Hillo valmistetaan juuri kypsyneistä marjoista tai hedelmistä sokerin kanssa keittämällä. Raaka-aineiden tulee olla ensiluokkaisia, puhtaita ja vastapoimittuja. Ylikypsistä marjoista ja hedelmistä syntyy löysää hilloa, ja yksikin pilaantunut marja voi pilata koko hillon. Raaoista marjoista syntyy liian kiinteää hilloa. Marmeladeihin sopivat parhaiten hieman happamat marjat.
Marjojen ja hedelmien luonnostaan sisältämä pektiini ja happo saavat yhdessä sokerin kanssa aikaan hillojen, hyytelöiden ja marmeladien kiinteän rakenteen. Hedelmien ja marjojen pektiinimäärät vaihtelevat lajin ja kypsyysasteen mukaan. Runsaasti pektiiniä on mm. puolukassa, karpalossa, herukassa, karviaismarjassa ja pihlajanmarjassa. Sekahilloja valmistettaessa happamimmat marjat tulisi lisätä vasta loppuvaiheessa.
Pehmeäkuorisia marjoja ovat esimerkiksi mansikka, mustikka ja vadelma. Kovakuorisia marjoja ovat muun muassa herukka, puolukka ja karviaismarja.
Pehmeät marjat vaativat hilloamisessa hellemmän käsittelyn. Pehmeäkuoristen marjojen annetaan mehustua sokerin kanssa ennen keittämistä. Peratut marjat ja sokeri lisätään kerroksittain kattilaan. Marjojen annetaan mehustua kannella peitettynä noin kaksi tuntia jääkaapissa. Seos kuumennetaan hitaasti ja keitetään hiljalleen. Kattilaa ravistellaan tai sekoitetaan samalla hyvin varovasti. Näin marjat pysyvät ehjinä ja mehukkaina. Kovakuorisia marjoja varten valmistetaan ensin sokeriliemi. Marjat lisätään sokeriliemeen ja kuumennetaan kuten pehmeäkuorisista marjoista valmistettu hillo. Marjat saavat rikkoontua liemeen.