Kaffa Roasteryn perustaja: ”Paahdoin ensimmäiset kahvipapuni popcorn-koneella korsolaisessa autotallissa" - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kaffa Roasteryn perustaja: ”Paahdoin ensimmäiset kahvipapuni popcorn-koneella korsolaisessa autotallissa"

Svante Hampf on Kaffa Roasteryn perustaja ja toimitusjohtaja.

Svante Hampf kertoo, että tällä hetkellä on vallalla kaksi kahvitrendiä. Samalla, kun yhä useampi siirtyy juomaan tummapaahtoisia kahveja, aktiiviharrastajat siirtyvät takaisin vaaleapaahtoisiin. Niissä eri papulaatujen vivahteet tulevat paremmin esiin.

Svante Hampf kertoo, miten punavuorelainen kahvipaahtimo sai alkunsa ja miten hän itse nauttii viikonloppuisin täydellisen kupin kahvia.

Jaa Somessa
Teksti
Leena Lukkari
Kuvat
Meeri Utti

Svante Hampf, 36, Kaffa Roastery:

"Paahdoin ensimmäiset kahvipapuni seitsemän vuotta sitten popcorn-koneella korsolaisessa autotallissa.

Innostus kahviin oli alkanut jo muutamaa vuotta aikaisemmin. Opiskelin ekonomiksi Hankenilla, ja pohdimme kahden kaverini kanssa, miksi yliopistolla tarjottu kahvi on niin surkeaa.

Perustimme ylioppilaskunnalle oman pienen kahvilan, joka panosti kahvin laatuun. Samalla seurasimme uutisia Yhdysvaltojen länsirannikolta. Sinne perustettiin uusia, pieniä kahvipaahtimoita ja uudenlainen kahviin keskittyvä kahvilakulttuuri oli vahvassa nosteessa.

Onneksi olimme nuoria emmekä tienneet, kuinka uhkarohkeaan projektiin olimme lähdössä.

Meistä oli selvää, että ilmiö saavuttaa myös Suomen, ja halusimme olla siinä mukana. Onneksi olimme nuoria emmekä tienneet, kuinka uhkarohkeaan projektiin olimme lähdössä.

Ensimmäiset pavut paahdoimme autotallissa ja jatkoimme kesämökkimme pihalla Tammisaaressa. Syksyn viimassa ja sateessa kahvipapujen paahtaminen ei enää tuntunutkaan niin hohdokkaalta. Emme arvanneet, kuinka paljon aikaa tuotekehitykseen tarvitaan.

Mutta me onnistuimme paahtokokeissamme, ja saimme kehitettyä ensimmäisen kahvimme, joka on edelleen valikoimissamme. Go’morron -kahvissa yhdistyvät etiopialaisen pavun kukkainen keveys ja indonesialaisen pavun vahva maanläheisyys.

Autotallista alkanut unelma on kasvanut melkein 2,8 miljoonan liiketoiminnaksi.

Alussa myimme kahviamme erikoisliikkeissä ja omassa kahvilassamme, jonka yhteydessä on paahtimo. Yhteistyö HOK-Elannon kanssa toi kahvimme pääkaupunkiseudun S-Marketeihin, Prismoihin ja Food Market Herkkuun. Autotallista alkanut unelma on kasvanut melkein 2,8 miljoonan liiketoiminnaksi ja 19 ihmistä työllistäväksi yritykseksi.

Meille hyvä kahvi tarkoittaa myös eettisesti ja ekologisesti korkealuokkaista kahvia. Tuotantomme on mahdollisimman läpinäkyvää, ja kerromme nettisivuillamme hinnan, jonka maksamme kahvintuottajille. Se on yleensä 50–200 prosenttia suurempi kuin fair trade -hinta. Korkeampi hinta mahdollistaa kestävän viljelyn sekä laadukkaan kahvin vuodesta toiseen. Raaka-aineenamme käytetyt kahvipensaan marjat poimitaan käsin, ja käsityö jatkuu monessa tuotannon vaiheessa.

Ostamme papuja tarkoin valikoiduilta viljelmiltä esimerkiksi Ruandasta, Keniasta, Etiopiasta ja Guatemalasta. Keskusvarastomme sijaitsee Belgian Antwerpenissä, josta tilaamme papuja Helsingin Punavuoren kahvila-paahtimoon paahdettavaksi.

Toivoisi, ettei kahvi olisi kenellekään vain kofeiininlähde.

Pyrimme siihen, että mahdollisimman moni työntekijämme pääsee vierailemaan kahviviljelmillä. Muistan oman ensimmäisen vierailuni ja sen, kuinka konkreettisen työmäärän näkeminen nosti kahvin arvostustani entisestään.

Jos viikonloppuna herään aamulla ennen muuta perhettä, käytän oman hetkeni siihen, että valmistan itselleni täydellisen kupin kahvia. Punnitsen pavut, jauhan ne, mittaan veden ja sen lämpötilan, sitten suodatan kahvin suoraan kuppiin.

Kun on nähnyt, miten kahvi syntyy, toivoisi, ettei se olisi kenellekään vain kofeiininlähde vaan suurempi nautinto, jonka ääreen pysähdytään.”

Osuuskauppa haluaa olla tuttu lähikauppa

  • 14 prosenttia kaikista HOK-Elannon myymistä päivittäistavaroista on valmistettu tai viljelty sen omalla toimialueella.

  • Noin kolmannes leipomotuotteiden myynnistä tulee pienten ja keskisuurten leipomoiden tuotteista.

  • Noin neljännes kotimaisista vihanneksista, juureksista ja marjoista tulee lähialueiden puutarhoilta ja viljelijöiltä, suurin osa Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomen alueelta.

  • HOK-Elanto etsii jatkuvasti uusia, hyviä lähituottajia ja -tuotteita. Tuottajat voivat myös itse tarjota tuotteita suoraan HOK-Elannon hankinta- ja valikoimapäällikölle.

HOK-Elannon lähituottajat kertovat tarinansa:

Julkaistu: 27.3.2019
Muokattu: 11.11.2019
Jaa Somessa