvitsee neuleen päälleen myös kovalla tuulella ja vanha herra Eppu suojataan erityisellä rakkaudella.

”Epulla on jo sydänvikaa ja hengitystieongelmia. Lämpimänä pysyminen on tärkeää, niin pystytään tekemään pienetkin lenkit”, Kati sanoo.


Koirien anturat ovat herkkiä paleltumaan kovalla pakkasella 

Kati on himoneuloja, jonka puikoilta syntyy niin huiveja, puseroita, kirjoneuleita kuin sukkiakin. Aloittelijoita hän kannustaa aloittamaan helpoista malleista. Koiran neule on yksinkertaisuudessaan suora putkilo, jossa on resori ja aukot tassuille.

Hyvä neule suojaa rinnan ja kaulan, on riittävän istuva, eikä purista tai lepata. Uroksilla täytyy muistaa myös hygienia-asiat.

”Neulekaistale ei saa ylettää nivusiin saakka, muuten on pissat konkreettisesti housussa!”

Kati käyttää koirien neuleissa yleensä sataprosenttisia villalankoja. Töppösissä hän suosii lankoja, joissa on villan lisäksi vahviketta. 

Oton ja Epun pakkaspukeutuminen on jo turvattu, mutta se ei emännän neulomista hillitse.

”Minulla jäi yli maastonvihreää islantilaista villalankaa. Kyllä siitä taitaa Otolle syntyä vielä yksi paita.”


Tekemällä oppii

Katso ohje koiran neuleeseen ja hanki langat helposti [Prisma.fi:stä](https://www.prisma.fi/).

Vesku-kissa lipoo tassuaan silmät kiinni nautiskellen hotellin sängyllä.

Vesku-kissa kävi hotellilomalla – katso videolta, miten kisu otti huoneen haltuun

Yhdeksänvuotias rescue-kissa Vesku on tottunut hotelliyöpyjä. 

Kun se saapui omistajansa __Laura Björkellin__ kanssa Helsingin Sokos Hotel Vaakunaan, se pyörähti selälleen sängyn alle, otti tassuillaan kiinni sängyn pohjasta ja veti itseään hurjaa vauhtia lattiaa pitkin.

”Se on Veskun bravuuri hotelleissa. Kotona sitä ei pääse tekemään, koska sängyn alla on laatikoita”, Björkell kertoo. 

Lisäksi aktiviinen kissa kipitti kaappiin, piiloutui laatikkoon, katseli ulos ikkunasta, kurkisteli itseään peilistä ja nautiskeli kylpyhuoneen lämpimästä lattiasta. Björkell kiittelee kissalle turvallista hotellihuonetta.

”Tarkistan aina hotellihuoneen mahdolliset vaaranpaikat ennen kuin päästän kissan kuljetuskassistaan. Tällä kertaa ei tarvinnut kuin nostaa viinipullo ja lasit kaappiin, sillä Vesku olisi pudottanut ne lattialle viimeistään yöllä seikkaillessaan.”

__Tervetuloa lemmikit!__

• Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet.

• Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa.

• Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on kissalle herkkuja ja lelu.

Varaa hotelliyö osoitteessa [Sokoshotels.fi](https://www.sokoshotels.fi/)

Maatiaiskissa Pasi katselee hotellin ikkunasta ulos.

Maatiaiskissa Pasin ensimmäinen hotelliyö – katso videolta kuinka tarkasti tupatarkastus hoitui

”Pasi nuuski jokaisen neliösenttimetrin, katsoi ulos ikkunasta, kiersi seinänvierustat ja tutki sänkyjenaluset”, Pohjoispää kertoo.

Hotelliyö oli Pasille ensimmäinen, mutta tuskin viimeinen. Pohjoispään mukaan rohkea Pasi on elementissään päästessään haistelemaan uusia paikkoja.

”Moni työntekijä intoutui kertomaan omasta kissastaan, ja Pasi sai rapsutuksia. Minua ilahduttaa se, kun Pasi saa ihmisissä aikaan positiivisia reaktioita.”


__Tervetuloa lemmikit!__

•	Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet. 

•	Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa. 

•	Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on kissalle herkkuja ja lelu. 

*Varaa hotelliyö osoitteessa [Sokoshotels.fi](https://www.sokoshotels.fi/)*

Hau, mikä sänky! Elli-koira näyttää videolla, miten hotellin lemmikkihuone otetaan haltuun

Kun reilun vuoden ikäinen venäjäntoy Elli pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa yöksi hotelliin, petasi se ensitöikseen sängyn uusiksi. Koira teki vuoteeseen pesän ja nautti pötköttelystä yhdessä omistajansa __Tiia Öhmanin__ kanssa.

Kaksikko yöpyi Solo Sokos Hotel Helsingissä. Hotellin sijainti Helsingin keskustassa miellytti sekä Öhmania että Elliä.

”Elli seurasi Kluuvin ihmisvirtaa ikkunan edessä olevalta tuolilta. Hän nukkui hyvin kainalossani ja herätti minut kävelylle aamuviideltä. Kävimme pissareissulla typötyhjällä Espalla”, Öhman kertoo.


### Tervetuloa lemmikit!

- Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet.
- Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa.
- Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on koiralle herkkuja ja kakkapusseja.

”Ihmisiä kiinnostaa yhä enemmän se, mitä heidän lemmikkinsä syövät”- Dagsmark Petfood valmistaa lähiruokaa koirille ja kissoille

Työ korkealuokkaisen kotimaisen lemmikkiruoan parissa sai alkunsa viisi vuotta sitten. Siihen riitti yksi kysymys.

Kesällä 2016 Laura Strömberg oli mökillään, kun puhelin soi. Soittaja oli hänen ystävänsä __Pekka Siivonen-Uotila__. He olivat tavanneet ensimmäisen kerran, kun Siivonen-Uotila oli koiransa kanssa Strömbergin pitämässä koirakoulussa.

Siivonen-Uotila on paitsi koiraihminen, myös ennakkoluuloton sarjayrittäjä ja -sijoittaja. Hän on ollut mukana useissa elintarvikeyrityksissä, kuten Perniön Lihassa ja Laitilan Wirvoitusjuomatehtaassa.

”Tiesin, että Pekalla oli näkemystä ja hän tarkkailee erityisesti elintarvikealan markkinoita huolellisesti. Puhelimessa hän ihmetteli, miksei koiranruokapusseissa kerrota, mistä tuote tulee. Silloinhan ei voi tietää, mitä koiralle syöttää”, Strömberg muistelee.

Strömberg on ollut mukana esimerkiksi koiratarvikkeiden maahantuonnissa ja koirakoulutusta tarjoavassa yrityksessä. Puhelu sai hänet miettimään niinkin arkista asiaa kuin lemmikkien ruokaa.

”Kysymys avasi silmäni, vaikka minullakin oli ollut koiria 25 vuotta. Olin ostanut tuttuja merkkejä miettimättä sen enempää, mistä ruoka oli peräisin.”

Asiat lähtivät etenemään nopeasti, ja viisihenkinen perustajaporukka löysi toisensa verkostojensa ja kaikkia yhdistävän lemmikkirakkauden kautta.

Yksi perustajista asui Pohjanmaalla, ja hänellä oli tiedossaan toimintaan sopivat tilat ja jopa tuotantovälineet.

Toiminta aloitettiin entisessä Estrellan perunalastutehtaassa Kristiinankaupungin kupeessa, Dagsmarkin kyässä, ja siitä uusi yritys sai nimensä.

”Mistä tiedän, mitä koiralleni syötän?”

”Me kaikki perustajajäsenet olemme yrittäjähenkisiä ihmisiä ja valmiita ottamaan riskin, mutta emme kohtuutonta. Lähdimme liikkeelle kotikutoisella käsityöpajameiningillä”, Strömberg naurahtaa.

”Ensimmäiset koirannappulat tehtiin vanhalla juustonaksukoneella. Se oli melkoinen nuhapumppu, ja nappulaa tuli todella hitaasti. Töitä tehtiin kolmessa vuorossa, mutta sekään ei riittänyt.”

Tästä huolimatta vain vuosi yrityksen perustamisen jälkeen, elokuussa 2017, ensimmäinen Dagsmark Petfoodin koiranruokapussi oli S-kauppojen hyllyllä.

> ”Ensimmäiset koirannappulat tehtiin vanhalla juustonaksukoneella.”

”Yleensä neuvottelut keskusliikkeiden kanssa ovat hitaita ja vaikeita, mutta S-ryhmässä ymmärrettiin heti tuotteen mahdollisuudet. Meille luvattiin, että valmiin tuotteen kanssa pääsisimme heti markkinoille.”

Strömbergin mukaan alkuun mahtui haasteita, vaikkakin positiivisia: miten vastata suureen kysyntään ja saada tuotanto toimimaan kunnolla? 

Rahaa yrityksen kassaan saatiin rahoituskierroksella. Se ei kuitenkaan riittänyt miljoonainvestointeihin, joten yksi tärkeä päätös oli koiranruokanappuloiden tuotannon ulkoistaminen.

Juustonaksukoneella Suomea valloittamaan

Pian yrityksen tuotantotilat alkoivat käydä ahtaiksi ja sijainti logistisesti turhan hankalaksi.

Vuosi sitten kesällä Dagsmark Petfood muutti Pohjanmaalta Varsinais-Suomeen, isompiin tiloihin Mellilään. Rakennus on aiemmin toiminut teurastamona.

Yritys aikoo edelleen jatkaa kasvu-uralla.

”Olemme päättäneet isoista investoinneista, ja tarvitsemme kasvutilaa.”

Alussa yritys valmisti vain koiranruokaa. Sen jälkeen mukaan ovat tulleet koirien puruluut, ja tämän vuoden maaliskuussa markkinoille tuli kuivaruoka kissoille.

Suurin investointi liittyy uuteen tuotantolinjaan, jonka takia Mellilässä riitti kiirettä koko kesän. Saksalaiset, hollantilaiset ja ranskalaiset asentajat ovat rakentaneet erillistä tuotantolinjaa kissan märkäruokaa varten. Tuotteiden on tarkoitus ehtiä kauppoihin vielä syys-lokakuun aikana.

Investoinnin taustalla on tarkkaan mietitty syy.

”Markkinoilla ei ole suomalaista valmistajaa, joka olisi tehnyt kissan märkäruoan annospusseja. Kissanruokamarkkinat ovat valtavat. Jo märkäruokamarkkinat ovat euromääräisesti yli puolet suuremmat kuin koirien kuivaruokamarkkinat”, Strömberg sanoo.

Hän osoittaa katonrajaan nousevaa ja seinän läpi menevää putkea. Reseptin mukaan valmistettu lihamassa kulkee sitä pitkin toiseen huoneeseen höyrytunneliin. Sen jälkeen massasta leikataan lihapaloja, jotka pakataan pusseihin kastikkeen kanssa.

Märkäruokaan käytetään pääosin kanaa ja nautaa, joka ostetaan kotimaisilta lihataloilta.

Suosituin raaka-aine kissan- ja koiranruoassa on kana. Kotimainen broileri on myös useiden Dagsmark Petfoodin tuotteiden proteiinin lähde.

Liha kypsennetään suuressa paineastiassa 121 celsiusasteen lämpötilassa 67 minuutin ajan, kun se on jo pussitettu. Valmistusmenetelmä mahdollistaa ruoan säilymisen kahden vuoden ajan.

Suuret investoinnit vaativat kasvutilaa

Yksi iso huone tuotantotiloissa on täynnä valtavia valkoisia säkkejä. Nämä pienen henkilö- tai ainakin mopoauton verran painavat järkäleet ovat täynnä koirannappuloita.

Nappulat tulevan kahdelta alihankkijalta. Nyt tuotannon tarve ja volyymi ovat sitä luokkaa, ettei sitä selätettäisi useammallakaan juustonaksukoneella. Mellilässä tuotteet pakataan myyntipakkauksiin.

Säkkeihin on kirjoitettu niiden paino sekä raksun nimi. Työnjohtaja __Kaisa Sandbacka__ tekee säkkeihin lisää merkintöjä tussilla. ”Näin tiedän, mitkä säkit olen tarkastanut ja punninnut.”

Toisessa huoneessa katon rajaan nostetusta 765 kilon pussista ropisee Häme-nappuloita suppilon kautta hihnalle, jolta ne pakataan kauppoihin. 

Pakkauksesta vastaavan kaksikon yhteistyö on saumatonta, eikä ihme, sillä työntekijät ovat pariskunta: __Bahrije__ ja __Muharrem Imeri__. 

Kymmenen kilon säkit siirtyvät eurolavalla tottunein elkein ja pariskuntaa hymyilyttää. Käsityö on sen verran raskasta, ettei työpäivän jälkeen tarvitse salille mennä, mutta venytellä kyllä kannattaa.

Suosituin koiranraksu on nimeltään Lappi. Se on viljaton, kuten monet muutkin lemmikkiruoat. 

”Kuukaudessa meiltä lähtee tämän huoneen kautta myymälöihin yhteensä 150 000 kiloa nappuloita”, Strömberg kertoo.

150000 kiloa kuukaudessa vaatii lihaksia

Dagsmark Petfood on panostanut iskeviin tuotenimiin ja tyylikkään graafisiin, helposti mieleen jääviin pakkauksiin. Koirille tarkoitetut ruoat on nimetty paikannimien mukaan. Lapin ja Hämeen lisäksi koiralle voi syöttää esimerkiksi Vimpeliä, Sysmää tai Saloa.

”Häme oli ensimmäinen S-kauppoihin päässyt tuotteemme”, Strömberg kertoo. 

Kissanruoat on nimetty kissaeläinten mukaan: Tiikeri, Ilves ja Leopardi. 

Markkinoinnissa on sama tyyli kuin esimerkiksi monilla pienpanimoilla: intohimo tekemiseen saa näkyä ja suomalaisuus korostuu.

Nimiä, jotka jäävät mieleen

Dagsmark Petfoodin johtoajatuksia ovat toimitusjohtaja Laura Strömbergin mukaan puhtaat ja turvalliset raaka-aineet, kotimainen tuotanto ja paikallisten ihmisten työllistäminen.

Tehtaalla käytetään uusiutuvaa energiaa ja pyritään minimoimaan hävikki ja päästöt. Vastuullisuusohjelmaan kuuluu muun muassa avoimuus tuotantoprosesseissa ja oman tuotannon synnyttämän hiilitassunjäljen laskeminen.

Kotimaisuudesta on jouduttu tinkimään vain kissan kuivaruoan hemoglobiinijauhossa. Sitä ei vielä saa Suomesta, joten se tulee Hollannista.

”Suurin osakkeenomistajamme on Pauligin suvun sijoitusyhtiö. Heille, kuten muillekin omistajillemme, vastuullisuus on keskeinen ohjaava tekijä, eikä mitään viherpesua katsota hyvällä.”

> ”Alalle on tullut lisää suomalaisia pientuottajia.”

Lähiruoka ekologisena tekona ei koske vain ihmisen omia valintoja, vaan se liittyy myös lemmikkien ruokaan. Nyt tämä ymmärretään Strömbergin mukaan entistä paremmin.

”Ja tietysti lemmikin omistajille erityisen tärkeää on lemmikin hyvinvointi ja ruoan sopivuus. Eläimetkin osaavat nirsoilla”, Strömberg sanoo.

Hänen mukaansa muutkin trendit nostavat päätään. 

”Kotimaisuus on entistä tärkeämpää. Myös ruoan alkuperällä on merkitystä, ja moni haluaa tarjota lemmikilleen lähellä tuotettua ruokaa. Alalle on tullut lisää suomalaisia pientuottajia.”

Pieni suuri hiilitassunjälki

Kotimaisen ruoan suosion nousu osui Dagsmark Petfoodin kannalta hyvään aikaan.

Strömberg on iloinen siitä, että Dagsmark Petfood on voinut olla kehittämässä kotimaista tuotantoa. Maailmaa muutetaan esimerkin avulla.

”Lähdimme liikkeelle juuri oikealla hetkellä ja vauhdilla. Kymmenen vuotta aiemmin aloittaminen olisi luultavasti ollut liian aikaista, koska vielä silloin kotimaisuus ja pientuottajat eivät olleet keskiössä.”

Strömberg haluaa luotsata yritystä kokonaisvaltaiseksi koirien ja kissojen lemmikkiruokataloksi ja tuoda markkinoille tasaisesti uusia tuotteita. Ensi vuonna kauppoihin saadaan märkäruoka koirille.

Vaikka Strömberg puhuu kotimaisuuden puolesta, hän muistuttaa, että myös tuontituotteissa on paljon hyvää. Isojen tuottajien tutkimuskoneisto mahdollistaa paremmin esimerkiksi erityisherkkien eläinten tarpeiden huomioimisen.

Ajoitus: täysi kymppi

Yläkerran toimistoon jätetyt Ässä, Kiukku ja Kerttu odottavat jo malttamattomina. Eikö silityksiä ja makupaloja tulekaan? No kyllä tulee.

Strömberg sanoo, etteivät hänen koiransa ole herkkävatsaisia, vaan toimivat mielellään makutuomareina.

”Kaikki maistelevat uusia reseptejä”, Strömberg sanoo.

Vaikka koirat ovat lojaaleja omistajalleen, tuomio on rehellinen: hyvä ruoka kelpaa, ei-niin-hyvä jää syömättä. Sama logiikka toimii yrittäjän arjessa ja bisneksessä.

”Oma tunnettuus pitää raivata kovalla työllä ja asiakkaan luottamus lunastaa laadukkaiden tuotteiden avulla yhä uudelleen. Se on tärkeää. Pelkkä kotimaisuus ei tee autuaaksi.”

> ”Hyvä ruoka kelpaa, ei-niin-hyvä jää syömättä.”

Luottamus pitää säilyttää

## Dagsmark Petfood Oy

* Dagsmark Petfood Oy on Pohjanmaalla vuonna 2016 perustettu koirille ja kissoille ruokaa valmistava ja tuottava suomalaisomisteinen yritys.

* Perustajajäseniä ovat toimitusjohtaja Laura Strömbergin lisäksi Pekka Siivonen-Uotila, Jukka Kaitaranta, Börje Norrgård ja Topi Jurvanen.

* Suurin yksittäinen sijoittaja on vuonna 2019 mukaan tullut Pauligin perheen sijoitusyhtiö English Tea Room.

* Yhtiö työllistää 15 henkilöä, joilla on yhteensä 38 lemmikkiä. Sen lisäksi tuotannon puolella työskentelee vuokratyövoimaa.

* Vuoden 2020 liikevaihto oli 4,6 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos 48 000 euroa. Vuoden 2021 arvioitu liikevaihto on 7 miljoona euroa.

* Ensimmäinen tuote, Häme-kuivaruoka koirille, tuli markkinoille elokuussa 2017. Nyt koirille tarkoitettuja myyntiartikkeleja on puruherkkuineen kymmenen.

* Tänä vuonna myyntiin on tullut kissojen kuivaruokia, ja syksyllä tulee kissojen märkäruoka.

* Dagsmark Petfoodin tuotteilla on Avainlippu.

Lue lisää Tuotteen takana -sarjan tarinoita

Matildaa, 13, kiehtoo metsästys: "Parasta on liikkua koiran kanssa metsällä"

Yhteishyvä nuorten asialla

Kun meidän Remu joogan aloitti

### Elina Hiltunen

on tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija. Hän on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin, trendeihin ja heikkoihin signaaleihin. Hän on kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori.

”Nykyään oma rauha on hyvin vähäistä, kun ihminen on kaiket päivät kotona”, ihmettelevät Leksu ja Lucas.

Tuplalenkit ja vähemmän omaa aikaa – tällaista on koiran elämä koronan aikaan

Erilaista arkea poikkeusoloissa

Porkkanoita rakastavasta filmitähdestä tuli perheenjäsen – pariskunta käyttää Bonukset hevosensa herkkuihin

Vinha-Liinulla on täysihoitopaikka arvostetussa tallissa Kangasalla. Vähintään kolmena iltana viikossa Pusa ja Hyvönen ajavat sen luo suoraan töistä Tampereelta.

Tallilla touhutessa vierähtää kerralla helposti monta tuntia. Vinha-Liinu ei enää kilpaile, mutta liikuntaa se tarvitsee silti päivittäin. Pusa ja Hyvönen taluttavat, juoksuttavat, ratsastavat tai ajavat valjakolla.

Vaihtelu on tärkeää, sillä hevostakin kyllästyttää yksipuolisuus.

Pariskunta innostui hevosista aikuisiällä. Hyvösellä oli taustalla lapsuuden hevosharrastus, mutta Pusa ei ollut ikinä koskenutkaan hevoseen.

”Ensin kävin ratsastuskoulua. Sitten innostuin valjakkoajosta ja rupesin kisaamaan. Se oli tosi kiva harrastus”, hän kuvailee.

> __Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kakkososassa Vinha-Liinu on Akselin hevonen.__

Harrastuksen myötä pariskunta tutustui talleilla Vinha-Liinuun, jolla oli kisattu koulu- ja esteratsastuksessakin. Se on myös filmitähti.

”Se on esiintynyt esimerkiksi Raja 1918 -elokuvassa. Täällä Pohjantähden alla -elokuvan kakkososassa se on Akselin hevonen”, Pusa kertoo.

Kun hevonen tuli myyntiin, Pusa ja Hyvönen halusivat ostaa sen omakseen.

”Eräällä tallilla Vinha-Liinu oli saanut lempinimen Sitruuna, koska se näyttää aluksi vieraille nyrpeää naamaa. Oikeasti se on kuitenkin helppo ja kiltti. Vähitellen siitä on tullut meille kuin perheenjäsen, eikä sitä voisi pois antaa.”

Innostus alkoi aikuisiällä – nyt tallilla kuluu monta tuntia kerralla

Mihin sinä käytit S-ryhmän ostoksista kertyneet Bonuksesi? Lähetä tarinasi sähköpostilla osoitteeseen __yhteishyva.toimitus@sok.fi.__

Näin muut ovat hyödyntäneet Bonuksia

Yhteishyvän koirajoulukalenterin tähtiä