Kolumni
Tällaista on aito koiraystävällisyys – suomalaiset voivat vain haaveilla
Mitä ajattelet: voiko koiran ottaa mukaan vaikka parturiin tai kahvilaan? Ranskassa suurin osa ihmisistä pitää koirista, ja sen kyllä huomaa, kertoo Helena Liikanen-Renger kolumnissaan.


Alennusmyyntiostoksilla käy Cannesissa kova vipinä. Tunnetuimmalla ostoskadulla, Rue d’Antibesilla tungeksivat sulassa sovussa kenkiään kopistavat ihmiset ja heidän tyylikkäästi astelevat lemmikkikoirulinsa.
Rivieralla koirat ovat tuttuja ostosseuralaisia. Muotiputiikeissa kauniisti kammatut fifit kulkevat kuuliaisesti vaaterekkejä plaraavien emäntiensä ja isäntiensä kyljissä, muita asiakkaita kuononvarttaan rauhallisesti tarkkaillen. Levoton ympäristö ei tunnu häiritsevän karvaisia kulkijoita.
Koiranomistajana katselen hienohelmojen toimintaa ihaillen. Meillä on nimittäin kotona kaksi pientä valkoista, ulkomuodoltaan Cannesin kauppoihin hyvinkin sopivaa karvapalloa, mutta pihamaalla möyrimään tottuneilla on käyttäytymispuolella tekemistä.
Koiristamme vanhempi, 13-vuotias rescue-koira Candy, ei enää opi uusia temppuja. Se pelkää vieraita paikkoja ja pysyy siksi mieluiten kotosalla. Nuorempaa, kaksivuotiasta Toffy-koiraamme sen sijaan pyrin kouluttamaan salonkikelpoisemmaksi ottamalla sitä mukaan erinäisiin, ranskanserkuille tuttuihin tilanteisiin. Viimeksi Toffy pääsi pojan kanssa optikolle. Piti valita silmälasit, enkä lenkin päätteeksi tohtinut jättää koirulia kadun varteen.
”Sopiiko, että koira tulee sisälle?” kysyin kauppiaalta.
Tietenkin! Bien sûr, rouva sanoi kysymystäni ihmetellen, eikä kiinnittänyt karvakuonoon sen enempää huomiota, vaikka Toffy haisteli hänen kenkiään.
Ranskalaiset suhtautuvat koiriin suorastaan hämmentävän luontevasti. Viime vuonna tehdyn barometrin mukaan ranskalaisista jopa 82% pitää koirista.
Kaikenlaiset kelpaavat ja kaikista yksilöistä riittää kadunvarressa juteltavaa: siinä missä yksi harjaa karvapallonsa ulkönäköönsä sopivaksi, toinen kouluttaa koirastaan metsästysseuraa. Vastikään paikallinen karski metsästäjä antoi minulle vihannestorilla vinkkejä etelässä vaanivien loisten varalta.
”Muistathan vaihtaa koirien ulkoveden joka päivä”, hän muistutti karvapallojamme lempeästi tarkkaillen.
Suomalaiset koiranomistajat haaveilevat tämän tästä uusista koiraystävällisistä palveluista. Ranskassa moista ongelmaa ei ole. Koiria on Ranskassa kaikkiaan 7,6 miljoonaa ja ne ovat juuri siellä missä ihmisetkin – halusit tai et.
Toffy on käynyt jo esimerkiksi pojan parturissa, ostoskeskuksissa, joulutorilla, rannalla, ravintoloissa ja kahviloissa. Pankkiinkin sen saisi kai viedä, mutta vielä ei ole ollut aihetta. Supermarketteihin ei sen sijaan ole hygieniasyistä koiralla menemistä, mutta leipomossa ja lihakaupassa ollaan lemmikkien suhteen usein rennompia.
Koirien vallitsevassa läsnäolossa on myös huonot puolensa: jätöksiä kadunvarsilla saa tämän tästä väistellä. Tilanne on onneksi vuosien varrella parantunut – nykyään pussiautomaatteja on Ranskassa joka puolella. Koirankakoista voi myös saada tuntuvat sakot.
Candy ja Toffy kotona pötköttelemässä. Jo 13-vuotias Candy ei enää välitä kaupunkielämästä, mutta nuorempi Toffy on päässyt jopa mukaan optikolle.
Tee arjestasi helpompaa ja herkullisempaa!
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.